• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HSL: HSL nopeuttaa Jokeri-linjaa avorahastuksella ja vuorovälien tasaamisella

Eihän LE-bussi tuohon touhuun varmasti paras mahdollinen ole mutta ihmetykseni kohdistuu jälleen siihen miksi avorahastukseen ei sitten vaadittu täysmataluutta. Kun ei vaadittu niin ei ole liikennöitsijän tehtävä pohtia tätä vaan liikennöitsijä ostaa tietysti sopimuksenmukaista kalustoa jonka uskoo hyväksi omiin intresseihinsä. Ei ole HelBin tehtävä paikkailla HSL:n mokia.
 
Eiköhän täysmataluus ole loppujen lopuksi ihan kustannuskysymys. Tarjouskilpailussa käytetyllä pisteytyksellä tarjouksen vuosihinta olisi voinut olla kilpailukyvyn säilyttääkseen n. 230000 euroa kalliimpi, jos kalusto olisi ollut täysmatalaa ja keski- ja takaovina sivuliukuovet. Tuollaisella kalustolla saatu tarjous oli kuitenkin vuodessa yli 1,1 miljoonaa vuodessa kalliimpi kuin HelBin low entry -kalustolla tehty tarjous. Yhteiskunnan kannalta voi olla hyvinkin kokonaistaloudellisempaa ottaa ne vähän pidemmät pysäkkiajat, laittaa vuodessa ehkä 200000 euroa pidempien pysäkkiaikojen vaatimaan ylimääräiseen ruuhkavuoroon ja ne loput 900000 johonkin ihan muuhun joukkoliikennetarjontaan.
 
Vs: Uudet bussit, syksy 2013

On selvää, etteivät Scalan takaoven jyrkät rappuset sovellu sujuvaan sisäännousemiseen, mutta onko jossain sitten linjattu, että avorahastus tarkoittaisi myös takaoven käyttöä sisääntuloon?
Liikenteen täsmällisyys lisääntyy ja matkanteko nopeutuu, sillä jonot lyhenevät, kun matkustajat voivat nousta bussiin myös muista kuin kuljettajan ovista.
Ainakin HSL on kirjoittanut ovet monikossa. Jokeria parempaa täysmatala- ja/tai nivelbussilinjaa en keksikään, täytyy kyllä todeta että olen totaalisesti pettynyt. Jos kaikessa tarpeeksi halpa hinta ratkaisee, voidaan kuvitella, mihin suuntaan HSL-liikenne tästä kehittyy, jos vaikkapa raitioliikennekin kilpailutetaan. Jos HSL olisi vaatinut parempaa kalustoa, mistä sitä tietää ettei siltikin olisi syntynyt hintakilpailua?

PS: Mistä voidaan olla varmoja, että takaovi tulee olemaan leveydeltään edes mahdollinen käyttää avorahastuksessa - onko sille mitään sääntöä? Eikös HSL kuitenkin maininnut hyvissä ajoin, että kaluston on sopeuduttava avorahastukseen? Jos minulta kysytään, LE ei vain sovi avorahastukseen, varsinkin, kun nykymalleissa on useampikin porras takana.
 
Tuollaisella kalustolla saatu tarjous oli kuitenkin vuodessa yli 1,1 miljoonaa vuodessa kalliimpi kuin HelBin low entry -kalustolla tehty tarjous.
HelB:n talousosaamisesta onkin saatu lukea viime päivinä eri uutislähteistä. Ja ratkaisuksi näköjään tarjotaan taloustaiturien luotsaaman bussiyhtiön ujuttamista HKL-konserniin. Varmasti yhteiskunnan kannalta kokonaistaloudellisti edullista peliä, sehän on selvä se. ;)
 
Niin... Kustannuskysymys on sitten taas jännä. Nyt ollaan "alihintaisia" ja HelB on siksi ongelmayhtiö ja jos hinta olisi korkeampi itkettäisiin bussiliikenteen hintatason loputtomasta noususta. Ihan nimiä mainitsematta...
 
Niin... Kustannuskysymys on sitten taas jännä. Nyt ollaan "alihintaisia" ja HelB on siksi ongelmayhtiö ja jos hinta olisi korkeampi itkettäisiin bussiliikenteen hintatason loputtomasta noususta. Ihan nimiä mainitsematta...

