Helsinki-Vantaalle junalla ja bussilla

Lentoasemalle tarvittaisiin ulkomaan terminaaliin infopiste matkustajille. Siis sellainen, jossa ihminen palvelisi ja myisi matkailijaliput seutuliikenteeseen, junaliput ja bussiliput muualle Suomeen. Lentoasema sinänsä vaikuttaa isolla rahalla hoidetulta paikalta, joten tällaisen toiminnan rahoitus voisi järjestyä. LVM:n matkakeskuslistalle siis seuraavaksi Lentoasema; eivät kiskot voi olla ehdoton edellytys.

Neuvonnan tarvetta lisää sekin, että lentokoneet kulkevat usein aikataulustaan jäljessä, eikä terrrorismiuhkan kasvu ja lentoliikenteen lisääntyminen varmaankaan tilannetta helpota. Jopa ne, jotka ovat suunnitelleet lentävänsä Seutulasta edelleen aika kauaskin kotimaassa voivat joutua turvautumaan yöbussiin.

Yhdysliikenne pikalinjoille kentältä taitaa kannattaa, vaikka usein on vain muutamia ihmisiä autossa. Vuodesta toiseen on jatkunut myös ympärivurokautinen, ilmainen liikenne hotelleille, vaikka taksimatkakin olisi varsin kohtuuhintainen. Jos myös yhteys junille halutaan sujuvaksi, pitäisi jonkinsortin pienkalustolla ajaa varsinaista junayhteyslinjaa suoraa tietä siten, että auto lähtee Tikkurilasta esim. 8 min. junan todellisen tuloajan jälkeen ja kentältä 25 min. ennen junan lähtöaikaa. Liput siis pitäisi saada jo kentältä ja kentällä voisi myös odottaa iltaisinkin lämpimässä oikean auton lähtöä Tikkurilan sijaan.

Jos viidellä autolla ajettaisiin, pitäisi olla varaa odottaa myöhästyneitä junia ja homma toimisi silti.

Niin kauan, kuin asiainlaita on nykyinen, on sääli, että useat maahamme saapuvat ulkomaalaiset, sekä monet niistä suomalaisista, jotka vähemmän liikuvat julkisessa liikenteessä, saavat ensi kosketuksensa pääkaupupungin joukkoliikenteeseen lentoasemalla tai Tikkurilassa. Onhan julkinen liikenne nyt ainakin matkailijoita ajatellen muuten varsin siedettävää.
 
Myönnän kyllä, että Vantaan sisäisen linjan 61 tiedottamisessa olisi toivottamisen varaa, mutta monellako lentoasemalla tiedotetaan auliisti muustakin kuin yhdestä yhteydestä lähimmän ja suurimman kaupungin keskustaan? Ja aina asiat voisivat olla huonomminkin kuin Vantaalla: omakohtaisena kokemuksena voin kertoa, että Budapestin lentokentältä kaupungin keskustaan sompailu on haastavaa - ainakin julkisilla kulkuvälineillä.

Näinä tietokoneen aikoina on helpointa käydä ennen ulkomaan matkaa internetin kautta katsomassa etukäteen joukkoliikenneyhteyksiä kohdemaassa. Valitettavasti tiedon laatu tuntuu olevan kohdemaasta riippuvainen. Lisäksi kaikilla ihmisillä ei ole käytössä internetiä, mikä olisi hyvä muistaa ennen kuin liikenteentarjoajat alkavat sokeasti luottamaan että internetissä annettavan tiedon lisäksi ei tarvitse antaa mitään muuta tiedoitusta.
 
SD202 sanoi:
Ja aina asiat voisivat olla huonomminkin kuin Vantaalla: omakohtaisena kokemuksena voin kertoa, että Budapestin lentokentältä kaupungin keskustaan sompailu on haastavaa - ainakin julkisilla kulkuvälineillä.
Mikä muu siinä oli vaikeaa kuin maksaminen? Pimeässä illassa oli kiva seikkailla liityntäyhteyden jälkeen räjähtäneen bunkkerin näköisellä metrolinjan 3 pääteasemalla sen basaariosassa matkalaukkuja portaissa kanniskellen. Suurin hankaluus oli löytää hotelli, kun katunumerot eivät olleet missään kartassa käytössä.

Kokemuksiani voi lukea http://www.kaupunkiliikenne.net/Budapest/matka.html

Antero
 
SD202 sanoi:
Myönnän kyllä, että Vantaan sisäisen linjan 61 tiedottamisessa olisi toivottamisen varaa, mutta monellako lentoasemalla tiedotetaan auliisti muustakin kuin yhdestä yhteydestä lähimmän ja suurimman kaupungin keskustaan? Ja aina asiat voisivat olla huonomminkin kuin Vantaalla: omakohtaisena kokemuksena voin kertoa, että Budapestin lentokentältä kaupungin keskustaan sompailu on haastavaa - ainakin julkisilla kulkuvälineillä.

