HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2025 - 2027

Tämä olisi paluuta vanhaan, sillä ennen aikoinaan (muistaakseni vielä Länsimetron ajallakin alkuvaiheessa) idän haaroilla liikennöitiin koko päivän 10 minuutin välein, liikenteen alusta loppuun saakka. Harvennettiinko tuota aikaisen aamun ja illan vuoroväliä sen takia, että on haluttu ajaa iltaisin kaikki junat Kivenlahteen (aiemmin Matinkylään) asti?
Minä olen ollut siinä käsityksessä että tuo oli koronasäästöjen tuoma muutos.
 
Tämä olisi paluuta vanhaan, sillä ennen aikoinaan (muistaakseni vielä Länsimetron ajallakin alkuvaiheessa) idän haaroilla liikennöitiin koko päivän 10 minuutin välein, liikenteen alusta loppuun saakka. Harvennettiinko tuota aikaisen aamun ja illan vuoroväliä sen takia, että on haluttu ajaa iltaisin kaikki junat Kivenlahteen (aiemmin Matinkylään) asti?

Harvennus tuli pandemian aikana eli ennen Matinkylän ja Kivenlahden välisen metron käyttöönottoa.
 
On kyllä hieno että panostetaan noihin jokerilinjoihin, tänään kokeilin Nuuksiosta tulla bussilla koko matkan, 245-530-560 toimi hyvin ja ajantasaus varmisti että pystyi luottamaan reittioppaan aikatauluun. Ihme juttu jos tuolla pitää auto olla kun bussia menee kuin pipoa.
 
20240617_131610.jpg

Kävin äskettäin Puolassa reilaamassa ja tutustuin monien kaupunkien joukkoliikenteeseenkin.
Esimerkkini tulee Varsovasta, mutta voisi olla myös vaikkapa Gdanskista:
Kaikki liikennevälineet on varustettu samoin laittein. Lippu on mahdollista ostaa kaikilla mahdollisilla maksuvälineillä ja pysäkeillä olevista automaateista myös käteisellä. Mobiililippu on laajasti käytössä ja sama sovellus toimii kaikissa kaupungeissa ja lisäksi sillä voi ostaa lippuja mm. PKP IC-juniin. Mobiililippu pitää aina aktivoida erikseen ja se onkin kerta kaikkiaan hieno oivallus: mobiililippu aktivoidaan sovelluksen kameralla ja sillä osoitetaan bussissa tai ratikassa olevaan QR-koodin omaavaan tarraan ja lippu on aktiivinen. Metroasemalla on portit, jotka avautuvat QR-koodia näyttämällä.
Mutta lipun voi ostaa myös vaikkapa käteisellä tai lähimaksulla, jolloin sen saa paperisena, joka leimataan liikennevälineissä.
 
Viimeksi muokattu:
Lueskelin TTS:n luonnosta uudestaan ja huomasin tällaisen tekstinpätkän:
Olemme tunnistaneet potentiaalisia tarjonnan lisäyksien kohteita kantakaupungissa. Esimerkiksi Jätkäsaaren ja Kalasataman alueet jatkavat kasvuaan tulevina vuosina. Jätkäsaareen on ennustettu vajaa 1000 ja Kalasatamaan jopa 1500–2000 asukasta lisää vuosittain. Tiheämpi ruuhka-ajan liikenne saattaa olla toisella tai molemmilla alueilla ajankohtaista vuonna 2025.
Kalasataman tiheämpi ruuhkavuoroväli on aika helppo ja suhteellisen halpa toteuttaa. Sen sijaan linjat 7, 8 ja 9 ovat jonkin verran pidempiä. Kahden ratikan lisääminen 7:n ja 9:n kierrolle ei välttämättä edes riittäisi 9 minuutin vuoroväliin. Olisikohan tuossa ideana kohdentaa lähtöjä pahimpaan ruuhkapiikkiin (ks. esim. linja 570 Mellunmäestä klo 7:30-8:30), vai oikeasti tihentää koko linjan vuoroväliä esimerkiksi 8 minuuttiin? Vai olisiko kyseessä esimerkiksi RAILI2-suunnitelman 0-vaihtoehdon tapainen linja 9B Ensi Linjalta Jätkäsaareen?
 
