Huippunopeiden junien verkot

Kiinassa visioidaan, koko uutinen luettavissa täältä: http://www.verkkouutiset.fi/index.p...ssae&catid=36:ulkomaat-paeaeuutinen-&Itemid=6
Kiina on aloittanut neuvottelut uudesta luotijunaverkosta, jota markkinoidaan jo vaihtoehtona lentokoneille kaukomatkailussa.

Suunnitelman mukaan toinen päärata kulkisi Kiinasta Keski-Aasian kautta Iraniin, Pakistaniin ja Intiaan. Afganistan joudutaan todennäköisesti kiertämään. Kolmas rata vedettäisiin Singaporeen.

- Tavoitteenamme on saada junat melkein yhtä nopeiksi kuin lentokoneet. Kunnianhimoisimman suunnitelman mukaan kaikki kolme rataa olisivat valmiit vuosikymmenessä, johtava insinööri Wang Mengshu kertoo Daily Telegraph -lehdessä.
 
Tuolta mielenkiintoiselta sivustolta löytyy Moskovan yhteydelle aikataulukin

Nämä aikataulut ovat ehkä jopa voimassa:
Astana - Moskova: http://www.poezda.net/en/train_timetable?tr_code=968710%3A%C0+
Moskova - Astana: http://www.poezda.net/en/train_timetable?tr_code=963848%3A%C0+
Astana - Pietari: http://www.poezda.net/en/train_timetable?tr_code=962673%3A%C0+
Pietari - Astana: http://www.poezda.net/en/train_timetable?tr_code=974800%3A%C0+

Junat eivät kulje joka päivä. Lähtöpäivät saa näkyviin, kun valitsee junan aikataulusivulla linkin periodicity. Samalta sivustolta löytyy useiden muidenkin "idän pikajunien" aikatauluja.

---------- Viesti lisätty kello 19:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:44 ----------

Lisää aikatauluja kaukokaipuuta poteville:

Urumchi - Alma-Ata: http://www.poezda.net/en/train_timetable?tr_code=962482%3A%C0+
Alma-Ata - Urumchi: http://www.poezda.net/en/train_timetable?tr_code=962537%3A%C0+
Astana - Urumchi: http://www.poezda.net/en/train_timetable?tr_code=963022%3A%C0+
Urumchi - Astana: http://www.poezda.net/en/train_timetable?tr_code=962964%3A%C0+

Junat kulkevat kerran viikossa ainakin toukokuun lopulle.

---------- Viesti lisätty kello 19:54 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:30 ----------

Jos taas saapuu Pietarista Moskovaan Leningradin asemalle ja jatkoyhteys lähtee Jaroslavlin tai Kazanin asemilta, ne ovat samalla asema-aukiolla.

Saksan Rautateiden Reiseauskunft näyttäisi neuvovan, että siirryttäessä Moskovassa Oktiabrskaia-asemalta Iaroslavskaja-asemalle on varattava Übergangia varten aikaa 120 Min. Vähän yläkanttiin arvioitu?

Miksihän Moskovassa Leningradin asemaa kutsutaan myös Oktjabrskaja-asemaksi ja Pietarissa Moskovan asemaa myös Glavnaja-asemaksi? RZD:n Raspisanie-kirjassa nämä ovat Okt. ja Gl.
 
Tekniikka & Talous sanoi:
17.3.2010
Saudi-Arabia rakentaa nopean ratayhteyden - Kiina vahvoilla miljardihankkeessa

Saudi-Arabia rakentaa nopean ratayhteyden pyhien kaupunkiensa Mekan ja Medinan välille. 450 kilometrin mittainen rata on kaikkiaan viiden miljardin euron projekti, jossa vahvimmilla laitetoimituksissa ovat kiinalaiset.

Radan yksi tavoite on vähentää vuosittaisten pyhiinvaellusten aiheuttamaa ruuhkaa.

Kiinan tulo mukaan kansainvälisiin rataprojekteihin on uusi ilmiö. Aiemmin vahvimpia ovat olleet saksalainen Siemens ja ranskalainen Alstom. Nyt Siemens on saudiprojektissa mukana vain kiinalaisen konsortion osana.