Totta ettei kaikkialla muuallakaan ole helppoa. Mutta kuitenkin...

Syy miksi ärhentelen juuri tuosta Tikkurilan-yhteydestä on se, että

1) VR mainostaa sitä helpoksi, vaikka se ei ole helppo
2) Kyseessä ei ole mikä tahansa lentoasema-lähiö -bussilinja eikä yhteys vain johonkin tiettyyn yhteen kaupunkiin tai suuntaan lentoasemalta vaan yhteys KAIKKIALLE muualle Suomeen (rataverkon varrelle siis) paitsi Helsinkiin, Espooseen ja aivan etelärannikolle Turun suuntaan.

Koska päärata ei kulje lentoaseman kautta (kuten pitäisi), VR vaikuttaisi hahmottavan Tikkurilan aseman eräänlaiseksi etäällä sijaitsevaksi lentoaseman rautatieasemaksi. Tilanne sinänsä ei ole kummallisempi kuin Pariisissa missä CDG-kentällä 1-terminaalista pitää mennä sukkulabussilla 10 minuutin matka päästäkseen lähimmälle RER-asemalle tai 2-terminaaliin jonka alta pääsee suoraan maakuntakeskuksiin jatkaviin TGV-juniin (bussit aikanaan korvaava RoissyVAL on käsittääkseni vasta rakenteilla). Ajattelu vain on jäänyt puolitiehen, kun matkaketjua ei ole millään tavalla optimoitu vaikka tämän logiikan mukaan se on selkeästi tältä osin osa valtakunnallista liikenneverkkoa eikä mitään Vantaan-Helsingin välistä seutuliikennettä.

Jos lähdetään siitä ajatuksesta että kyseessä ei ole valtakunnallinen vaan paikallinen yhteys (mihin viitataan niillä kommenteilla että matkustajien pitäisi itse selvittää etukäteen tarkasti kaikki jatkoyhteyksien kommervenkit), niin silloin putoaa pohja pois koko logiikalta että Pendolinojen kannattaisi lentomatkustajien vuoksi pysähtyä Tikkurilassa. Miksi pysähtyä, kun ei kuitenkaan ole asiakkaita?

Itsekin nopeuttaisin mieluusti viikottaisia Pendolino-matkojani Tampereelta Helsinkiin noiden kriittisten minuuttien osalta ja pyyhältäisin suoraan Pasilaan jarruttelematta. (Tai, hieman provosoiden, jopa päärautatieasemalle, koska myös Pasilan pysähdyksen pois jättäminen tekisi matkasta sen verran nopeamman että ei haittaisi vaikka sitten saisi paikallisjunalla körötellä uudestaan Pasilan kautta rantaradan suuntaan.)

Jos jätetään lentoaseman matkustajat pois yhtälöstä, niin Tikkurila itsessään ei tarvitsisi mitään Pendolino-pysähdyksiä. Sehän on periaatteessa vain hieman syrjäinen Helsingin lähiö, jolla tehottoman kunnallishallinnon oikusta sattuu olemaan kuntakeskuksen status. Sama logiikka pätee kuin mitä sovellettiin Hämeenlinnaan. IC:t kulkevat riittävän tiheästi ja nopeasti: jos matka Tampeeelta Tikkurilaan kestäisi IC:llä kymmenisen minuuttia pidempään kuin Pendolinolla Helsinkiin, niin matkustajat voisivat hyvin käyttää sitten sitä IC:tä. Ja vaikka IC:t ovat pysähtyneet vuosikausia Tikkurilassa, niin aika vähäisiä näyttäisivät olevan kyytiin nousevien matkustajien määrät.

Miten päin tahansa tätä pyörittelee, niin kunnon järkisyitä en keksi Pendolinojen Tikkurilan-pysähdykselle kuin että se olisi vähän puolitiehen jäänyt, sinänsä kunnioitettava yritys integroida rataverkkoa lentoaseman suuntaan. Nyt pitäisi joko saattaa integraatio sille tasolle että se oikeasti toimii tai sitten luopua teeskentelemästä sellaista ja lakkauttaa Tikkurilan-pysähdykset matka-aikaa tuhlaamasta.
 
