Ideapark - syöpä joka leviää...

Kansakoulupohjainen bisnesmies toistelee vain, kuinka on ekologista, kun ei tarvitse ajaa liikkestä toiseen, vaan saa kaiken saman katon alta. Mitään järkevää ei tämän herran suusta tule, vaan valmiita liturgioita ja valitusta siitä, kun ei saa sitä mitä haluaa.

Automarkettien kannattajat ovat keksineet uuden väitteen että automarketit ovatkin ekologisia kun kaikki tavarat löytyvät saman katon alta. Väite voisi pitää paikkansa jos ihmiset ostaisivat vuoden huonekalut, vaatteet ja muut tavarat kerralla. Todellisuudessa ihmiset ostavat vähän kerrallaan ja käyvät kaupassa usein. Kun asiakas käy yhdessä kaupassa ostamassa yhden tavaran niin ei ole merkitystä onko kauppa kaupungin keskustassa vai automarketista, ostokseen riittää yksi pysähdys.

Vaikka autossa voi kuljettaa enemmän tavaraa niin ei ole mitään takeita että autolla Ideaparkkiin tuleva ostaisi enemmän. Autoilija voi ostaa vaikka 50 eurolla tavaroita ja joukkoliikenteellä tuleva 200 eurolla. Bussissa saa hyvin kuljetettua parin sadan euron arvoisia vaatteita. Olen kerran matkustanut bussissa tietokoneen näyttö sylissä.

Hämeenlinnassa myös vaatekauppoja on siirtynyt Tiiriön automarkettialueelle. Mielestäni keskusta on paljon parempi paikka ostoksille kuin Tiiriö. Linja-autoasema on lähellä keskustaa ja moottoritien vieressä on runsaasti parkkipaikkoja. Itse pysäköin yleensä Kaivokadun parkkipaikalle ja kävelen sieltä keskustaan. Kävelyetäisyydellä on paljon kauppoja ja yhdellä pysähdyksellä on mahdollista käydä todella monessa kaupassa. Keskusta on myös paljon viihtyisämpi kahviloineen, toreineen ja puistoineen kuin Tiiriön markettialue. Joku voi väittää että Tiiriö on paikka jossa kaikki tarpeellinen on yhdessä paikassa mutta mielestäni keskustasta saa myös kaiken tarpeellisen yhdellä pysähdyksellä.
 
Vaikka autossa voi kuljettaa enemmän tavaraa niin ei ole mitään takeita että autolla Ideaparkkiin tuleva ostaisi enemmän.
Aivan. Kaupan tilastot kuitenkin näyttävät, että autolla kaupassa käyvä ostaa enemmän (isommalla rahasummalla). Tämän perusteella kauppiaat luulevat, että autoileva asiakas on parempi asiakas.

Tämä on kuitenkin tilastoharha. Tulos sinänsä pitää paikkansa, mutta ei osoita, että kauppa maksimoi myyntinsä tai tuloksensa autoilevilla asiakkailla. Autoileva asiakas käy harvemmin ja ostaa kerralla enemmän sen vuoksi. Autoilevalla asiakkaalla on ostovoimaa vähemmän kuin ilman autoa liikkuvalla, joten autoilevan asiakkan etu on vain siinä, että autoilija maksaa itse jakelukustannukset.

Tosiasia kuitenkin on, että kauppa pystyisi itse järjestämään jakelun halvemmalla kuin asiakkaat, jolloin asiakkaiden rahasta jäisi suurempi osa kulutukseen. Automarketkulttuuri siis tukee vain autoalaa muun kaupan kustannuksella, mutta kaupan ala ei ymmärrä tätä.

Antero
 
Kaupan tilastot kuitenkin näyttävät, että autolla kaupassa käyvä ostaa enemmän (isommalla rahasummalla). Tämän perusteella kauppiaat luulevat, että autoileva asiakas on parempi asiakas.