Kiinalaisen valtionyhtiö China Railway Constructionin johtama ryhmittymä sai viime vuonna toteuttaakseen rataprojektin 1,5 mijardin euron kokoisen ensimmäisen vaiheen.

Kiina on osana talouden elvytyspakettia vauhdittanut suunnitelmiaan myös oman maan rataverkkonsa uusimisesta. Seuraavan viiden vuoden kuluessa suunnitellaan rakennettavaksi jopa 30 000 kilometriä uusi ratoja, valtaosa näistä suurnopeusjunille.

Aiemmin Kiina osti junansa ja raideliikenteeseen liittyvän teknologiansa pääosin Euroopasta ja Japanista, mutta jatkossa valtaosa kalustosta on kotimaista.

Ulkomaiset yritykset arvostelevat Kiinaa siitä, että aiemmissa kaupoissa ne ovat joutuneet luovuttamaan Kiinaan teknologiaosaamistaan, jonka ansiosta Kiina nyt vie niiltä kauppoja muissakin maissa.

Arvostelu ei kuitenkaan ole kovin voimakasta, sillä Kiina on rautateiden suurhankkeineen lähivuosina maailman tärkein markkina-alue eikä potentiaalista asiakasta kannata liikaa ärsyttää.
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article385638.ece

Tietääkö kukaan pystyykö Suomi tarjoamaan mitään huippunopeita vetureita tai mitään nopeiden junien tekniikkaa? Onko osaamista ja alan valmistajia? Ja jos on niin onko ne mistään kotoisin?

Nyt kun joka paikassa puhutaan, että mikä olisi kova trendi ja mitä saataisiin myytyä niin nämä junat tuntuu olevan erittäin kuumaa hottia globaalisti.

Minun mielestä tämä suurnopeus junat on ihan tässä vuoden sisällä noussut enemmän esiin monien projektien muodossa. Jos tämmöinen trendi jatkuu niin alalla voisi olla erittäinkin hyvät näkymät -> Edellyttäen siis, että lentoliikenteestä yritetään korvata junilla edes murtosa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Hei,

Onko kukaan muuten huomannut
Torstai 18.3.
sivut 12 ja 13

Metro lehden koko aukeaman artikkelia: LUOTIJUNAT TULEVAT, Lontoosta Pekingiin kahdessa päivässä.

Tässä näyttäisi menevän tämmöinen reittiverkosto: Lontoo-Pariisi-Berliini-Varsova-Kiova- Sitten ilmeisesti Valko-Venäjällä Minsk -Vitebs linjaa-Pietari-Moskova-Jekaterinburg-Astana

Astanasta haaroittuu Lähi-itään Iraniin ja iranista Delhiin

Toinen haara Astanansta Urumgiin kiinassa

Kolmas haara Irkutsk-Ulan Bator-Khabarovsk-Peking-tässä välissä tyhjää-Kunming-iso siksakki joka kerää vietnamit- burmat yms. ja sitten singaporeen.


Aika raju suunnitelma ettenkö sanoisi.

Samalla vaivalla voisi vetää sillan beringin salmen yli ja kunnon infra aina washingtoniin ja siitä alas etelä-amerikkaan. :)
 
Samalla vaivalla voisi vetää sillan beringin salmen yli ja kunnon infra aina washingtoniin ja siitä alas etelä-amerikkaan. :)

Venäjän liikenneministeri on ottanut tämän asian esiin USA:n ja Kanadan kanssa. Beringin sillalla/tunnelilla on pitkä historia tsaarin ajoilta ja Venäjän intressit saada tavarajuna - ainakin bäin alkuun - Moskovasta Amerikan puolelle on ihan todellinen.

Mahdolliseen henkilöliikenteeseen liittynee osittain projekti, joka nytkähti hiljattain hieman eteenpäin. Venäjä ja Japani ovat nimittäin aloittaneet mietinnät uuden Moskova-Tokio -linjan perustamisesta. Tällä kertaa tarkoitus olisi mennä suoraan Sahalinin saarelle ja Sahalinista Hokkaidoon silloilla. Samalla iso osa Siperian rataa ilmeisesti saisi uuden raideparin. Vaikka puhetta reitin tyypistä ei ole varsinaisesti ollut, niin eiköhän tuohon suurnopeusjunaa kaavailla.