Viimeksi muokattu:
janihyvarinen sanoi:
Jos jätetään lentoaseman matkustajat pois yhtälöstä, niin Tikkurila itsessään ei tarvitsisi mitään Pendolino-pysähdyksiä. Sehän on periaatteessa vain hieman syrjäinen Helsingin lähiö, jolla tehottoman kunnallishallinnon oikusta sattuu olemaan kuntakeskuksen status. Sama logiikka pätee kuin mitä sovellettiin Hämeenlinnaan. IC:t kulkevat riittävän tiheästi ja nopeasti: jos matka Tampeeelta Tikkurilaan kestäisi IC:llä kymmenisen minuuttia pidempään kuin Pendolinolla Helsinkiin, niin matkustajat voisivat hyvin käyttää sitten sitä IC:tä. Ja vaikka IC:t ovat pysähtyneet vuosikausia Tikkurilassa, niin aika vähäisiä näyttäisivät olevan kyytiin nousevien matkustajien määrät.
Toinen samanlainen pendolinon "turha" pysähdyspaikka on Espoo. Kuitenkin aamuisin Turkuun päin meneviin juniin siellä hyppää kyytiin huomattava matkustajamäärä.

Miten päin tahansa tätä pyörittelee, niin kunnon järkisyitä en keksi Pendolinojen Tikkurilan-pysähdykselle kuin että se olisi vähän puolitiehen jäänyt, sinänsä kunnioitettava yritys integroida rataverkkoa lentoaseman suuntaan. Nyt pitäisi joko saattaa integraatio sille tasolle että se oikeasti toimii tai sitten luopua teeskentelemästä sellaista ja lakkauttaa Tikkurilan-pysähdykset matka-aikaa tuhlaamasta.
Marja-rata (tai siis Kehärata) on vain toteutusta (rahoitusta) vailla oleva junayhteys lentokentän ja Tikkurilan välillä. Kun se saadaan rakennettua, 61 voidaan unohtaa (siis yhteytenä Tikkurilasta lentokentälle).
 
Jussi sanoi:
Marja-rata (tai siis Kehärata) on vain toteutusta (rahoitusta) vailla oleva junayhteys lentokentän ja Tikkurilan välillä. Kun se saadaan rakennettua, 61 voidaan unohtaa (siis yhteytenä Tikkurilasta lentokentälle).

Marja-rata on bussia parempi vaihtoehto, mutta siihen se sitten jääkin. Sama kissanhännänveto valtakunnallisuudesta ja paikallisuudesta tuntuu olevan käynnissä siinäkin, mutta jotenkin päinvastaisella tavalla.

Marja-radalle on vaadittu valtion rahoitusta sillä perusteella, että se on luonteeltaan valtakunnallinen rata, kytkee lentoaseman rataverkkoon.

Jos tarkoitus on kytkeä lentoasema rataverkkoon, pääradan oikaiseminen lentoaseman kautta olisi oikea ja sujuvin ratkaisu, koska sillä päästäisiin eroon vaihdosta. Pendolinosta tulisi aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto kotimaan lennoille aina lähes Jyväskylän ja Seinäjoen korkeudelle asti. Päästäisiin eroon niistä lyhyistä ja ärsyttävistä "hypyistä" ATR:llä. Tämä olisi aito tulevaisuuden vaihtoehto ja rohkea liikenne-, ympäristö- ja aluepoliittinen linjaus. Vaihto Tikkurilassa, vaikkakin junasta junaan, tuo lisää matka-aikaa ja tiputtaa houkuttavuutta rajusti.

Vantaalla paikallisesti Marja-rataa halutaan siksi, että päästään rakentamaan Aviapoliksen yritysaluetta ja uusia asuinalueita. Jos tämä on tarkoitus, niin sitten valtakunnallinen vaikuttavuus on silmänlumetta, ja tarkoitus on vain yksityisten rakennusliikkeiden puolesta käväistä muun Suomen kukkarolla sillä varjolla, että muka parannetaan lentoaseman saavutettavuutta muualta Suomesta. Muistan lukeneeni aiemmin näkemyksiä, että nuo paikalliset liikennetarpeet sitäpaitsi tyydytettäisiin paremmin pikaraitiotiellä kuin Marja-radalla, mihin kyllä uskon itsekin asiaa tarkemmin tuntematta.

Irvokkaaksi tilanteen tekee juuri se, että käyttämällä koko Suomen verovaroja pääradan oikaisun sijaan Marja-rataan, pönkitetään Vantaan yritys- ja asumisoloja = houkuttavuutta suhteessa muuhun Suomeen, ja samalla jätetään toteuttamatta hanke joka matka-ajallisesti kutistaisi Etelä-Suomea niin, että parinsadan kilometrin säteellä olevien kaupunkien houkuttavuus kasvaisi huomattavasti sekä asuinpaikkoina että yritysten sijoittumispaikkoina. Tämä vinouttaa aluekehitystä tarpeettomasti. Jo nykyisin muuttoliike Helsingin seudulle on riittävän voimakas ilman että sitä pitää tarkoituksellisesti voimistaa.
 
janihyvarinen sanoi:
Jos jätetään lentoaseman matkustajat pois yhtälöstä, niin Tikkurila itsessään ei tarvitsisi mitään Pendolino-pysähdyksiä. Sehän on periaatteessa vain hieman syrjäinen Helsingin lähiö, jolla tehottoman kunnallishallinnon oikusta sattuu olemaan kuntakeskuksen status. Sama logiikka pätee kuin mitä sovellettiin Hämeenlinnaan. IC:t kulkevat riittävän tiheästi ja nopeasti: jos matka Tampeeelta Tikkurilaan kestäisi IC:llä kymmenisen minuuttia pidempään kuin Pendolinolla Helsinkiin, niin matkustajat voisivat hyvin käyttää sitten sitä IC:tä. Ja vaikka IC:t ovat pysähtyneet vuosikausia Tikkurilassa, niin aika vähäisiä näyttäisivät olevan kyytiin nousevien matkustajien määrät.