Väitteessä että autoileva asiakas ostaa enemmän saattaa olla hieman perää. Minulla on sellainen käsitys että pienissä kaupungeissa busseja käyttävät koululaiset, eläkeläiset ja laitapuolen kulkijat kun taas työssäkäyvät ihmiset kulkevat omilla autoilla. Vaikka autoon kuluu paljon rahaa niin auton omistavalla työssä käyvällä ihmisellä on myös huomattavasti suuremmat tulot kuin ajokortittomilla koululaisilla.

Työssä käyvä autoton ihminen taas ei ehkä halua käydä usein ostoksilla jos ostoksilla käynti on vaikeaa. Jos automarkettialueella joutuu odottamaan bussia 50 minuuttia eikä bussi edes vie kotioven lähelle niin ostoksilla tulee tuskin käytyä kovin usein. Autoton työssäkäyvä saattaa ostoksien sijaan säästää rahaa auton ostoon.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän keskusteluun autottomien / autollisten ostokäyttäytymisestä muutama peruspointti:

- On tutkimuksissa todettu tosiasia, että autolliset asuntokunnat asioivat harvemmin ja autottomat useammin, jolloin saman verran kuluttavalla autollisella asuntokunnalla keskiostos on suurempi.
- Sen sijaan sitä ei ole yleensä kovin pitkälle eritelty, kummat kuluttavat enemmän eli mikä on euron kulkumuotojakauma.
- Autottomuutta on tutkitun tiedon mukaan sekä vapaaehtoista erityisesti keskustoissa ja hyvän kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen palvelutason esikaupunkialueilla että taloudellisen pakon aiheuttamaa (köyhät ja opiskelijat). Taloudellisen pakon aiheuttamaa autottomuutta on koko ajan vähemmän, jolloin vapaaehtoisten osuus autottomista lisääntyy. Merkittävä osa viime vuosien autojen määrän kasvusta selittyy sillä, että ne, jotka aikaisemmin halusivat auton, mutta ei ollut varaa, ovat ostaneet auton. Vapaaehtoisesti autottomien määrä ei ole paljoakaan muuttunut.
- Kauppa perustaa analyysinsa usein kassojen myyntitapahtumiin. Tällöin enemmän kerralla ostava näyttää paremmalta asiakkaalta.
- Yksi keino rationalisoida kaupan tuotantoa on pyrkiä suuriin kertaostoksiin, jolloin asiakaspalveluhenkilökuntaa tarvitaan vähemmän. Tämän vuoksi rohkaistaan suuriin kertaostoksiin

Muutamia irvokkaita vetoja tähän liittyen:
Eräissä keskustaliikkeissä, esim. Turun Stockmann, annetaan parkkimaksun verran alennusta yli 50 € ostoksesta jos sanoo tulleensa autolla. Parkkikuittia ei aina kysytä. Tietojeni (anekdotaalisia) mukaan Stockmann perustaa osittain oletuksensa siitä, että autoileva asiakas ostaa enemmän, näihin kassojen tietoihin, jotka ovat siis itsensätoteuttavia eli tieto auton käytöstä tulee vain yli 50€ ostoksiin ja lisäksi näihin tulee joku prosentti niitä, jotka tulivat muuten mutta sanoivat kassalle tulleensa autolla.

Vapaaehtoisesti autottomien asuntokuntien osuus on tietystikin suurin keskusta-alueilla sekä Helsingin, Turun ja Tampereen seutujen joukkoliikenteen hyvän palvelutason alueilla. Merkittävä osatekijä vapaaehtoisessa autottomuudessa on, että rahaa säästyy muuhun kulutukseen.

Harvan tarvitsee nykyään säästää autoa varten, koska käyttökelpoisen auton saa hyvin halvalla. Sen sijaan auton ylläpito vaikuttaa kyllä melkoisesti kulutukseen.
 