Nyt vain mietityttää se, että jos Kiina haikailee uutta korridoria, miten käy tuolle Siperian korridorille? Venäjällä haikailtu Moskova-New York riippuu paljon siis (USAn kiinnostuksen lisäksi) siitä, toteutuuko Sahalinin kautta yhteys Japaniin, jos Kiina kerran suunnittelee jo uutta reittiä. Toisaalta... Pääministeri Putin on jo hyväksynyt Beringin alueelle rakennettavaksi radan tavaraliikenteelle vuoteen 2030 mennessä. Tähän hyväksyntään kuuluu myös tunneli Alaskaan. Suunnitelmaan liittyy yli 6000 kilometriä uutta rataa. Lisäksi Amurin ja Jakutskin välinen päälinja on tällä hetkellä suuressa remontissa.

Onko henkilöjunaliikenne Amerikan mantereelle totta jo vuonna 2050? Vai kenties aiemmin? Aika näyttää.


Vielä tällainen seikka tähän: Keski-Euroopasta lyhin matka Amerikkaan kulkee Atlantin poikki. Ehkä joku kaivaa suunnitelmat Transatlantisesta tunnelista vielä esiin. Vaikka itse pitäisin myös tuota pitempää reittiä ihan potentiaalisena.
 
Viimeksi muokattu:

Nuo onkin hyvät aikataulusivut.

Astanasta Kiinaan junalla meneminen on aika hidasta matkustamista. Astanasta lähtevä juna seisoo yhteensä kuusi tuntia valtioiden rajan molemmin puolin. Mites on noiden raideleveyksien kanssa? Vaihtuuko tuolla rajalla raideleveys? Ilmeisesti vielä vaihtuu. Tuossa myöhemmin lainaamassani artikkelissa vuodelta 2004 kuitenkin kerrotaan Kazakstanin muuttavan ratojen raideleveyksiä. Vaikka raideleveys muuttuisi, niin onhan sitä olemassa raideleveyden vaihtolaitteita, joista oikeanlaista kalustoa käyttämällä voi päästä nopeasti läpi. Samoin tullimuodollisuudet voisi toteuttaa niin, ettei niiden takia tarvitsisi noin paljon aikaa käyttää. Jopa viiden tunnin nopeutus matka-aikaan voisi olla mahdollista. Tämän lisäksi Kazakstanin puolella kahdella asemalla seistään 40 minuuttia ja yhdellä 50 minuuttia. Jos nuo pysähdykset kestäisivät 20 minuuttia, nopeutusta tulisi 1 tunti ja 10 minuuttia. Keskinopeus esimerkiksi välillä Astana Karaqandy Sort on hieman alle 80 km/h. Tuosta näkee, että paljon voisi tuotakin yhteyttä nopeuttaa tarvitsematta siirtyä suurnopeusjuniin.

Astana kasvaa vauhdilla ja sen väkiluku tällä hetkellä on hieman yli 800 000. Karagandan väkiluku oli pikkuisen alle 450 000 (2006) tuhatta ja Balqashin väkiluku oli 80 000 Wikipedian mukaan. Tuolla välillä ei taida olla muita suuria kaupunkeja. Kazakstanin rajaasemalta on hieman yli 1000 kilometriä linnuntietäkin, joten suurnopeusradan kannattavuuden kannalta olisi tietenkin parempi, että niitä asukkaita olisi enemmänkin.

Kiinasta voisi tietenkin ajatella toiseen suuntaan menevää reittiä. Almaty (1 421 000 as, Kazakstan); Bishkek (762 000 as, Kirgisia, pääkaupunki); Taraz (762 000 as, Kazakstan), Shymkent (736 000 as, Kazakstan), Tashkent (2 180 000 as, Uzbekistan, pääkaupunki) vaikuttaisi väkimäärien suhteen paljon järkevämmältä. Nopea pituuden mittaus Google Earthilla käyttäen polkutoimintoa ja kaupunkeja sen välipisteinä antaa tuloksen 730 km.

Eri maiden käyttämien raideleveyksien aiheuttamia ongelmia on pyritty ratkaisemaan aiemminkin, kuten tästä International Railway Journalin artikkelista vuodelta 2004 näkee:

International Railway Journal sanoi:
This is where KTZ decided to launch its project. Work started last year to install a new standard-gauge track parallel to the existing broad-gauge track from the Chinese border to Aktogai, a distance of 320km. When this is completed next year, the existing broad-gauge track will be converted to standard gauge.