Itse syntyperäisenä vantaalaisena olen ollut erittäin tyytyväinen siihen, että kaukoliikenteen junat on vihdoin saatu pysähtymään Suomen 4. suurimman kaupungissa. Käsittääkseni Tikkurilan matkustajamäärät ovat kasvaneet jatkuvasti ja usein olenkin huomannut junaan Tikkurilasta noustessani tai pois jäädessäni, että asemalaiturilla on liikkunut kymmeniä ihmisiä. Joskus muistelisin kuulleeni/lukeneeni, että Tikkurila olisi Helsingin ja Pasilan jälkeen Suomen 3. vilkkain rautatieasema. Aika suurelle osalle vantaalaisista ja pohjoishelsinkiläisistä kaukojunamatkustajista Tikkurila on sekä matkan pituuden että siihen kuluvan ajan suhteen lähin asema.

Minun mielestä yhteys kaukojunilla Tikkurilaan ja siitä edelleen lentokentälle on helppo. Olen myös sitä mieltä, että saa olla aika pihalla jos onnistuu eksymään Tikkurilan asemalla.
 
janihyvarinen sanoi:
Jos jätetään lentoaseman matkustajat pois yhtälöstä, niin Tikkurila itsessään ei tarvitsisi mitään Pendolino-pysähdyksiä.

Tikkurila kuuluu Suomen vilkkaimpiin kaukoliikenteen asemiin. Sillä lienee jotain merkitystä. Lisäksi Tikkurila on oikoradan myötä vaihtopaikka ja osa kaukoliikenteen aikatauluista on oletettavasti laadittu tästä lähtökohdasta.
 
Teettääköhän YTV, VR tai joku muu koskaan ns. käytettävyystestejä aikataulujen löydettävyydestä, pysäkkien ja vaihtoyhteksien selkeydestä ja sujuvuudesta yms? Pienet kömmähdykset, kylttien väärän sijoittelun, opasteiden puutteet ja matkustajien ajattelutavat saisi tällöin helpommin selville. Testitilannetta voisi jatkaa vaikka kulkuvälineen sisällekin jolloin mahdolliset epäselvyydet oikeista pysäkeistä ja poisjäänneistä hahmottuisivat.

Suora asiakaspalaute ei yleensä ole kovin edustavaa vaan siinä korostuvat suuret asiakaspalveluun liittyvät mokat. Pienistä epäselvyyksistä tuskin kehdataan valittaa, osittain ehkä pihalla olevaksi leimaantumisen pelossa. Myöskään rutinoituneiden paikallismatkustajien, liikenneharrastajien ja muuten vaan skarppien nuorten henkilöiden mututuntuma ei yleensä anna selkeää kuvaa siitä, millä tavalla eri matkustajaryhmät mahdollisesti ajattelevat.
 
janihyvarinen sanoi:
Irvokkaaksi tilanteen tekee juuri se, että käyttämällä koko Suomen verovaroja pääradan oikaisun sijaan Marja-rataan, pönkitetään Vantaan yritys- ja asumisoloja = houkuttavuutta suhteessa muuhun Suomeen,

Vaikka tämä meneekin jo kauas aiheesta, en malta olla kommentoimatta, että koko Suomen verovaroja käytetään myös pönkittämään esimerkiksi Tampereen paikallisia liikenneolosuhteita leventämällä lähinnä paikallisen liikenteen aiheuttamista ruuhkista kärsivää kehätietä.

Valtio rahoittaa kaupunkien sisäisiin ja seudullisiin tarpeisiin maanteitä, sisääntuloteitä, ohitusteitä, moottoriteitä, miksei sitten rautatietä? Mikä siinä on väärää, että suomalaisten verovaroja käytetään joskus vain pääkaupunkiseutulaisia hyödyttävään hankkeeseen, joskus tamperelaisia ja joskus kainuulaisia?

Jos yritykset haluavat pääkaupunkiseudulle, siihen täytyy olla jokin syy. Vapaassa markkinataloudessa yhteiskunta ei voi eikä sen tule päättää sitä, mihin yritykset haluavat, vaan luoda infrastruktuuri niille sinne, mihin ne itse haluavat. Sääntelyssäkin on hyvät puolensa, mutta siinä ei saa mennä liiallisuuksiin.
 
