Ideoita Töölönlahden raitiovaunulinjauksesta

Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

En tarkoittanut bussi- ja ratikkakaistojen yhdistämisiä, vaan sitä, että kun raiteet ovat parina kadun laidalla, ratikoiden ja bussien ovien ollessa molemmilla oikeanpuoleiset, raitiotien kadunpuoleinen pysäkkilaituri voi palvella toiselta puolelta myös busseja. Näin säästetään yhden laiturin leveys katutilaa.

Tästä on etua vain, jos molempiin suuntiin menevät pysäkit olisivat vastakkain. Mutta näinhän ei ole nykyiselläänkään, vaan pysäkit ryhmitellään kuten tavallisesti eli kumpaankin suuntaan risteyksen jälkeen.
 
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Mun mielestäni vaikuttaa aika hankalalta että toiseen suuntaan pääsee kyytiin suoraan jalkakäytävältä mutta toiseen suuntaan on mentävä keskelle katua odottamaan.
Tässä kuvassa Kölnistä on entisellä 4-kaistaisella kadulla raitiotie kadun toisella reunalla ja autoliikenne toisella. Kuten näkyy, ei ole kysymys ”keskellä katua odottamisesta” kun ollaan ajoradan puoleisella laituirilla.

On tietenkin vaikea ymmärtää ja hyväksyä näitä uusia ajatuksia, kun ei ole kokemusta. Mutta onhan Länsi-Pasilassakin rata ja pysäkkipari ajoradan vieressä, eikä kukaan ole väittänyt, että sen käyttö on hankalaa. Sen sijaan ratikka väistää oivallisesti viereisen kadun henkilöautojen ruuhkan.

Jos ollaan rehellisiä, niin onko Topeliuksenkau riittävän leveä että raitiovaunut mahtuisivat kulkemaan sitä, ja sellaisella nopeudella että lähiöihinkin matkustaville olisi mitään hyötyä siitä? Nythän bussit 14 ja 18 jotka kulkevat sitä pitkin matelevat niin että Mannerheimintietäkin kulkevilla busseilla pääsee nopeammin keskustan.
Kysymys ei ole kadun leveydestä (kahden ajoradan katu riittää aina raitiovaunuille), vaan liikenne-etuuksista ja autoliikenteen määrästä. Jos ja kun lähtökohtana on, että autojen pitää päästä mahdollisimman nopeasti ja mikään ei saa kulkea niitä nopeammin, joukkoliikenne on jumissa riippumatta kaikista muista olosuhteista.

Paras ratkaisu junaliikenteen järjestämiseksi olisi Pisara, niin että junasta pääsisi ulos myös muualla kuin yhdellä asemalla keskustassa, mutta entä jos sitä ei koskaan rakenneta? Se on kokonaan RHK:n eli valtion hanke, ja kun tiedetään millaisia rahareikiä RHK:lla on seuraavat 20 vuotta, niin Pisaran tulo on edes 30 vuoden sisällä on varsin epävarmaa.
Olet oikeassa, pitää ymmärtää, että kaikilla asioilla on myös aikataulu. Se ymmärryshän täältä puuttuu. Kun joku keksii länsimetron, Töölön metron, Pisaran, Viikin metron, lentokenttämetron tai mitä hyvänsä liian kallista, kehittäminen pysähtyy. Koska ei muka ole tarpeen tehdä mitään sen vuoksi, että ”lopullinen” ratkaisu on joskus jotain muuta.

Esimerkiksi Lauttasaaren raitiotie olisi maksanut itsensä jo moneen kertaan takaisin, kun se olisi tehty silloin kun silta uusittiin. Ja lauttasaarelaisia olisi palveltu paremmalla joukkoliikenteellä jo 40 vuotta. Eikä nyt tarvitsisi tapella siitä, että parin kilometrin päässä keskustasta katkaistaan suorat joukkoliikenneyhteydet.

Jos suurhankkeille on tarvetta, ne kyllä tehdään riippumatta siitä, miten on eletty 50 tai 100 vuotta ennen niiden tekemistä. Onneksi tämä ymmärrettiin Laajasalon kanssa.

Antero
 
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Jos ollaan rehellisiä, niin onko Topeliuksenkau riittävän leveä että raitiovaunut mahtuisivat kulkemaan sitä, ja sellaisella nopeudella että lähiöihinkin matkustaville olisi mitään hyötyä siitä? Nythän bussit 14 ja 18 jotka kulkevat sitä pitkin matelevat niin että Mannerheimintietäkin kulkevilla busseilla pääsee nopeammin keskustan.

