Kouluverkkoa, kirjastoverkkoa tai päiväkötiverkkoa joudutaan joskus karsimaan ihan sen takia että kyseisillä laitoksille ei vaan kertakaikkiaan ole käyttäjiä. Pääsyy tähän on että asumisväljyys kasvaa, esimerkiksi lähiökaksiossa saattoi aikoinaan asua nelihenkinen perhe, nyt yksi ihminen. Sama väkikato vähentää myös matkustajia joiltain bussilinjoilta. Se että ne typistetään liityntälinjoiksi ei kuitenkaan tee niistä välttämättä yhtään kannattavampia, pikemminkin jos liityntä hidastaa matkaa niin matkustajamäärät ja lipputulot vähenee. Voi tietenkin ajatella niinkin että jos koko linja kuolee samalla niin säästyy rahaa, paitsi että lisäautoilun aiheuttamat kustannukset on suurempia kuin erittäin huonosti kannattavankin joukkoliikenteen.
Terveyskeskukset on vähän eri juttu, niiden keskittämisessä taas on kysymys siitä että isommissa keskuksissa on enemmän erikoislääkäreitä, tutkimuslaitteita, laboratorioita, jne. eli voidaan tarjota parempaa palvelua. Joukkoliikenneanalogia olisi että sillä välineellä johon vaihdetaan pääsee useampaan paikkaan, se on nopeampi, mukavai, tms.
---------- Viesti lisätty kello 22:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:13 ----------
Joo, mutta oikeastaan minusta vaihtojen taloudellisuudesta ei voi noin ylipäänsä sanoa oikein mitään suuntaan eikä toiseen. Riippuu tapauksesta.
Minusta jotenkin alan ammattilaisiltakin tuntuu hukkuvan se peruasia että kaikkein kalleinta joukkoliikennettä on tyhjät penkit, koska niiden täyttämisen marginaalikustannus on nolla euroa. Eri välineiden kustannuserot on minusta kuitenkin toissijaisia. Jos vaihdoilla saadaan nostettua käyttöastetta niin toki se on kannattavaa.