Lueskelin TTS:n luonnosta uudestaan ja huomasin tällaisen tekstinpätkän:

Kalasataman tiheämpi ruuhkavuoroväli on aika helppo ja suhteellisen halpa toteuttaa. Sen sijaan linjat 7, 8 ja 9 ovat jonkin verran pidempiä. Kahden ratikan lisääminen 7:n ja 9:n kierrolle ei välttämättä edes riittäisi 9 minuutin vuoroväliin. Olisikohan tuossa ideana kohdentaa lähtöjä pahimpaan ruuhkapiikkiin (ks. esim. linja 570 Mellunmäestä klo 7:30-8:30), vai oikeasti tihentää koko linjan vuoroväliä esimerkiksi 8 minuuttiin? Vai olisiko kyseessä esimerkiksi RAILI2-suunnitelman 0-vaihtoehdon tapainen linja 9B Ensi Linjalta Jätkäsaareen?
Yksi vaihtoehto voisi olla linjan 5 pidentäminen Jätkäsaareen. Aikaisemmin se on ollut turhaa, koska laivojen aikataulut eivät sovi yhteen - mutta mikäli tarkoitus olisikin lisätä tarjontaa Jätkän asukkaille, tilanne onkin täysin erilainen. Nykyisillä to-su-aikatauluilla riittäisi liikennöintiajan aloituksen aikaistaminen parilla tunnilla ja ma-ke ajettaisiin samoin aikatauluin kuin nyt to-pe. Tämä loisi myös aivan uuden vaihdottoman yhteyden Jätkäsaaresta/Länsisatamasta Kauppatorin-Senaatintorin suuntaan.

Myös Espooseen olisi hyvä olla joku yhteys sellaisille yleisimmille kohteille, joihin on nyt tehtävä kaksi vaihtoa. En usko, että espoolaiset laivamatkustajat kantamuksineen suostuvat kahteen vaihtoon, vaan menevät nyt taksilla/autolla. Tähän ratkaisuksi tulisi ensimmäisenä mieleen linjan 105 jatkaminen Lauttasaaresta Jätkään.
 
Myös Espooseen olisi hyvä olla joku yhteys sellaisille yleisimmille kohteille, joihin on nyt tehtävä kaksi vaihtoa. En usko, että espoolaiset laivamatkustajat kantamuksineen suostuvat kahteen vaihtoon, vaan menevät nyt taksilla/autolla. Tähän ratkaisuksi tulisi ensimmäisenä mieleen linjan 105 jatkaminen Lauttasaaresta Jätkään.
Ei taitaisi onnistua ilman useampaa lisäautoa? Linjalla 105 on sen verran tiukat kääntöajat Lauttasaaren päässä, ettei niiden puitteissa edes 0 minuutin käännöllä ehtisi ajaa Jätkäsaareen ja takaisin. Ruuhkatkin on siellä ilmeisesti melko ongelmallisia. Linjaa 22 suunniteltiin jossain vaiheessa jatkettavaksi Jätkäsaareen, mutta nimenomaan niiden ruuhkien takia päädyttiin nykyiseen reittivaihtoehtoon.
 
Kalasataman tiheämpi ruuhkavuoroväli on aika helppo ja suhteellisen halpa toteuttaa. Sen sijaan linjat 7, 8 ja 9 ovat jonkin verran pidempiä. Kahden ratikan lisääminen 7:n ja 9:n kierrolle ei välttämättä edes riittäisi 9 minuutin vuoroväliin. Olisikohan tuossa ideana kohdentaa lähtöjä pahimpaan ruuhkapiikkiin (ks. esim. linja 570 Mellunmäestä klo 7:30-8:30), vai oikeasti tihentää koko linjan vuoroväliä esimerkiksi 8 minuuttiin? Vai olisiko kyseessä esimerkiksi RAILI2-suunnitelman 0-vaihtoehdon tapainen linja 9B Ensi Linjalta Jätkäsaareen?

9B kuitenkin tarvitsi alkukesän reitillä kuusi vuoroa ja lisälinjalla on vaikea kohdentaa kysyntää vaan se samantien tuplaa vuorovälin sekä aiheuttaa epätasaisen vuorovälin Länsilinkin ja Rautatientorin välille tai Välimerenkadulle.