Itse asiassa Topeliuksenkatu on yllättävänkin sujuva reitti. Kun henkilöautojen valtavirta kulkee Töölön molemmilta puolilta Mannerheimintietä ja Mechelininkatua, niin Topeliuksenkatu on varsin rauhallinen. Liikennevaloja ei ole yhtä paljon kuin Mannerheimintiellä, tai ainakaan ei tunnu siltä. Linjojen 14 ja 18 hitaus johtunee suurista matkustajamääristä ja tiheistä pysäkkiväleistä. Esimerkiksi linja 205 pääsee kulkemaan aika sujuvasti tätä reittiä, kun pysäkkejä on harvemmassa. Suurin tulppa on Haartmaninkadun risteyksessä Meilahdessa, siinä Naistenklinikan viereisessä risteyksessä.
 
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Tässä kuvassa Kölnistä on entisellä 4-kaistaisella kadulla raitiotie kadun toisella reunalla ja autoliikenne toisella. Kuten näkyy, ei ole kysymys ”keskellä katua odottamisesta” kun ollaan ajoradan puoleisella laituirilla.
Onko tutkittu ollenkaan paljonko Kölnin ratkaisu vie tilaa kaikenkaikkiaan leveyssuunnassa? Ei se Kölnin ratkaisu vaikuta erityisen esteettiseltäkään. Sopii enemmän esikaupunkeihin kuin jonkun kaupungin keskustan pääkadun varrelle.

On tietenkin vaikea ymmärtää ja hyväksyä näitä uusia ajatuksia, kun ei ole kokemusta. Mutta onhan Länsi-Pasilassakin rata ja pysäkkipari ajoradan vieressä, eikä kukaan ole väittänyt, että sen käyttö on hankalaa. Sen sijaan ratikka väistää oivallisesti viereisen kadun henkilöautojen ruuhkan.
Mannerheimintiellähän oli ennen vanhaan Kuusitien ja Ruskeasuon välillä linjan 10 kummatkin raiteet samalla tavalla kadun toisella puolella omalla penkallaan, ja se näytti toimivan ihan hyvin ainakin sen ajan tarpeisiin. Onko sulla käsitys miksi siitä luovuttiin, ja raitiotie rakennetiin uudelleen keskelle katua? Ja jos sulla on selvä vastaus, niin se varmaan on osasyy miksi ei lähempänä keskustaa ole niin helppoa tehdä samalla tavalla.

Olet oikeassa, pitää ymmärtää, että kaikilla asioilla on myös aikataulu. Se ymmärryshän täältä puuttuu. Kun joku keksii länsimetron, Töölön metron, Pisaran, Viikin metron, lentokenttämetron tai mitä hyvänsä liian kallista, kehittäminen pysähtyy. Koska ei muka ole tarpeen tehdä mitään sen vuoksi, että ”lopullinen” ratkaisu on joskus jotain muuta.
Mun omasta mielestäni tätä Töölön ratkaisua pitäisi ryhtyä yrittämään palapelinä, koska lopullinen ratkaisu on liian kaukana. Raitiotien nopeuttaminen pitäisi olla tavoite ja vaihtoehdot tutkittava ennakkoluulottomasti.

Kysymys ei ole kadun leveydestä (kahden ajoradan katu riittää aina raitiovaunuille), vaan liikenne-etuuksista ja autoliikenteen määrästä. Jos ja kun lähtökohtana on, että autojen pitää päästä mahdollisimman nopeasti ja mikään ei saa kulkea niitä nopeammin, joukkoliikenne on jumissa riippumatta kaikista muista olosuhteista.
Itse asiassa Topeliuksenkatu on yllättävänkin sujuva reitti. Kun henkilöautojen valtavirta kulkee Töölön molemmilta puolilta Mannerheimintietä ja Mechelininkatua, niin Topeliuksenkatu on varsin rauhallinen. Liikennevaloja ei ole yhtä paljon kuin Mannerheimintiellä, tai ainakaan ei tunnu siltä. Linjojen 14 ja 18 hitaus johtunee suurista matkustajamääristä ja tiheistä pysäkkiväleistä. Esimerkiksi linja 205 pääsee kulkemaan aika sujuvasti tätä reittiä, kun pysäkkejä on harvemmassa. Suurin tulppa on Haartmaninkadun risteyksessä Meilahdessa, siinä Naistenklinikan viereisessä risteyksessä.