Muutamia irvokkaita vetoja tähän liittyen:
Eräissä keskustaliikkeissä, esim. Turun Stockmann, annetaan parkkimaksun verran alennusta yli 50 € ostoksesta jos sanoo tulleensa autolla. Parkkikuittia ei aina kysytä.
Voi kun tulisi myös sellainen käytäntö, että saisi kertamaksun hinnan alennusta, jos sanoisi tulleensa joukkoliikenteellä!
 
Päivän Aamulehti tietää kertoa, että Pieksämäen Ideaparkista tuleekin puolet pienempi, kuin aluksi suunniteltu. Hankkeen pienentyminen johtuu kaavoituksen viivästymisestä, sekä yritysjätti Ikean Kuopioon suunnittelemasta Ikano-kauppakeskuksesta. Sukarin mielestä Itä-Suomen väestöpohja ei riitä kahden jättikauppakeskuksen täysimittaiselle toteuttamiselle.

Aiheeseen liittyvä uutinen Savon Sanomissa
 
yritysjätti Ikean Kuopioon suunnittelemasta Ikano-kauppakeskuksesta.
Huolimatta yleisestä harhaluulosta Ikea ja Ikano eivät ole sama yhtiö, vaan molemmat yritykset ovatkin samojen tahojen omistamia. Oletettavasti Ikano-kauppakeskusta suunnittelee kuitenkin Ikano eikä Ikea.
 
Väinö Paunu Oy tiedottaa liikennöivänsä linjaa 71B reitillä Keskustori - Ideapark - Lempäälä ja Valkeakosken Liikenne Oy kertoo ajavansa linjaa 55 välillä Pyynikintori - Ideapark. Osaisiko joku Tampereen seudun bussiliikennettä tunteva kertoa, ovatko nämä linjat kokonaan uutta joukkoliikennetarjontaa vai onko jostain vähennetty kyydin tarjontaa ja siirretty se näille linjoille? Eli: lisääkö Ideapark joukkoliikennetarjontaa sijaintiseudullaan?
 
Osaisiko joku Tampereen seudun bussiliikennettä tunteva kertoa, ovatko nämä linjat kokonaan uutta joukkoliikennetarjontaa vai onko jostain vähennetty kyydin tarjontaa ja siirretty se näille linjoille? Eli: lisääkö Ideapark joukkoliikennetarjontaa sijaintiseudullaan?

Nämä kyseiset linjat ovat suurimmaksi osaksi uutta liikennetarjontaa. Linja 71B saattoi korvata joitakin aiemminkin olemassa olleita Lempäälän moottoritievuoroja, mutta valtaosaltaan kyse on lisävuoroista. Toisaalta Lempäälä - Tampere -välin bussivuoroja olisi ehkä joka tapauksessa jouduttu lisäämään, kyseessä kun on kuitenkin Tampereen kasvava kehyskunta.

Linja 55 palvelee puhtaasti Ideaparkiin matkustavia työmatkalaisia ja ostoksilla kävijöitä. Tampereen alueella se palvelee ainoastaan muutenkin tiheästi palveltua osuutta Pyynikintori - Keskustori - Linja-autoasema - Lempääläntie. Heti keskustan eteläpuolella bussi siirtyy moottoritielle ja pysähtyy vasta Ideaparkilla, jonka ympäristössä ei ole asutusta tai muuta maankäyttöä Ideaparkin lisäksi.

Yhteenvetona voisi siis sanoa, että Ideaparkin myötä seutuliikenne Tampereelta etelään lisääntyi, mutta nämä lisävuorot tarjoavat hyvin rajallisesti uutta tarjontaa muille kuin Ideaparkiin matkustaville.
 
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/105702.shtml

Aamulehti sanoi:
Lempäälän Ideaparkista miljoonatappiot
19.09. - 10:20 (Luotu: 09:44)


Toivo Sukarin omistama Lempäälän Ideapark teki ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotenaan 1,8 miljoonan euron tappiot, kertoo Kauppalehti verkkosivuillaan.