Elmo Allen sanoi:
Vaikka tämä meneekin jo kauas aiheesta, en malta olla kommentoimatta, että koko Suomen verovaroja käytetään myös pönkittämään esimerkiksi Tampereen paikallisia liikenneolosuhteita leventämällä lähinnä paikallisen liikenteen aiheuttamista ruuhkista kärsivää kehätietä.

En viitsisi kyllä millään enää puuttua tuohon läntiseen ohitustiehen, josta valtakunnantason julkisuudessa on väännetty lehmäkaupat Tampereelle tietämättä kauheasti taustoista. Totta on, että huomattava tekijä ruuhkautumisessa on ollut työmatkaliikenne Ylöjärveltä, Nokialta ja Länsi-Tampereelta idän suuntaan. Yhtä totta on, että kyseessä on tärkein valtakunnantason väylä Pohjanmaan suuntaan etelästä ja kuormitusta tulee runsaasti siitäkin. Myös ohittavaa rekkaliikennettä riittää kellon ympäri. Kaikenkaikkiaan Tampereen seudulla on tasan kolme tietä länteen: Pispalan kautta Pispalan valtatie (pääosin 1+1 kaista) ja Paasikiventie (2+2 kaistaa) sekä aikaisemmin tämä 1+1 -kaistainen ohitusväylä Pyhäjärven eteläpuolelta. Lähimmät muut väylät vaativat kymmenien kilometrien kiertämisen jostain Vesilahden pikkuteitä pitkin, toisin kuin esim. Sauli Niinistö oli valtiovarainministerinä aikoinaan "tietävinään".

Tietysti mieluummin näkisin Tampereellakin panostettavan raideliikenteeseen pikaratikkaprojektin tyyliin, ja sehän on suunnittelupyödällä, toivottavasti saadaa myös aikaiseksi, mutta tuo ko. tiehankkeen venyminen vuodesta toiseen eteenpäin aiheutti tilanteen, että Tampereen länsipuoliset alueet ovat olleet liikenneolojen kannalta niin motissa -- sekä bussein että henkilöautoin -- että klo 7-9 ja 16-18 välillä tiet ovat muuttuneet lähinnä parkkipaikoiksi.

Monesti tämä hanke sivuutettiin budjetissa, ja kun se lopulta saatiin sinne, se piti pilkkoa kahteen osaan eli ensin kalliit sillat ja sitten toisessa vaiheessa muu tienpätkä. Joku neropatti meinasi sitten, että lykätään toista vaihetta eli suomeksi sanottuna että OK, sillat saatiin, mutta tilanne ei parantunut kun muu osa tiestä ei vedä yhtään paremmin kuin ennen = 1-vaihe olisi ollut rahaa kankkulan kaivoon ilman 2-vaihetta ja olisi ollut se ja sama jättää sekin tekemättä.

Ongelmana Tampereen osalta on, että yhtäältä syrjäseutujen poliitikot vaativat omia siltarumpujaan, johon sitten Helsingistä -- osin tietysti ihan oikeutetustikin -- vastataan että kyllä täälläkin tarvitaan investointeja. Kun ei ole omia ministereitä puoltamassa, kaikki ovat olleet muistavinaan että kyllähän sinne Tampereellekin on jo investoitu ihan tarpeeksi. Mutta kun ei ole valtion puolesta investoitu todellisuudessa juuri mitään pitkiin aikoihin: ongelmat ovat päässeet ihan käsittämättömiin mittasuhteisiin, mitä ei aina muualla tajuta ollenkaan. Täältä päin katsoen Helsingin seudulla on käynnissä todella monta megaluokan hanketta, meillä tämä yksi.

Jotain kohua yritettiin saada aikaiseksi siitäkin, että hankkeen hyötykerroin oli paljon alhaisempi kuin joillakin hylätyillä hankkeilla. Mutta kun ei ollut: siinä oli laskuvirhe, todellinen hyötykerroin oli reilusti parempi, jonka muistaakseni tiehallinto avoimesti myönsikin. Tuota ei vain ikinä oikaistu kunnolla julkisesti ja monelle jäi väärä käsitys asiasta, koska sitä väärää tietoa on sittemmin siteerattu tosiasiana.

Eihän tuossa tietysti mitään uutta ole. Se ruuhkattomaksi kehuttu Pirkkalan lentokenttäkin piti 1970-luvulla ensin rakentaa kaupungin rahoin kuin ei valtiota kiinnostanut rahoittaa. Sama kuvio toistuu uudestaan ja uudestaan eri muodoissa. On muuten nykyään Suomen kolmanneksi vilkkain kenttä matkustajamäärillä mitattuna (edellä Helsinki-Vantaa ja Oulu), lähinnä Blue1:n ja erityisesti Ryanairin ansiosta.