Ja Jokeri ketjuuntuu, mutta sitten kun siihen on tarjolla ratkaisuja, niin niitä ammutaan alas koska ei halutakaan maksaa siitä sujuvoitumisesta rahaa...
 
Ja Jokeri ketjuuntuu
Katsotaanpa ihan huvikseen, ketjuuntuuko HelBin valtakaudella. Eli vieläkö edellisen vuoron ohituskielto pätee? Täällä on todettu, ettei sellaista määrräystä ole ollut, ainakaan tilaajan taholta, mutta itse ajaessani ko. linjaa, vuosina 2006-2007, tällainen kielto oli ja sitä oli ehdottomasti noudatettava. Muutaman kerran rikoin ko. kieltoa kun Kehä I:sellä ajaessani edellisen vuoron perässä jouduin pysähtymään jokaisella pysäkille sen perään; lopulta ajoin ohi kun on homma ei tuntunut kovinkaan mielekkäältä (ajoin siis Westendinaseman suuntaan; kyydissäni oli aika vähän matkustajia). Sain toiminnastani moitteita silloin esimiesteni taholta (kun kerroin asian), enkä sen jälkeen rikkonut sääntöjä.
 
Katsotaanpa ihan huvikseen, ketjuuntuuko HelBin valtakaudella. Eli vieläkö edellisen vuoron ohituskielto pätee? Täällä on todettu, ettei sellaista määrräystä ole ollut, ainakaan tilaajan taholta, mutta itse ajaessani ko. linjaa, vuosina 2006-2007, tällainen kielto oli ja sitä oli ehdottomasti noudatettava. Muutaman kerran rikoin ko. kieltoa kun Kehä I:sellä ajaessani edellisen vuoron perässä jouduin pysähtymään jokaisella pysäkille sen perään; lopulta ajoin ohi kun on homma ei tuntunut kovinkaan mielekkäältä (ajoin siis Westendinaseman suuntaan; kyydissäni oli aika vähän matkustajia). Sain toiminnastani moitteita silloin esimiesteni taholta (kun kerroin asian), enkä sen jälkeen rikkonut sääntöjä.

Sääntö on nykyään muuttunut siten että viimeisen välipisteen jälkeen saa ohittaa (leppävaara ja oulunkylä)
Onhan uuteen 550:n tulossa aktiivinen liikenteenohjaus eriasia miten se toimii?
Voiko 550:aa muuten jatkossa sanoa enää jokeriksi kun brändi muuttuu suuresti ja bussitkin muistuttaa porkkanasorvia?
 
JOKERI tulee alunperin sanoista JOukkoliikenteen KEhämäinen Runkolinja.
 
Voiko 550:aa muuten jatkossa sanoa enää jokeriksi kun brändi muuttuu suuresti ja bussitkin muistuttaa porkkanasorvia?
Jokeri-linja-nimitys on iskostunut kaupunkilaisten mieliin. Myös muille tuleville runkolinjoille olisi mukava saada persoonalliset nimet, ja mieluiten jotain muuta kuin HSL:n ehdottamat "Pokeri" ja "Poks". Uusi väritys etoo, ja omasta mielestäni nykyinen Jokeri-väri on tyylikäs ja erottuu entisestään, kun kaikista muista busseista tulee sinivalkoisia. Harmi, että se korvataan HSL:n "design-muotoilulla" sekä oranssin ja valkoisen yhdistelmällä.
 

Ihan hauska yritys. Mutta Wikipedia on tällaisissa spesifeissä asioissa ihan vitsi. Käydäänkö kirjoitamassa sinne, että oikeasti Jokeri tulee siitä, kun konsultti kosteassa saunaillassa sanoi, että Jokainen On Kerran Eksynyt Ruuhkassa Istumapaikalle? Ilman lähdettä, niin kuin tää nykyinenkin viritelmä. Katsotaan, kuinka kauan se on siellä. Vai pitäiskö saman tien mennä korjaamaan tieto oikeaksi? ;)

Mulla on jostain vuodelta 1992 oleva HKL:n Jokeri-esiselvitys, jossa toi lyhenne on selitetty. Silloin Jokeri oli itsestäänselvästi vain ratikka, ei vielä ollut keksitty ajaa sitä busseilla.