Periaatteesahan jos halutaan 8min vuoroväli ja riittää sen toteutuminen vain ruuhkasuuntaan ja pahimmassa ruuhkassa, riittää yksittäisten vaunujen lisääminen 7:lle ja 9:lle. Yhdellä vaunulla lisää saadaan vuoroväli 40min ajaksi kymmenestä kahdeksaan minuuttiin. Jos kysyntä on aamuisin Jätkäsaaresta poispäin ja iltapäivällä sinne, voidaan lisävaunut ajaa suoraan varikolta Jätkäsaareen ja iltapäivällä sieltä pois ja ainoat kokonaiset lisälähdöt ovat aamuisin pohjoisen suuntaan ja iltapäivällä etelään.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Tämä loisi myös aivan uuden vaihdottoman yhteyden Jätkäsaaresta/Länsisatamasta Kauppatorin-Senaatintorin suuntaan.
Linja 7 kulkee nytkin Aleksanterinkatua Senaatintorin vierestä ja yhtä läheltä Kauppatoria kuin linja 5.
 
Viimeksi muokattu:
9B kuitenkin tarvitsi alkukesän reitillä kuusi vuoroa ja lisälinjalla on vaikea kohdentaa kysyntää vaan se samantien tuplaa vuorovälin sekä aiheuttaa epätasaisen vuorovälin Länsilinkin ja Rautatientorin välille tai Välimerenkadulle.

Periaatteesahan jos halutaan 8min vuoroväli ja riittää sen toteutuminen vain ruuhkasuuntaan ja pahimmassa ruuhkassa, riittää yksittäisten vaunujen lisääminen 7:lle ja 9:lle. Yhdellä vaunulla lisää saadaan vuoroväli 40min ajaksi kymmenestä kahdeksaan minuuttiin. Jos kysyntä on aamuisin Jätkäsaaresta poispäin ja iltapäivällä sinne, voidaan lisävaunut ajaa suoraan varikolta Jätkäsaareen ja iltapäivällä sieltä pois ja ainoat kokonaiset lisälähdöt ovat aamuisin pohjoisen suuntaan ja iltapäivällä etelään.
Näin varmasti saisi nostettua kapasiteettia pienimmillä kustannuksilla. Aikaisempi lainaus tosin jatkuu seuraavasti:
Kustannusvaikutusten arvioinnissa olemme varautuneet lisäämään molemmille alueille liikennettä vähintäänkin ruuhka-aikoihin. Ratikkaliikenteen nousijamäärät ovat kasvaneet vuosittain koronan jälkeen vuodesta 2021 alkaen. Vuonna 2023 ratikkaliikenteessä oltiin kuitenkin nousijamäärissä vielä n. 22% alle vuoden 2019 tason. Ratikkaliikenteessä varaudutaan lähivuosina kohdennettuihin tarjonnan lisäyksiin, joiden tarkoituksena on kasvattaa matkustajamääriä ja vauhdittaa ratikkaliikenteen nousijamäärien palautumista vuoden 2019 tasolle ja sen yli.
En laittanut tätä aikasemmin, joittei lainaus olisi turhan pitkä. Mutta saa siis nähdä priorisoiko HSL kapasiteetin noston niinä aikoina, kun sitä tarvitaan eniten (käytännössä sinun ehdotuksesi), vai liitetäänkö tämä laajempaan hankeeseen, jossa parannetaan palvelutasoa. HSL:llähän on määrärahat tällaiseen ensi vuodellekin. Kyseessä voisi siis olla samanlainen parannus kuin mm. linjan 643K viikonloppuliikenne ym.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

En usko, että espoolaiset laivamatkustajat kantamuksineen suostuvat kahteen vaihtoon, vaan menevät nyt taksilla/autolla
Sen kun eivät suostu.:LOL: Itä-Helsingin, Vantaan ja Pohjois-Espoon asukkaat, jotka eivät asu raskaan raideliikenteen varrella, kulkevat kahden vaihdon reittiä myös.
 
