Nuo onkin hyvät aikataulusivut.
Astanasta Kiinaan junalla meneminen on aika hidasta matkustamista. Astanasta lähtevä juna seisoo yhteensä kuusi tuntia valtioiden rajan molemmin puolin. Mites on noiden raideleveyksien kanssa? Vaihtuuko tuolla rajalla raideleveys? Ilmeisesti vielä vaihtuu. Tuossa myöhemmin lainaamassani artikkelissa vuodelta 2004 kuitenkin kerrotaan Kazakstanin muuttavan ratojen raideleveyksiä. Vaikka raideleveys muuttuisi, niin onhan sitä olemassa raideleveyden vaihtolaitteita, joista oikeanlaista kalustoa käyttämällä voi päästä nopeasti läpi. Samoin tullimuodollisuudet voisi toteuttaa niin, ettei niiden takia tarvitsisi noin paljon aikaa käyttää. Jopa viiden tunnin nopeutus matka-aikaan voisi olla mahdollista. Tämän lisäksi Kazakstanin puolella kahdella asemalla seistään 40 minuuttia ja yhdellä 50 minuuttia. Jos nuo pysähdykset kestäisivät 20 minuuttia, nopeutusta tulisi 1 tunti ja 10 minuuttia. Keskinopeus esimerkiksi välillä Astana Karaqandy Sort on hieman alle 80 km/h. Tuosta näkee, että paljon voisi tuotakin yhteyttä nopeuttaa tarvitsematta siirtyä suurnopeusjuniin.
Astana kasvaa vauhdilla ja sen väkiluku tällä hetkellä on hieman yli 800 000. Karagandan väkiluku oli pikkuisen alle 450 000 (2006) tuhatta ja Balqashin väkiluku oli 80 000 Wikipedian mukaan. Tuolla välillä ei taida olla muita suuria kaupunkeja. Kazakstanin rajaasemalta on hieman yli 1000 kilometriä linnuntietäkin, joten suurnopeusradan kannattavuuden kannalta olisi tietenkin parempi, että niitä asukkaita olisi enemmänkin.
Kiinasta voisi tietenkin ajatella toiseen suuntaan menevää reittiä. Almaty (1 421 000 as, Kazakstan); Bishkek (762 000 as, Kirgisia, pääkaupunki); Taraz (762 000 as, Kazakstan), Shymkent (736 000 as, Kazakstan), Tashkent (2 180 000 as, Uzbekistan, pääkaupunki) vaikuttaisi väkimäärien suhteen paljon järkevämmältä. Nopea pituuden mittaus Google Earthilla käyttäen polkutoimintoa ja kaupunkeja sen välipisteinä antaa tuloksen 730 km.
Eri maiden käyttämien raideleveyksien aiheuttamia ongelmia on pyritty ratkaisemaan aiemminkin, kuten tästä
International Railway Journalin artikkelista vuodelta 2004 näkee:
International Railway Journal sanoi:
This is where KTZ decided to launch its project. Work started last year to install a new standard-gauge track parallel to the existing broad-gauge track from the Chinese border to Aktogai, a distance of 320km. When this is completed next year, the existing broad-gauge track will be converted to standard gauge.
...
The project involves the construction of about 770km of new railway across Turkmenistan. There have been political problems between the two countries. However, Turkmenistan's railway minister visited Kazakhstan for the first time in June. If Turkmenistan vetoes the project, then another option would be to extend the standard-gauge through Russia and Ukraine. "The Russians have moved from complete rejection to acceptance of the idea," Zhangaskin explained.
...
Iran is keen to play its part in the project. Turkey poses two problems: the train ferry link across Lake Van and restrictions on train length. "Turkish State Railways (TCDD) says it has started engineering work for a line to the north of Lake Van," Zhangaskin revealed
Jo siis 2004 oli pyrittiin saamaan Kiinasta Eurooppaan Kazakstanin, Turkmenistanin, Iranin ja Turkin kautta yhteys koko matkaltaan samalla raideleveydellä toteutettuna.
---------- Viesti lisätty kello 14:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:50 ----------
Nyt vain mietityttää se, että jos Kiina haikailee uutta korridoria, miten käy tuolle Siperian korridorille?
Onhan tuolla Venäjälläkin ihan kohtuullisen kokoisia kaupunkeja, kuten Novosibirsk, Irkutsk ja Vladivostok. Japanin ratakin yhdistyisi juuri Siperian rataan. Lisäksi täytyy ottaa huomioon luonnonvarat. Esimerkkinä olkoon tässä
Wikipedian artikkeli Primorjen alueen luonnonvaroista Jos tuolla on esimerkiksi yli 100 tunnettua hiiliesiintymää, niin kyllä tuolla kuljetettavaa pitäisi riittää. Wikipedian mukaan vaikkapa Irkutskin alueella on myös kaivosteollisuutta, joka tuottaa kivihiiltä, rautamalmia ja kultaa. Siperian korridorille ei vaihtoehtoinen reitti pitäisi aiheuttaa juurikaan uhkaan ja onhan sillä vaihtoehtoisellakin reitillä paljon sellaisia kaupunkeja, jotka eivät puolestaan hyödy Siperian korridorista. Kiinassa muuttaa väkeä paljon sen länsiosiin ja kyllähän sieltäkin pitäisi luonnonvaroja löytyä.