...

The project involves the construction of about 770km of new railway across Turkmenistan. There have been political problems between the two countries. However, Turkmenistan's railway minister visited Kazakhstan for the first time in June. If Turkmenistan vetoes the project, then another option would be to extend the standard-gauge through Russia and Ukraine. "The Russians have moved from complete rejection to acceptance of the idea," Zhangaskin explained.

...

Iran is keen to play its part in the project. Turkey poses two problems: the train ferry link across Lake Van and restrictions on train length. "Turkish State Railways (TCDD) says it has started engineering work for a line to the north of Lake Van," Zhangaskin revealed

Jo siis 2004 oli pyrittiin saamaan Kiinasta Eurooppaan Kazakstanin, Turkmenistanin, Iranin ja Turkin kautta yhteys koko matkaltaan samalla raideleveydellä toteutettuna.

---------- Viesti lisätty kello 14:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:50 ----------

Nyt vain mietityttää se, että jos Kiina haikailee uutta korridoria, miten käy tuolle Siperian korridorille?

Onhan tuolla Venäjälläkin ihan kohtuullisen kokoisia kaupunkeja, kuten Novosibirsk, Irkutsk ja Vladivostok. Japanin ratakin yhdistyisi juuri Siperian rataan. Lisäksi täytyy ottaa huomioon luonnonvarat. Esimerkkinä olkoon tässä Wikipedian artikkeli Primorjen alueen luonnonvaroista Jos tuolla on esimerkiksi yli 100 tunnettua hiiliesiintymää, niin kyllä tuolla kuljetettavaa pitäisi riittää. Wikipedian mukaan vaikkapa Irkutskin alueella on myös kaivosteollisuutta, joka tuottaa kivihiiltä, rautamalmia ja kultaa. Siperian korridorille ei vaihtoehtoinen reitti pitäisi aiheuttaa juurikaan uhkaan ja onhan sillä vaihtoehtoisellakin reitillä paljon sellaisia kaupunkeja, jotka eivät puolestaan hyödy Siperian korridorista. Kiinassa muuttaa väkeä paljon sen länsiosiin ja kyllähän sieltäkin pitäisi luonnonvaroja löytyä.
 
Viimeksi muokattu:
Siperian radan alkupäässä välillä Moskova-Novosibirsk kaupungit ovat kohtuu suuria ja ne ovat vielä kohtuullisen välimatkan päässä toisistaan. Tässä yksinkertainen kyhäelmä käyttäen keskinopeutta koko matkalle 250 km/h, mikä on ainakin periaatteessa ihan mahdollinenkin. Katsoin tarvittavat tiedot Wikipediasta, toivottavasti ovat edes suunnilleen oikein. Kaupungin nimen jälkeen on sen asukasmäärä, sitten tulee kokonaismatka ja siihen kuluva aika ja lopuksi kaupunkien välinen matka ja matka-aika.

Koodi:
Moskova  	14126424	
Vladimir   	315954	210km	50min	210km	50min
Nizhni N.  	1311252	461km	1h51min	251km	1h
Kirov       	503043	917km	3h40min	456km	1h49min
Pern        	1001653	1397km	5h35min	480km	1h55min
Jekan.     	1293357	1778km	7h7min	381km	1h31min
Tjumen    	560000	2104km	8h25min	326km	1h18min
Omsk       	1134016	2676km	10h42min	572km	2h17min
Novos.     	1391900	3303km	13h13min	627km	2h30min
 
Viimeksi muokattu:
Saksan Rautateiden Reiseauskunft näyttäisi neuvovan, että siirryttäessä Moskovassa Oktiabrskaia-asemalta Iaroslavskaja-asemalle on varattava Übergangia varten aikaa 120 Min. Vähän yläkanttiin arvioitu?

En käynyt kaikkia kombinaatioita läpi, mutta näyttäisi siltä, että siirryttäessä Moskovassa (tai Pietarissa) yhdeltä pääasemalta toiselle suositellaan aina varattavan kaksi tuntia siirtymämatkaan. Ajan pituus ei ehkä ole DB:n keksintö, vaan määräys on tullut Moskovasta?
 