Viimeksi muokattu:
Näin varmasti saisi nostettua kapasiteettia pienimmillä kustannuksilla. Aikaisempi lainaus tosin jatkuu seuraavasti:

En laittanut tätä aikasemmin, joittei lainaus olisi turhan pitkä. Mutta saa siis nähdä priorisoiko HSL kapasiteetin noston niinä aikoina, kun sitä tarvitaan eniten (käytännössä sinun ehdotuksesi), vai liitetäänkö tämä laajempaan hankeeseen, jossa parannetaan palvelutasoa. HSL:llähän on määrärahat tällaiseen ensi vuodellekin. Kyseessä voisi siis olla samanlainen parannus kuin mm. linjan 643K viikonloppuliikenne ym.
Viesti yhdistetty automaattisesti:


Sen kun eivät suostu.:LOL: Itä-Helsingin, Vantaan ja Pohjois-Espoon asukkaat, jotka eivät asu raskaan raideliikenteen varrella, kulkevat kahden vaihdon reittiä myös.
Ratikalla satamasta keskustaan metro siitä, liityntälinja, juu ei. valitsen mielummin helpomman yhteyden, usein se on hieman hinnakkaampi kuin mainittujen kyyti, mutta pääsee ovelta ovelle.
 
Ratikalla satamasta keskustaan metro siitä, liityntälinja, juu ei. valitsen mielummin helpomman yhteyden, usein se on hieman hinnakkaampi kuin mainittujen kyyti, mutta pääsee ovelta ovelle.
Se on jokaisen oma valinta, ja varmasti on niitäkin ihmisiä, jotka asuvat 7:n tai 9:n reitin varrella, mutta eivät siltikään halua tunkea täyteen ratikkaan. Jos joku haluu maksaa enemmän taksista, ja päästä kotiin nopeammin ja mukavammin, sitähän varten taksit ovat olemassa. En vain näe miksi Westendiläisillä pitäisi olla oma terminaalisukkulansa, kun muulla seudulla on nykyinen järjestely.
 
Se on jokaisen oma valinta, ja varmasti on niitäkin ihmisiä, jotka asuvat 7:n tai 9:n reitin varrella, mutta eivät siltikään halua tunkea täyteen ratikkaan. Jos joku haluu maksaa enemmän taksista, ja päästä kotiin nopeammin ja mukavammin, sitähän varten taksit ovat olemassa. En vain näe miksi Westendiläisillä pitäisi olla oma terminaalisukkulansa, kun muulla seudulla on nykyinen järjestely.
kun niiden teiden 51 ja 50 väliin mahtuu paljon muutakin, ja osa jää vielä uloskin. tästä on lähimmälle raitiovaunupysäkille kymmeniä kilometrejä.
 
kun niiden teiden 51 ja 50 väliin mahtuu paljon muutakin, ja osa jää vielä uloskin. tästä on lähimmälle raitiovaunupysäkille kymmeniä kilometrejä.
Kuten sanoin aikaisemmin, monella muullakin suunnalla on alueita, joilla asuu paljon ihmisiä ja joihin ei pääse kovin helposti Länsiterminaalilta raideliikenteellä. Esimerkiksi vaikkapa Pitkäjärven seutu. Mistä rahat tulevat, jos jokaiselle tällaiselle alueelle (tai edes suunnalle) tarjotaan bussiyhteys Länsiterminaalille?
 