Ratikan siirroille Topeliuksenkadulle olisi selvät riskinsä jos ei autoilua rajoiteta. Siinä varmaan yksi syy.

Mechelininkatu olisi paljon soveliaampi reitti, mutta sen varrella ei ole mitään toimintaa.

Ymmärrän että HYKSin sairaalat ovat yksi joukkoliikennepalvelujen suurimpia tarvitsijoita alueella. Olisiko järkeä jos ratikka kulkisi maan pinnalla Topeliuksenkatua osan matkaa ja sukeltaisi tunneliin ennen Haartmanninkadun risteyksen jyrkkää mäkeä? Sairaala-alueella olisi sitten maanalainen pysäkki.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Onko tutkittu ollenkaan paljonko Kölnin ratkaisu vie tilaa kaikenkaikkiaan leveyssuunnassa? Ei se Kölnin ratkaisu vaikuta erityisen esteettiseltäkään. Sopii enemmän esikaupunkeihin kuin jonkun kaupungin keskustan pääkadun varrelle.

Kölnin ratkaisun tilantarpeellahan ei sinänsä ole mitään merkitystä. Mannerheimintiellehän jäisi uudessa järjestelyssä juurikin samat kaistat kuin nykyäänkin, tosin helsinkiläisen suunnitteluperiaatteen vastaisesti järkevästi ryhmiteltynä.

Eri järjestelyjen esteettisyys on puolestaan jokaisen omissa silmälaseissaan. Henk. koht. olen sitä mieltä, että Mannerheimintiellä ei liikennejärjestelyjen esteettisyyden kannalta voida mennä ainakaan huonompaan suuntaan nykyisestä.
 
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Kölnin ratkaisun tilantarpeellahan ei sinänsä ole mitään merkitystä. Mannerheimintiellehän jäisi uudessa järjestelyssä juurikin samat kaistat kuin nykyäänkin, tosin helsinkiläisen suunnitteluperiaatteen vastaisesti järkevästi ryhmiteltynä.

Katsoin Google Earthista miltä se Heumarktin pysäkki-alue oikein näyttää, ja merkillepantavaa on se,että Heumarkt-katu on 4-kaistainen ja 2-ajoratainen kuten Mannerheimintie. Itse Heumarkt-nimisenä se kulkee vain lyhyen matkaa, sen nimi vaihtuu melkein joka risteyksessä, välillä se on Cäcilienstrasse ja välillä Pipinstrasse. Se on joka tapaukessa valtakatu joka kulkee lännestä itään ja ylittää Reinin sillalla, ja ratikkakaistat ovat ajoratojen välissä.

Mutta Heumarkt-niminen raitiotiepysäkki (U-Bahn -pysäkki) onkin erikoisessa levennyksessä, jossa on kokonainen kerrostalokortteli Heumarkt-kadun ajoratojen välillä. Siksi raitiotie on siinä kohdassa ikäänkuin kadun laidalla. Mitään tällaisia levennyksiä ei Mannerheimintiellä ole missään kohtaa. Tietysti sellasen saa jos haluaa, pistetään vaikka toinen ajorata kulkemaan Oopperan ja Töölönlahden välistä, niin meillä on sellainen.

Kölnin ratikoiden piirre näyttää olevan se, että jos rata on maanpäällinen, ovat pysäkit aina jossain levennyksessä tai puistossa. Puistoissa pysäkit ovat tällä samalla valtakadulla Rudolfplatzissa ja Neumarktissa. Lisäksi on käytetty sellaisia kikkoja että raitiotie haarautuu Rudolfsplatzin jälkeen länteen mentäessä kahteen 1-raiteiseen ja 1-suuntaiseen haaraan kummallekin puolelle korttelia, ja linja kulkee eri suuntiin kokonaan eri ratoja pitkin monen korttelin verran, kunnes taas yhtyy puistossa. (Vastaa suurinpiirtein bussilinjan 14 järjestelyjä Helsingissä Fredalla ja Albertinkadulla)

Pysäkkien välimatkatkin ovat hyvin pitkiä Helsinkiin verrattuna. Valitettavasti mittakaavasta ei saa Google Earthisssa selvää, mulla kun ei ole jalkojen ja metrien muuntotaulukkoa päässäni, mutta veikkaisisin että ainakin kilometri on Heumarktin ja Neumarktin välillä.

