R.Silfverberg sanoi:
Tässä vaadin tarkennusta. Itse en näe niin dramaattista eroa "raskaan" ja "ei-raskaan" raideliikenteen välilä, koska oletan että Raide-Jokeri olisi kuitenkin raskaampi kuin keskustan riatiotiet.
En tarkoittanut tehdä eroa raideliikenneratkaisujen kesken. Tarkoitin sitä, että pk-seudulla vain on viimeksi (metron valmistumisesta lähtien, siis jo neljännesvuosisata) toteutettu sellaisia raideliikenneratkaisuja, jotka eivät ole parantaneet joukkoliikenteen asemaa, mutta ovat maksaneet paljon. Ja niiden perusteella ei ole mitään syytä väittää, että raideliikenteellä olisi jotain etua busseihin nähden. Päin vastoin, voi vain ihmetellä, miksi pitäisi käyttää paljon rahaa vain siksi, että rakennetaan raiteita, kun sama asia hoituu busseillakin.
Tämä kokemus on pilannut Raide-Jokerin mahdollisuudet ja haittaa kaiken aikaa suunnitteilla olevia esikaupunkien raitiotiehankkeita. Esimerkiksi Kruunuvuoren ratikka on täysin ylivoimainen liikenneratkaisu: kaksi kertaa niin nopea kuin henkilöauto eikä maksa kaupungille käytännössä mitään. Mutta poliitikot puhuvat kaiken aikaa metrosta ja siitä, että varaudutaan siihen, että jotain rakennetaan joskus. Koska se on niin kallista, että sitä ei voida rakentaa nyt - kun on sellainen mielikuva.
Kirjasit itse aivan oikein ne syyt, miksi Martinlaakson radan jälkeen "kaikki" on mennyt pieleen. Ja on menossa Etelä-Espoossa, jos sinne tehdään länsimetroa samalla periaatteella kuin kaikki pieleen menneet hankkeet. Samalla tavalla myös Suurpellossa ollaan tekemässä emämunausta, koska sinne ei tehdä raideliikennettä, kun kerran se on niin kallista.
R.Silfverberg sanoi:
Siksi se on niin vaikeaa upottaa olemassaolevaan yhdyskuntaan raideliikennettä: Vanhat asukkaat eivät sitä halua, uudet haluaisivat, mutta eivät usko siihen koska tietävät että eivät voi itse siihen vaikuttaa.
Vaikeata on ainoastaan sijoittaa valmiiseen rakenteeseen raskasraidetta. Ratikalle on aina tilaa, ja se lisäksi tekee itse itselleen tilaa, koska ratikka on tehokkainta katu- ja liikennetilan käyttöä. Siis tehokkaampaa kuin se kumipyöräliikenne, joka on ennen ratikkaa.
Ratikalla myös parannetaan ympäristöä toisin kuin esim. liityntäliikenneasemalla. En usko, että kukaan vastustaa autoliikenteen poistamista ja tilalle tulevaa nurmetettua puistorataa. Kun olen näyttänyt kuvia sellaisesta yleisötilaisuuksissa, ihmiset ovat olleet ihastuksissaan. Ohessa yksi. Kuvan esittämällä paikalla oli ennen katu ja pysäköintiä.
Kuvalinkki
Mutta meillä valehdellaan tästäkin. Nykyaikainen raitiotie, pika tai ilman, näyttä tuolta kuin tuo kuva, mutta Raide-YVA:n auktoriteetilla sanotaan tuollaisen pilaavan maisemaa. Onko tuo maiseman pilaamista, jos Tapiolan aukiolta poistetaan pari autokaistaa ja tilalle tulee tuon näköistä? Ympäristöä pilaavat paljon enemmän Tapiolan metroaseman bussiliikenteen järjestelyt, vaikka itse metro kulkisi kuinka syvällä nurmikon alla.
Martinlaakson rata ennen metroa ja muita möhläyksiä oli oikealla tavalla tehty kokonaisuus, vaikka mittakaava kasvoikin liian suureksi eli yli kävelyetäisyyden. Mutta sitä ei voi nykyään toistaa sellaisenaan, sillä vaatimukset asuinympäristölle ovat muuttuneet. Jo pelkät asemat tuovat mieleeni DDR:n tai muun itäblokin, erityisesti nykyisen hoitamattomuuden ja rapistuneisuuden vuoksi. Mutta omalla rahalla ei enää hakeuduta sellaiseen elementtitalojen ympäristöön, jota Martinlaakson radan varressa on.
Pienimuotoista, viihtyisää ja vihreätä rakentamista ei voi tehdä raskaan raideliikenteen varaan, vaikka sitä viime aikoina on Sipoon kohdalla vailla parempaa tietoa ja tajua väitettykin. Ydinkysymys on myöntää, ettei lähtökohdan pidä olla HKL-metron laajentaminen ja muhkeiden rakennusurakoiden keksiminen, vaan hyvän kaupunkiympäristön luominen.
Jos raideliikennettä tehdään, se ei voi olla niin kallista kuin toteutetut raiteet ovat olleet. Minulle on sama, mikä sen nimi on ja minkä kanssa sen kuvitellaan olevan yhteensopiva, kunhan se toiminnallisesti ja taloudellisesti on haluttuun kaupunkirakenteeseen sopiva.
Kun lähtökohta on, ettei HKL-metroa saa kehittää mitenkään ja lähijunien pitää olla mahdollisimman suuria (kuten Junakalusto Oy:n speksi oli ja on), raideliikenteessä ei todellakaan ole mitään järkeä. Se merkitsee vain aloitetun bussimatkan katkeamista liityntäliikenteeksi, jolloin autoilu pysyy kilpailukykyisenä eikä rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen ole koskaan riittävästi. Tosin eihän sitä rahaa tarvitsekaan mihinkään, jos kehitys on kiellettyä.
Antero