Miljoonatappiot käyvät ilmi yhtiön kaupparekisteriin toimittamasta tilinpäätöksestä. Liikevaihtoa tammikuussa päättyneeltä tilikaudelta kertyi 13,2 miljoonaa euroa.

Liikevoittoa Ideapark Oy:lle kertyi vielä 4,9 miljoonaa euroa. Tappiolle nettotuloksen painoivat kuitenkin 6,8 miljoonan euron korkokulut.

Ideaparkin isä, Toivo Sukari ei tappiollisesta tuloksesta hätkähdä.

- Ihan hyvä tilinpäätös, olen erittäin tyytyväinen, Toivo Sukari kommentoi Kauppalehdelle.

Hän muistuttaa, että ilman poistoja tulos olisi ollut voitollinen.


Markkinointi kustannuksia pienennetään

Viime vuonna markkinointiin käytettiin kokonaiset kaksi miljoonaa euroa. Tänä vuonna satsaukset ovat 1,5 miljoonaa euroa

Tulosta parantaa jatkossa markkinointikustannusten pieneneminen, ensi vuonna markkinointiin käytettään enää 500 000 euroa.

- Markkinointiin käytetyt satsaukset ovat olleet iso summa, mutta niiden ansioista Ideaparkin tunnettuus on vertaansa vailla, Sukari sanoo.

Vuoden 2006 joulukuussa avattu Lempäälän Ideapark rakennettiin käytännössä kokonaan velkarahalla. Viime vuonna rahoitus järjesteltiin uusiksi niin, että Aareal Bank pankki otti hoitaakseen koko 120 miljoonan euron velkavastuut.

Aamulehti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ilta-Sanomat sanoi:
Autoilevilla asiakkailla on rahaa, ja heidät halutaan asiakkaiksi, mutta muidenkin täytyy saada ostaa maitolitransa...

Minusta tässä on yksi kaupan alan keskeinen harha. Autoilevalla taloudella on tosiasiassa auton kulujen verran vähemmän rahaa muuhun kulutukseen.

Kaupan ala siis jakaa 13,5 % omasta potentiaalistaan pois, kun tämä osa kansalaisten ostovoimasta kuluu siihen, että voidaan ajella kaiken maailman retailparkkeihin.

Asian voi nähdä myös kuluttajan näkökulmasta. Jos tavarat saisi ostaa kävelyetäisyydeltä, ostovoima olisi 13,5 % suurempi.

Kaupat haluavat asiakkaiksi työssäkäyviä aikuisia ja useimmilla työssäkäyvillä ihmisillä on auto. Kauppakeskuksiin ei haluta juoppoja notkumaan eikä teinejä hengailemaan
 
Vs: Ideapark

Pitkästä aikaa jotain uuttakin kerrottavaa

http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/03/lapualle_nousee_ideapark_2434714.html

Lapualle pitkään suunniteltu Novapark-ostoskeskushanke on saanut ison yhteistyökumppanin. Lapualle nousee jättimäinen Ideapark. Kauppakeskus tulee sijaitsemaan valtateiden 16 ja 19 risteyksessä.

Kauppakeskuksen rakentaa Skanska yhteistyössä Masku Kiinteistöjen kanssa. Kokonaisuuden suunniteltu laajuus on noin 53 000 kerrosneliötä ja rakennukseen on suunnitteilla yli 100 liikettä.

Kauppakeskukseen tulee muun muassa vaate- ja vapaa-ajan kauppoja, ravintoloita sekä kahviloita. Ideaparkin hypermarket-toimijaksi on tulossa K-ryhmän Citymarket.

Ideapark on patruunatehtaan rakentamisen jälkeen suurin yksittäinen Lapualle koskaan tehty yritysinvestointi.
 
Takaisin
Ylös