Edellisessä viestissäni olevaan listaan olisi voinut vielä lisätä Krasnojarskin, jossa on sentään 950 000 asukasta ja etäisyyttä Novosibirskiin 762 kilometriä.

Lisääntyyköhän kiinalaisten määrä Siperiassa vielä paljonkin? Esimerkiksi tämän blogin mukaan kiinalaisten vaikutus näkyy Siperiassa selvästi:

Russia Blog sanoi:
Nowhere is China's growing dominance more evident than in Siberia, a vast land far larger than China itself but inhabited by a mere 30 million Russians. Chinese goods are everywhere. In Novosibirsk, the owner of a new hotel can't think of a single thing in the place that isn't from China, from the electric sockets to the beds and furniture. The town's citizens will soon ride to work on Chinese buses; in the markets of Khabarovsk bargain-hungry Russian babushkas even know the Chinese names for the vegetables they buy from Chinese traders. "Everything we have comes from China—our dishes, leather goods, even the meat we eat is from China," complains Vyacheslav Ilyukhin, head of the Building Department at Novosobirsk's city hall. "Siberia is becoming Chinese."

Los Angeles Timesin artikkelissa kirjoitetaan näin:

Los Angeles Times sanoi:
"Today, it's quite obvious that we're incapable of developing the Far East with our own labor resources, and nearby there's this country with lots of working hands," said Viktor Smolyak, spokesman for Ali Co., which runs the Khabarovsk market.

"I see the future of the Russian Far East as a Russian territory, but with a very big Chinese population on this territory," Smolyak said. "The Russian government will have jurisdiction, we'll have our garrisons, but the economy will be controlled by the Chinese."

Jos kiinalaisten määrä Siperiassa kasvaa paljon tulee Kiinansta Siperiaan mahdollisesti menevälle suurnopeusradalla riittämään käyttäjiä.

Tässä artikkelissa kerrotaan, että Baikalin-Amurin rautatie kulkee vaikeassa ympäristössä ja siksi sen ylläpito on kallista ja sen takia rahdin kuljettaminen on myös kallista ja ehkä siksi ei ole löytynyt odotettua määrää yrityksiä hyödyntämään luonnonvaroja alueella eikä radalle ole löytynyt oletettua määrää käyttäjiä. Siksi artikkelissa epäillään, ettei Siperiasta Alaskaan kannattaisi rakentaa rataa. Radanrakentaminen on ollut myös hidasta ja rakennushankkeet ovat viivästyneet paljon.

Jos Kiina tarvitsee hyödyntää Siperian luonnonvaroja, niin ehkä tällöin toimeliaisuus lisääntyy Siperiassa ja ratoja aletaan hyödyntää enemmän ja kenties myös uusia ratojakin tarvitaan.

Jos Japanista aiotaan tehdä ratayhteys Venäjälle Sahalinin saaren kautta, niin Sahalinista tuleva ratahan yhdistyisi muuhun Venäjän rataverkkoon juuri tuon Baikalin-Amurin radan kautta. Silloin ainakin sille radalle tulisi lisää käyttöä.
 
5.4. tulee voimaan uusi aikataulu, jossa Sapsaneilla ajetaan Pietarin ja Moskovan välillä nykyisten kolmen junaparin sijaan kahdeksan junaparia. Sapsan-liikenne on kuulemma ollut erittäin suosittua.
 
5.4. tulee voimaan uusi aikataulu, jossa Sapsaneilla ajetaan Pietarin ja Moskovan välillä nykyisten kolmen junaparin sijaan kahdeksan junaparia. Sapsan-liikenne on kuulemma ollut erittäin suosittua.