Lisäksi Kölnissä kadut kulkevat kuten saksalaisissa suurkaupungeissa on tapana, limittäin eri tasossa, niin että Heumarktin kanssa ristiin kulkevat valtakadut alittavat sen tunnelissa, joten ratikkalikenteen esteet ovat risteyksissä mahdollisimman vähäiset. Helsingissä pitäisi vastaavissa paikoissa Helsinginkatu ja Nordensköldinkatu pistää eri tasoihin Mannerheimintien kanssa, että voisi verrata.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Ymmärrän että HYKSin sairaalat ovat yksi joukkoliikennepalvelujen suurimpia tarvitsijoita alueella. Olisiko järkeä jos ratikka kulkisi maan pinnalla Topeliuksenkatua osan matkaa ja sukeltaisi tunneliin ennen Haartmanninkadun risteyksen jyrkkää mäkeä? Sairaala-alueella olisi sitten maanalainen pysäkki.

Tunneli kuulostaisi oikein hyvältä, ratikka voisi ohittaa maanpäällisen liikenteen ruuhkat, lehtikelit ja sohjot tätä kautta ja saataisiin suojaisa odotustila, josta olisi suorat maanalaiset käytävät sairaalan eri rakennuksiin ja yliopistolle.
 
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Mutta Heumarkt-niminen raitiotiepysäkki (U-Bahn -pysäkki) onkin erikoisessa levennyksessä, jossa on kokonainen kerrostalokortteli Heumarkt-kadun ajoratojen välillä. Siksi raitiotie on siinä kohdassa ikäänkuin kadun laidalla. Mitään tällaisia levennyksiä ei Mannerheimintiellä ole missään kohtaa. Tietysti sellasen saa jos haluaa, pistetään vaikka toinen ajorata kulkemaan Oopperan ja Töölönlahden välistä, niin meillä on sellainen.
Tunnen kyllä tuon Heumarktin pysäkin paikan ja ympäristön, kun olen siellä itse käynyt. Se, että raitiotierata on kadun reunassa ei edellytä sitä, että eri suuntien ajoratojen olisi pakko mennä korttelin eri puoliste, vaikka tuossa niin sattuu olemaankin. Onhan raitiotie ajoradan sivussa nyt Länsi-Pasilassa ja Turussa Stålarminkadulla ne olivat samalla tavoin ja juuri siitä syystä, kuin olisi syytä olla Mannerheimintielläkin. Eli jotta raitiotie erotetaan autoliikententeen haitoista. Leveyttä ei tarvita sen enempää, olivat raiteet keskellä katualuetta tai reunassa. Saman tilan ne vievät, eri paikassa vain.

Ruskeasuon rata, joka tehtiin 1950-luvulla, tehtiin myös kadun sivulle kuten samoihin aikoihin rakennettu Stålarminkatu Turussa. Ruskeasuon rata siirrettiin kadun keskelle sitten, kun rata jatkettiin Pikku-Huopalahteen, joka oli eri puolella Mannerheimintietä kuin rata. Siirto oli ymmärrettävä, sillä siten vältettiin radan ja itäisen ajoradan risteäminen kahdesti varsin lyhyellä matkalla.

Lisäksi Kölnissä kadut kulkevat kuten saksalaisissa suurkaupungeissa on tapana, limittäin eri tasossa, niin että Heumarktin kanssa ristiin kulkevat valtakadut alittavat sen tunnelissa, joten ratikkalikenteen esteet ovat risteyksissä mahdollisimman vähäiset. Helsingissä pitäisi vastaavissa paikoissa Helsinginkatu ja Nordensköldinkatu pistää eri tasoihin Mannerheimintien kanssa, että voisi verrata.
On näitä tietääkseni joskus suunniteltu Helsinkiinkin. Jos ei muuten, niin Smith-Polvisen muodossa. Saksassa on myös ratikoille tehty vastaavia temppuja eli vilkkaiden risteyksien alituksia. Ehkä Helsingin kadut ovat näihin järjestelyihin turhan kapeita. Sillä eri tason autokaistat eivät mahdu samaan leveyteen kuin rinnakkaiset kaistat tasossa.