---------- Viesti lisätty 1.7.2012 kello 1:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu 30.6.2012 kello 22:13 ----------

Tässä olisi vuoden 2002 yleiskaavakartta: www.hel.fi/static/ksv/www/YK2002_fin.pdf Sinne on merkitty joukkoliikenteen kehämäinen runkolinja eli jokeri. Ei tarvitse kiistellä tästä enempää. Kävinpä huvikseni ja tapojeni vastaisesti peukaloimassa Wikipediaakin. ;)
 
Mulla on jostain vuodelta 1992 oleva HKL:n Jokeri-esiselvitys, jossa toi lyhenne on selitetty. Silloin Jokeri oli itsestäänselvästi vain ratikka, ei vielä ollut keksitty ajaa sitä busseilla.
Jos lyhenne on selitetty sanalla ”runkolinja” selvityksessä vuodelta 1992, olisi syytä viitata siihen, ei kaavakarttaan vuodelta 2002, kuten Wikipedian viite nyt on.

Edellinen versio Wikipedia-sivusta oli lähteistetty minun Jokeria käsittelevään artikkeliini Kaupunkiliikenne.net-sivustollani, jossa väitän lyhenteen lähteeksi sanan ”raideinvestointi”. En valitettavasti ole lähteistänyt artikkeliani tieteellisesti täsmällisin lähtein, mutta muistan ”raideinvestointi”-sanan lyhenteen selitykseksi kahdesta lähteestä. Alkuperäisestä Jokeri-suunnitelmasta vuodelta 1990 (siis aiemmin kuin vuoden 1992 selvitys) ja Anssi Joutsiniemen kirjasta Ei kenenkään Helsinki. Joutsiniemi on tehnyt kirjansa tieteellisellä lähteistyksellä ja muistaakseni viittasi samaan vuoden 1990 suunnitelmaan jonka itsekin tunnen. Valitettavasti kumpikaan näistä teoksista ei ole työhuoneeni kirjahyllyssä, vaan vanhempien asioiden varastossa kellarissa, joten en nyt kykene tarkistamaan näitä asioita.

Kirjahyllystäni löytyi YTV:n poikittaisen joukkoliikenteen selvitys vuodelta 1994 (C 1994:5). Tässä paperissa esitetään, että Jokeri tehdään bussilinjana ja vasta myöhemmin raitiotienä. Paperi ei selitä siinä käytettyjä lyhenteitä Jokeri ja Pokeri. Molemmat lienevät mukana jo edellisen vuoden poikittaisliikenneselvityksessä (B 1993:5), jota minulla ei ole käsilläni.

Rohkenenkin väittää, että Pentti Santaharjun alkuperäinen nimitys, josta Jokeri-lyhenne on tullut, on ollut ”raideinvestointi”. Santaharjun (HKL:n suunnittelujohtaja vuonna 1990) suunnitelma oli nimenomaan raitiotie ja koko suunnitelman kantava idea ja lähtökohta on, että linja on raideratkaisu. Ja sen verran Santaharjua tunsin, ettei hän olisi edes esittänyt bussin mahdollisuutta, koska hän ymmärsi kaikki ne bussin ongelmat, jotka Bussi-Jokerilla ovat toteutuneet.

1993 suunnittelujohtajaksi tullut Seppo Vepsäläinen ei pitänyt raitioteistä vaan metrosta ja muutti Jokeri-suunnitelman bussiksi. Tällöin on tietenkin syntynyt tarve keksiä lyhenteelle selitys, joka ei sido lyhennettä raitiotiehen. Onhan ”runkolinja”-sanassakin I-kirjain, joskin sanan keskellä.

Mutta kuten sanoin, nyt olen muistikuvien varassa. Sillä 1990-luvun alun dokumentteja ei löydy internetin ihmemaasta. Eikä ihan helposti muualtakaan. Vaikka tämänkin asian historia on jo yli 20 vuotta vanhaa ja silti ajankohtaista, niin vanhoja dokumentteja ei pidetä ajankohtaisina vaan ne on yleensä ”poistettu” eli hävitetty helposti saatavilla olevista kirjastoista ja arkistoista. Eli saa oikaista, jos lähteet löytyvät.

Antero
 
Takaisin
Ylös