Tämän aikataulun mukaan Pietarin ja Moskovan väliä tulisi kulkemaan viisi Sapsania kumpaankin suuntaan. Uudessa aikataulussa uudet vuorot on jostain syystä laitettu kulkemaan 15 minuutin välein (Moskovasta 16:30 ja 16:45 ja Pietarista 15:00 ja 15:15) pysähtyen Pietarin ja Moskovan välillä Tverissä ja Vyšni Volotšokissa. Pietarista 15:00 lähtevä juna ilmeisemmin olisi kulussa vain välillä 5.4-30.5. Jostain syystä junat alkavatkin kulkea hitaammalla aikataululla. Junat, jotka eivät tee yhtään välipysähdystä, alkavat kulkea matkan ajassa 3 h 55 min nykyisen 3 h 45 min sijaan ja neljän pysähdyksen vuorot tulevat käyttämään aikaa matkaan 4 h 45 min nykyisen 4 h 15 min sijaan. Uudet kahteen kertaan matkan aikana pysähtyvät vuorot käyttävät aikataulun mukaan aikaa matkaan saman verran kuin nykyiset neljä välipysähdystä tekevät vuorot.
 
YLE sanoi:
Uusi Moskova-Pietari-juna ärsyttää radanvarren asukkaita

Venäjällä Moskovan ja Pietarin väliä liikennöivä uusi Sapsan-juna herättää suuttumusta radanvarren asukkaissa. Radanvarren asukkaat väittävät, että junan suuri nopeus on turvallisuusriski.

Helmikuussa Moskova - Pietari-rataa ylittänyt nainen kuoli, kun hän ei ehtinyt junan alta pois. Myös joulukuussa raiteiden vieressä istunut mies jäi junan alle.

Molempia kuolemantapauksia tutkitaan parhaillaan Venäjällä. Paikallisten asukkaiden mukaan myös useita tavallisia junavuoroja on peruttu kokonaan uuden junan takia.

Venäjän rautatiet kiistää, että aikataulumuutoksien taustalla olisi uuden junan käyttöönotto. Sapsan-juna kulkee vajaassa neljässä tunnissa Moskovasta Pietariin.

Sapsanin, Siperian nopeimman haukan, mukaan nimetty saksalaisvalmisteinen suurinopeuksinen juna teki neitsytmatkansa joulukuussa. Sapsan-juna pystyy nopeimmillaan ajamaan 250 kilometrin tuntinopeutta.

Paikallisväestöä on ärsyttänyt myös se, että juna tilattiin ulkomailta paikallisten valmistajien sijaan.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010...a_arsyttaa_radanvarren_asukkaita_1562955.html
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tekniikka ja talous sanoi:
Luotijuna pudottaa lentokoneita Kiinassa



Maan sisäistä luotijunaverkostoa rakentava Kiina pakottaa lentoyhtiöt suunnittelemaan lentoreittinsä uudestaan. Zhengzhoun ja Xianin välille rakennettu 505 kilometrin junayhteys on vain kaksi kuukautta avaamisensa jälkeen saanut lentoyhtiöt lopettamaan kaupunkien välisen liikenteen kannattamattomana, kertoo Reuters.

Jopa 350 kilometrin tuntinopeudella kulkeva juna on pudottanut matkustusajan Zhengzhoun ja Xianin välillä kuudesta tunnista alle kahteen tuntiin. Se on hyvä vaihtoehto lentokoneelle, sillä Xianin lentokenttä sijaitsee tunnin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta.

Kiinan panostukset luotijunaverkoston rakentamiseen ovat omaa luokkaansa. Maan tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä huippunopea junaverkosto kattaisi jo 13 000 kilometriä.

Se vaikuttaisi arvioiden mukaan jopa 60 prosenttiin maan sisäisestä lentoliikenteestä.

Rakennushankkeet eivät rajaudu maan sisälle, vaan Kiina haluaa myydä junatekniikkaansa myös ulkomaille. Kiinan valtion omistamat rautatieyritykset kilpailevat muun muassa Yhdysvaltain rautatieuudistuksen kahdeksasta miljardista dollarista.

Ulkomaille Kiinaa auttaa muun muassa General Electric, joka ilmoitti lokakuussa kehittävänsä Yhdysvaltoihin sopivia luotijunia yhdessä Kiinan valtion omistamien yhtiöiden kanssa.

http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article389842.ece
 
Joku on jo saattanut huomata, että Sapsanit kulkevat nyt myös reitillä Pietari - Moskova - Nižni Novgorod. Tällä hetkellä reitillä kulkee yksi edestakainen vuoro päivässä.

Kyseinen laajennus avattiin liikenteelle 30.07.2010 ja siitä on juttu mm. RZD:n sivuilla ja Railway Gazettessa
 
Takaisin
Ylös