Ei taitaisi onnistua ilman useampaa lisäautoa? Linjalla 105 on sen verran tiukat kääntöajat Lauttasaaren päässä, ettei niiden puitteissa edes 0 minuutin käännöllä ehtisi ajaa Jätkäsaareen ja takaisin. Linjaa 22 suunniteltiin jossain vaiheessa jatkettavaksi Jätkäsaareen, mutta nimenomaan niiden ruuhkien takia päädyttiin nykyiseen reittivaihtoehtoon.
En kuvitellutkaan, että muutos olisi täysin ilmainen vaan että se saisi jonkun espoolaisen lisää kokeilemaan julkisia. Itsekään en kokeilisi, jos matka-aika olisi moninkertainen julkisilla. 105 kattaa paljon laajemman alueen kuin 22 ja kulkee juuri moneen paikkaan Espoossa, jossa on asukkaita muttei metroa. Osa 105:n vuoroista voisi myös haaroittaa Espoossa Suurpeltoon - sieltä Länsiterminaaliin on nyt omalla autolla 15 min ja julkisilla menee 50 min kahdella vaihdolla, vaikka kyseessä on iso autottomallakin elämäntavalla mainostettu moderni kerrostalolähiö.
Ruuhkatkin on siellä ilmeisesti melko ongelmallisia.
Miten on mahdollista maailman toimivammassa kaupungissa, että puhtaalta pöydältä rakennetulle uudelle hienolle alueelle ei kannata vetää bussiyhteyksiä ruuhkien vuoksi? Välillä tietyt ryhmät unohtavat silmät kiiluen autoilijoita kiusatessaan, että tukkivat samalla bussiliikenteenkin (esim. Lapinmäentien "parannukset").
Linja 7 kulkee nytkin Aleksanterinkatua Senaatintorin vierestä ja yhtä läheltä Kauppatoria kuin linja 5.
Totta, elin vanhaa aikaa kun se ei vielä kulkenut Länsiterminaaliin
Sen kun eivät suostu.:LOL: Itä-Helsingin, Vantaan ja Pohjois-Espoon asukkaat, jotka eivät asu raskaan raideliikenteen varrella, kulkevat kahden vaihdon reittiä myös.
Matka-ajat julkisilla vs. autolla ovat esim. Keravalta aika lailla tasoissa, ja vaihto Tikkurilassa Z/R/D-junaan monelle Itä-Vantaalaiselle kilpailukykyinen auton kanssa. Länsi-Vantaalla juna tuo lähes kaikista lähiöistä suht nopeasti myös. Vantaalla/Keravalla on myös monesta paikasta, esim. Hämeenlinnanväylän/Tuusulanväylän varrelta tai vaikka Hakunilasta mahdollisuus mennä seutubussilla Helsinkiin, jolloin vaihtojen määrä jää yhteen ja reittikin kulkee pääsääntöisesti moottoritietä. Itä-Helsingissä metro kattaa suurimmat asukaskeskittymät ja suurin osa pääsee Länsiterminaaliin reilussa puolessa tunnissa. Sieltä auto ei ole yhtään niin houkutteleva, koska Itäväylä tuo aivan väärään päähän kaupunkia versus Länsiväylä ja näin ollen autollakin saa sen puoli tuntia kulumaan helposti.

Espoossa (pl. Leppävaara) tilanne on toinen, lähes mistä tahansa osoitteesta matka Länsiterminaaliin on julkisilla kaksin-kolmin- tai jopa nelinkertainen kuin autolla.
Kuten sanoin aikaisemmin, monella muullakin suunnalla on alueita, joilla asuu paljon ihmisiä ja joihin ei pääse kovin helposti Länsiterminaalilta raideliikenteellä. Esimerkiksi vaikkapa Pitkäjärven seutu.
Pitkäjärven seutu on suht harvaan asuttua ja aika kaukana Jätkästä, johonkin on toki vedettävä raja että mistä kaikkialta on oltava yhteydet. Tälläkin hetkellä sieltä pääsee arkisin yhdellä vaihdolla Länsiterminaaliin. Viikonloppuisin on matkaan nähden suhteellisen nopea (mutta kahden) vaihdon yhteys Leppävaaran kautta.
Mistä rahat tulevat, jos jokaiselle tällaiselle alueelle (tai edes suunnalle) tarjotaan bussiyhteys Länsiterminaalille?
Samalla tavalla kuin nytkin, n. 45% lipputuloista ja 55% subventiosta. Olettaen toki, että yhteydelle on kysyntää. Rahaa tulee myös kiertoteitse siten, että kun vapaa-ajan reissulla ei tarvitakaan autoa, voidaan siitä ehkä luopua kokonaan jos töihinkin pääsee julkisilla. Edes siitä toisesta autosta. Eli saataisiin toivottavasti lisää vakiokäyttäjiä joukkoliikenteeseen. Moni vannoutunut autoilija saattaa myös kokeilla julkisia ensimmäistä kertaa juuri laivareissun yhteydessä, kun oma ajokunto ei mahdollista auton käyttöä. Jos kokemus on se, että 15 kilometrin matka kestää tunnin ja vaatii kaksi vaihtoa, jää se kokeilu yhteen kertaan.

PS. Tällä hetkelläkin ajetaan joitain suoria bussivuoroja Länsiterminaaliin, mm. lentoasemalta ja ykkös-, kolmos-, nelosteiden varsilta, mutta nämä kaukoliikenteen vuorot eivät ole U-linjoja. Tulisi varmaan lisäliikennettä halvemmaksi tehdä U-sopimus näiden kanssa ja neuvotella joidenkin muidenkin U-vuorojen jatkamisesta (esim. 51-tietä pitkin kulkevat bussit) Länsisatamaan jotain korvausta vastaan. Ruumassakin olisi hyvin tilaa matkalaukuille!
 
Takaisin
Ylös