Tuo Marja-rata nyt ei tietenkään ole ihan turhimmasta päästä, mutta siinä on se harmillinen piirre, että se käytännössä pullauttaa kaukoliikenteen lentoasemayhteyden ties kuinka kauas hamaan tulevaisuuteen. Pitäisi ainakin rehellisesti myöntää motiivit joiden vuoksi halutaan nimenomaan Marja-rata. Niillä ei ole kauheasti tekemistä valtakunnan liikenneolojen kanssa vaan enemmän Vantaan kaavoituksen.

Elmo Allen sanoi:
Jos yritykset haluavat pääkaupunkiseudulle, siihen täytyy olla jokin syy. Vapaassa markkinataloudessa yhteiskunta ei voi eikä sen tule päättää sitä, mihin yritykset haluavat, vaan luoda infrastruktuuri niille sinne, mihin ne itse haluavat. Sääntelyssäkin on hyvät puolensa, mutta siinä ei saa mennä liiallisuuksiin.

Yritykset menevät sinne missä on edulliset tilat sopivassa paikassa hyvien liikenneyhteyksien päässä. Ei niitä tietääkseni jonossa ole odottamassa pääsyä nimenomaan Vantaalle. Jos Vantaalla ei rakenneta, yritykset menevät muualle. Esimerkiksi Espooseen. Ja jos päätetään priorisoida Vantaan sisäinen junayhteys muun Suomen junayhteyden kustannuksella, se on arvovalinta. En sano ettei niin voisi tehdä, sehän on politiikkaa.

Se aluepoliittinen pointti tässä oli, että olen ymmärtänyt että Suomen tai edes Helsingin seudun kannalta ei ole kauhean hyvä asia jos koko Suomen asutus rajulla nopeudella keskittyy pienelle kaistaleelle etelärannikolla. Sehän näkyy jo asuntojen hinnoissakin että on kova ylikysyntä. Ihmiset velkaantuvat lähes hengiltä ostaessaan pieniä luukkuja jostain kaukana sijaitsevasta lähiöstä. OK, kaavoituksella on osansa tässä ja kyllähän siellä raakamaata riittäisi kun vaan kaavoitettaisiin.

Mutta toinen puoli tarinaa on se, että meillä olisi mahdollisuus tiettyjen liikennepoliittisten instrumenttien avulla tasata tuota sumaa hieman laajemmalle alueelle Etelä-Suomessa. Turun, Tampereen, Lahden ja Kotkan rajaama alue edustaa Suomessa kehittyvää aluetta (lukuunottamatta yksittäisiä ja ilahduttavia poikkeuksia kuten Oulu), muu pitkälti taantuu.

Yritysten sijoittumisessa on muutamia avaintekijöitä. Esimerkiksi tietointensiivinen teollisuus sijoittuu sinne missä on tekijöitä, mahdollisuudet hyvään elämään ja toimivat liikenneyhteydet sekä sisään että ulospäin. Kansainvälisesti toimivalle yritykselle lentoaseman läheisyys on yksi avaintekijöitä, mutta tuota etäisyyttä ei mitata kilometreissä vaan minuuteissa ja tunneissa. Nopeuttamalla yhteyksiä lentoasemalta muualle maahan, laajennetaan sitä kehää minkä sisälle potentiaalinen sijoittumiskiinnostus kohdistuu.

Tämän vision mukaan edellä rajattu Etelä-Suomi tulee jonakin päivänä toimimaan yhtenä työssäkäyntialueena. Tiettyyn rajaan astihan se on totta jo nykyään ja etätyömahdollisuuksien lisääntyminen vain ajaa kehitystä enemmän tähän suuntaan. Esimerkiksi itse asun Tampereella ja toimipaikkani on työnantajani Tampereen toimipiste. Reissaan kuitenkin viikottain useimmiten 1-2 päivänä Helsingin seudulle erilaisiin palavereihin Pendolinolla. Olisin yhtä hyvin voinut sijoittua työnantajani Espoon konttorille, erityisesti kun lähimmät kollegat sijaitsevat siellä, mutta työni on itsenäistä, etätyömahdollisuudet hyvät ja työnantaja joustava, joten olen voinut jäädä asumaan kotikaupunkiini Tampereelle.

