Helsinki tutkituttanut bussiliikenteen kilpailutuksesta saadut hyödyt

On täysin spekulatiivista, kuluiko HelB:n tappioiden ansiosta joukkoliikenteeseen kokonaisuutena enemmän vain vähemmän rahaa kuin jos HelB olisi hinnoitellut tarjouksensa voitollisiksi tai nollatuloksellisiksi. HelB:n markkinaosuus oli niin iso, että itse veikkaan HelB:n tappioiden olleen suurempia kuin kilpailijoiden hinnanalennukset.

Voiko Helb:n kilpailijoita heikompaa kannattavuutta selittää paitsti erilaisilla työmarkkinasyillä, myös sillä että Helb ajoi suhteessa enemmän kantakaupungin linjoja jotka kuluttavat busseja enemmän, vaikka bussit silti olivat keskimääräistä esim Nobinan ja Veolian busseja paremmassa kunnossa?

t. Rainer
 
Uutisen mukaan HelB:n myyntiä vastusti 5 valtuutettua 85:stä. Todella pieni vähemmistö siis.

Kyllä, tuo uutinen olikin vain jäävuoren huippu.

Eikä tuokaan uutinen kerro, kuinka moni valtuutetuista olisi halunnut HelB:n tekevän tietoisesti tappiota. Uskoakseni laajalti hyväksytty poliittinen käsitys oli, että HelB:n piti pitää hintatasoa kurissa nollatuloksella.
Joka [poliittinen käsitys] kertoo laajasta moraalikadosta poliittisten päättäjien keskuudessa.

Tässä olisikin jollekin opiskelijalle sopiva gradun aihe.
 
HelBinkin työntekijät siirtyivät liikkeenluovutuksessa uudelle omistajalle, mutta nyt oli (otsikon mukaisesti) puhe kilpailuttamisessa häviämisestä tai asiakkaiden menettämisestä muuten, eikä silloin ole kyse liikkeenluovutuksesta.

Paitsi että pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailuttamisessa nimenomaan noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatetta. Se on toki harmillista, että bussipuolella näin ei ole, vaikka tilanne on käytännössä sama.
 
Paitsi että pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailuttamisessa nimenomaan noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatetta. Se on toki harmillista, että bussipuolella näin ei ole, vaikka tilanne on käytännössä sama.

Erona on kuitenkin se, että bussiyhtiöillä voi olla muutakin liikennettä kuin HSL-kilpailutuksissa voitettua tai hävittyä, voi olla erilaisia palapelin paloja. Tarkoittamassasi lähi[juna]liikenteessä on vain yksi suuri pala.
 
Paitsi että pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailuttamisessa nimenomaan noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatetta. Se on toki harmillista, että bussipuolella näin ei ole, vaikka tilanne on käytännössä sama.

Kilpailutukset eivät todellakaan ole liikkeenluovutus. Kuljettajien asemaa säätelee Lonka-sopimus, jossa on sovittu tietyistä pelisäännöistä, jotka muistuttavat liikkeenluovutuksessa sovellettavia. Pelisäännöt sisältävät muun muassa kolmen viikon YT-menettelyn, joka ei ole liikkeenluovutuksen mekanismeja.
 

Tuon artikkelin olennaisin sisältö oli säästetty viimeiseksi:

"– Oma asenne ratkaisee tosi paljon. Toiset kokevat työvuorot ja työajat paljon vaikeammaksi kuin puolestaan joku muu, Ilvonen toteaa lopuksi."

Jos ja kun tulevalla TES -neuvottelukierroksella keskustellaan kuljettajien sidonnaisuusajoista, on mielenkiintoista seurata ottaako liikenteen tilaaja asian kuuleviin korviinsa. Avain 12 tunnin sidonnaisuuden lyhentämiseksi on tietysti liikenteen ruuhkapainotteisuuden vähentäminen. Ruuhka-ajan kapasiteettia ei voi vähentää, joten riittävätkö rahat päivä- ja iltaliikenteen lisäämiseksi? Uskallan epäillä, että eivät riitä.

Tässä kohtaa AKT:n kannattaisi ajatella jäsenkuntansa työssäjaksamista ja sallia bussiliikenteessä osa-aikaisten kuljettajien käyttö. Siinä toinen keino, jolla päästäisiin lähemmäksi toivottuja kahdeksan tunnin työpäiviä. Tähän taas ei liiton ylpeys tule taipumaan.

Mikä siis ratkaisuksi, kun työnantajatkaan eivät suostu kuljettajille tyhjästä maksamaan?
 
^^ Vaikea nähdä mitään ratkaisua. HSL-alueella kehitetään nyt niin voimakkaasti raideliikennettä, että bussiliikenteen kehittämiseen tuskin on ylimääräistä rahaa tiedossa. Ehkä ennemminkin joudutaan supistamaan ruuhkien ulkopuolista liikennettä entisestään. Osa-aikaisuus pitäisi sallia nykyistä laajemmin. Paikallisliikenteessä siihen olisi erinomaiset mahdollisuudet 5-6 tunnin ruuhkavuoroineen. Työn jakaminen useammalle olisi muutenkin mielekästä liikenteen muuttuessa enemmän raidepainotteiseksi. AKT tosiaan tuskin tulee tuota hyväksymään. Ja olisihan tuo myös ristiriidassa hallituksen työajanpidentämistavoitteen kanssa.

Oman kokemuksen mukaan 11-12 h päivät jatkuvasti teetettyinä on selkeä turvallisuus- ja terveysriski. Noin 10 h tuntuu itselle olevan maksimi varsinkin pimeään vuodenaikaan. Sen jälkeen mennään aikalailla silmät ristissä ja lähinnä toivotaan parasta. Toisaalta myös 5,5 h tunnin yhteenputkeen ilman taukoa tuntuu toisinaan varsin raskaalta. Ehkä jossain vaiheessa herätään tarkastelemaan noita työaikoja myös turvallisuusnäkökohdasta käsin. Tosin en sitäkään pysty näkemään lähitulevaisuudessa tapahtuvaksi.
 
^^ Vaikea nähdä mitään ratkaisua. HSL-alueella kehitetään nyt niin voimakkaasti raideliikennettä, että bussiliikenteen kehittämiseen tuskin on ylimääräistä rahaa tiedossa.

Kaikki osapuolet taitavat olla yhtä mieltä siitä, että kuljettajien työolojen parantaminen on rahasta kiinni. Maksajaa vaan ei tahdo löytyä.

Ainoa osapuoli, joka asiaa voisi kustannuksitta edistää on AKT. Luopuminen osa-aikaisen työvoiman rajoituksista ei maksa mitään. Haloo, kuuleeko John Stenbergin ranta? Jotain pitäisi antaa jos jotain tahtoo saada.
 
Jos noista 11-12 tunnin työpaivistä saisi ylimääräisiä vapaapäiviä niin ne olisi helpompi hyväksyä. Mutta kun noissa tahtoo olla työaikaa huomattavasti vähemmän ja sidonnaisuuksia siellä täällä välissä niin eipä noista jakson vapaapäivät juuri lisäänny.
 
Takaisin
Ylös