Mitä olen lähiympäristöä havainnut niin muuttoliike käytännössä on toiminut niin, että usein ne jotka ovat muuttaneet Tampereelta Helsingin seudulle tekevät sen paremman työn perässä puolipakosta, ja vastaavasti ne jotka muuttavat Helsingistä Tampereelle ilmoittavat onnekseen saaneensa täältä homman ja tulevansa mielellään. Useinhan tämä tarkoittaa vielä huomattavaa asumisväljyyden parantumista kun hintataso on kohtuullisempi. Jonkin verran yrityksiäkin on tullut, mutta niiden kohdalla juuri tuollaiset infrastruktuuriasiat ovat ne olennaisimmat. Jos tulee oivallus, että herttinen, lentoasemalta tunnissa pääsee joko Tampereen keskustaan tai sitten jonnekin Espoon-Kirkkonummen rajoille (huomioiden ruuhkat), niin paikat ovat periaatteessa samalla viivalla sijoittumismielessä.

Jos näin sekä yritykset että väestö sijoittuisivat hieman tasaisemmin Etelä-Suomen suurmetropolialueelle, se tarkoittaisi että paine eteläisimmässä kärjessä helpottuisi hieman, asuntojen hinnat kohtuullistuisivat ja moni muukin asia olisi positiivisemmin. Tuo olisi mielestäni kaikkien etu.

Jos lähdetään deterministisesti liikkeelle sillä ajatuksella että Helsinkiin kaikki kuitenkin haluavat, niin siitä tulee itseään toteuttava profetia. Investoidaan sen mukaisesti, ei mahdollisteta muunlaisia tulevaisuuskuvia ja se toteutuu. Näin sitä miettiessä se saattaa vielä tuntua houkuttelevalta asialta, mutta vieläkö on kivaa jos kymmenen vuoden päästä asuntojen hintataso on kaksinkertaistunut ja pitäisi vaihtaa isompaan? Tai kun lasten koulussa luokat ovat niin ylisuuria että opetuksen taso on romahtanut? Eikä opettajia, taksinkuljettajia tai siivoajia saada täyttämään vakansseja, kun niillä palkoilla ei pysty elämään siellä?

En sano etteikö Marja-rata voisi olla järkeväkin omaan tarkoitukseensa. Ongelma on sen aiheuttama rakenteellinen epäsymmetria, kun se käytännössä estänee lähitulevaisuudessa sellaisen hankkeen jolla voisi olla todella suuri merkitys laajalle alueelle. Toisenlainen ratalinjaus olisi palvellut paljon paremmin tasapainoisemman kehityksen tarpeita.
 
janihyvarinen sanoi:
Tuo Marja-rata nyt ei tietenkään ole ihan turhimmasta päästä, mutta siinä on se harmillinen piirre, että se käytännössä pullauttaa kaukoliikenteen lentoasemayhteyden ties kuinka kauas hamaan tulevaisuuteen. Pitäisi ainakin rehellisesti myöntää motiivit joiden vuoksi halutaan nimenomaan Marja-rata. Niillä ei ole kauheasti tekemistä valtakunnan liikenneolojen kanssa vaan enemmän Vantaan kaavoituksen.
Olen aivan samaa mieltä Janihyvärisen kanssa. Arvovalintoja saa tehdä, mutta ne on tehtävä avoimesti.

Toinen kysymys on myös se, kuinka ristiriitaisia arvovalinnat ovat.

Marja-rata hyödyttää lähinnä Kivistön kaavoitusta, mutta Kivistö ei edellytä Marjan itäosaa. Jos päärata oikaistaisiin lentokentän kautta, se ei estä parin kilometrin huokeata Martinlaakson radan jatkoa, ja kaavoitushyöty saadaan silloinkin. Aviapoliksen alue saa junahyötynsä myös pääradasta, todennäköoisesti jopa parempana kuin Marjasta. Samalla lentokentän junayhteys sekä Helsinkiin että muualle Suomeen on monin verroin parempi kuin Marjan kanssa.

Vantaan kannalta on silloin haitaksi, että Tikkurilasta tulee pelkkä lähijunien väliasema. Mutta miten suuri vahinko se oikeastaan on? Kävelyetäisyydellä oleva hyöty kaukojunista Tikkurilassa on joka tapauksessa täysin merkityksetön. Hyöty tulee vain siitä, että Tikkurilasta on hyvät yhteydet lähiympäristöön. Niitähän Maja ei tarjoa, koska se kiertäisi kaukaa Tikkurilan pohjoispuolelta. Lähiympäristön hyöty saadaan esim. Tikkurila-Lentokenttä raitiotiellä. Ja se puolestaan toimii yhtä hyvin Lentokentältä Tikkurilan suuntaan kuin toisin päinkin.

Ilman Marjaa ei ole junayhteyttä Lentokentältä länteen, kuten Kivistöön. Eikä yhteyttä Tikkurila-Aviapolis-Kivistö-Martinlaakso. Ennusteissa ei ole luvassa kuin marginaalinen matkustajamäärä kentältä länteen, mitä epäilemättä selittää se, ettei matkalla ole asemia. Tämäkin suunta ratkeaa paremmin raitiotiellä, joka kykenee palvelemaan mm. koko kentän eteläpuolen logistiikka-aluetta.

Vantaa on puheiden mukaan valmis käyttämään Marjaan itse 100-150 miljoonaa. Jos Valtio kustantaisi kokonaan itse pääradan oikaisun kentälle, Vantaa kykenisi itse rakentamaan raitiotien Tikkurilasta kentän kautta Kivistöön ja Martinlaaksoon. Todennäköisesti jopa niin, että Kivistöön tehtäisiin silti Martinlaakson radan jatke. Ja tämä ratkaisu olisi mitä ilmeisimmin Vantaan itsensä kannalta parempi kuin Marjarata.

Edellä esitetty ratkaisu siis toisi Vantaalle enemmän etuja kuin Marjarata. Se toisi koko Suomelle Janihyvarisen kuvailemat edut. Se toisi rakennusteollisuudelle vielä yhden herkku-urakan pääradan oikaisusta. Se maksaisi luultavasti yhtä paljon niin valtiolle kuin Vantaallekin kuin Marjarata. Miksi näin ei sitten tapahdu? Kuka tässä ratkaisussa häviäisi?

Suurin häviäjä on suomalainen raskasraideliikennepolitiikka. Kun todettaisiin, että parempi tulos syntyy halvemmalla nykyaikaisella ratikalla, metrokuvio romahtaa. Kallion louhinta ei olekaan enää ainoa autuaaksi tekevä tapa rakentaa joukkoliikennettä puistojen ja metsien alle. Mittavat herkku-urakat kuihtuvat rauhallisesti eteneväksi raitiotieradan rakentamiseksi. Se on maan pinnalla työvaltaista ja elättää pienurakoitsijoita, mikä murentaa valtarakenteita. On liian monta silmäätekevää, joiden täytyisi kääntää takkinsa tai joiden tähänastinen toiminta asettuisi kyseenalaiseksi. Ei sellainen käy!

Parhaat ratkaisut eivät koskaan toteudu, eivät edes toisiksi parhaat. Se on kuulemma politiikalle ominaista. Mutta onko pakko ikuisesti olla niin?

Antero
 
Sinänsä Marja-radan korvaaminen raitiotiellä ja pääradan vetäminen lentokentän kautta on hyvä idea. Tosin raitiotie pitäisi jatkaa Martinlaaksosta Myyrmäkeen asti jotta saataisiin Vantaan sisäiset yhteydet samalle tasolle kuin Marja-Radassa. Sillä jos raitiotie jää Martinlaaksoon, Myyrmäen alueelta pitäisi Tikkurilaan mennessä vaihtaa bussista tai junasta ratikkaan Martinlaaksossa, tai kuten nykyisin mennä junalla Pasilan kautta. Itäsuunnassa raitiotie kannattaisi jatkaa Tikkurilasta Mellunmäen metroasemalle asti, jolloin saataisiin kerralla koko Vantaan poikittaisliikenne kuntoon.

Onko muuten mietitty minkälaisella linjauksella päärata lentokentän kautta kulkisi? Sen täytyisi yhtyä nykyiseen rataan viimeistään Keravalla, jotta oikoradan junat voisivat kulkea lentokentän kautta. Lisäksi rata kannattaisi varmasti suunnitella nopeita junia varten samalla tavalla kuin oikoratakin. Lähiliikennettähän radalla ei tarvitsisi paljon olla; enintään joku Kerava-Lentokenttä-Aviapolis-Pasila-Helsinki -linja. Muu lähiliikenne jäisi nykyisille radoille (ja uudelle itä-länsi -raitiotielle).
 
janihyvarinen sanoi:
Ja vaikka IC:t ovat pysähtyneet vuosikausia Tikkurilassa, niin aika vähäisiä näyttäisivät olevan kyytiin nousevien matkustajien määrät.

Kyllä minusta IC-juniin ihan mukavasti porukkaa nousee Tikkurilasta. Tikkurilan asemahan on oivallinen esimerkiksi Puistolasta lähtevälle, voi mennä K- tai I-junalla pari minuuttia Tikkurilaan ja siitä jatkaa matkaa. Huomattavasti nopeampaa, kuin kiertää Pasilan kautta. Tikkurila tarjoaa myös bussiyhteyden pääradan juniin monista Vantaan lähiöistä. Tosin Tikkurilaa parempi pysähdyspaikka kaukojunille olisi minusta Kerava. Se olisi pääradan ja oikoradan risteyskohdassa ja tämä mahdollistaisi nopeat jatkoyhteydet K-junasta ja Järvenpäästä pääsisi R/H-junalla Keravalle, josta oikoradan junan kyytiin. Keravalta voisi kulkea Tuusulanväylää nopea yhteysbussi lentoasemalle ja tämä palvelisi myös Keravalta Helsinki-Vantaalla työssäkäyviä.
 
Takaisin
Ylös