Antero
 
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Tunnen kyllä tuon Heumarktin pysäkin paikan ja ympäristön, kun olen siellä itse käynyt. Se, että raitiotierata on kadun reunassa ei edellytä sitä, että eri suuntien ajoratojen olisi pakko mennä korttelin eri puoliste, vaikka tuossa niin sattuu olemaankin. Onhan raitiotie ajoradan sivussa nyt Länsi-Pasilassa ja Turussa Stålarminkadulla ne olivat samalla tavoin ja juuri siitä syystä, kuin olisi syytä olla Mannerheimintielläkin. Eli jotta raitiotie erotetaan autoliikententeen haitoista. Leveyttä ei tarvita sen enempää, olivat raiteet keskellä katualuetta tai reunassa. Saman tilan ne vievät, eri paikassa vain.
Sitä minä tarkoitin että kun analysoi tarkemmin Helsingin ja Kölnin liikenneympäristöjen eroja, niin huomaa että ei se niin helposti mene että siirtää vain ratikkakiskot kadun sivuun. Jos kiskot ovat molemmat oikealla puolella ja raitiolinja haarautuu, ja josta toinen haara kääntyy vasemmalle, kuten esm Töölön Tullin kohdalla, niin silloin sen on ylitettävä tavallaan kaksi katua eikä vain yhden.

Kölnissäkin, kun menee keskustasta pari, kolme kilometriä ulos, on raitiotie samaan tapaan rakennettu kun Mannerheimmintiellä aina keskustaan asti, eli kastat keskellä katua. Siellä ei ole katsottu että on ollut tarvetta muuhun. Mutta itse keskustassa on ihan erilaiset järjestelyt kuin meillä.

Kölnissä on seuraavia erityispiirteitä joita Helsingissä ei ole:
- katuja eri tasossa keskustassa
- paljon 1-suuntaisia isoja läpikulkukatuja niin että liikenne toiseen suuntaan kulkee korttelin toiselta puolelta ja toiseen toiselta (ok, onhan meillä etelä-helsingissä esim Uudenmaan ja Lönnrotinkadut jotka muodostavat tällaisen parin, mutta Töölössä ei ole)
- katu- ja raitiovaunutunneleita keskustassa
- keskiaikainen vanhakaupunki jossa autolla ajo kielletty
- kompakti kantakaupunki joka laajenee tasaisesti kaikkiin suuntiin ja loppuu kun seinä kun maaseutu/puisotoalueet alkaa.
- Joki joka halkoo kaupungin ja erottaa liikekeskuksen ja teollisuusalueet toisistaan (Helsingissä toki "Pitkä Silta" ja rautatie kaupungin läpi ajaa hieman saman asian.

Mitä Helsingissä on ja Kölnissä ei:
- bussikaistoja (tästä en ole ihan varma, mutta on käsitys että saksalaisissa suurkaupungeissa harvat kaupunkibussit käyttävät raitiovaunujen kaistoja, ja kaukobusseja ei ole samassa merkityksessä kuin meillä)
- maantieteellisiä esteitä kaupungin laajenemiselle 3 suunnalla (meri), ja siitä johtuva sisääntuloväylien niukkuus
- isoja puistoalueita keskellä kaupunkia jonne ei saa rakentaa käytännössä mitään
- raskasmetro (Kölnissä sen korvaa rautatielähiliikenne)

On näitä tietääkseni joskus suunniteltu Helsinkiinkin. Jos ei muuten, niin Smith-Polvisen muodossa. Saksassa on myös ratikoille tehty vastaavia temppuja eli vilkkaiden risteyksien alituksia. Ehkä Helsingin kadut ovat näihin järjestelyihin turhan kapeita. Sillä eri tason autokaistat eivät mahdu samaan leveyteen kuin rinnakkaiset kaistat tasossa.

Näistä Kölnin ja muiden saksalaisten kaupunkien erityispiirteistä osa on peräisin jo 2. maailmansodan jälkeiseltä jälleenrakennusajalta 40-60 vuotta sitten, jolloin on päätetty esim että rakennetaan kadut eri tasoihin ja erotetaan liikennesuunnat, ja samalla päivitetään raitiotieverkko sen tasoiseksi ettei heti lopu potku kesken. Saksassa on myös ollut siihen aikaan rahaa paljon enemmän toteuttaa tällaisia hankeita. Helsingissä tällaisiin asioihin on alettu vasta nyt kiinnittää huomiota.

Meillä on tilanne kuitenkin vähän parempi kuin monessa itä-eurooppalaisessa kaupungissa jossa sekä joukkoliikenteen että autoliikenteen kapasiteetit ovat olleet alimitoitettuja ns kulutusyhteiskunnan tarpeisiin nähden.

t. Rainer
 
Vs: Näin Pariisissa

Olen yhä sillä kannalla että tehtiin mikä tahansa ratkaisu autojen suhteen niin olisi hyvä jos Mannerheimintien suuntainen raitiotie kulkisi maan alla tai eristetyllä radallaan ainakin keskustasta Meilahteen asti. Manskun kanssa vaihtoehtoisista kadusta optimaalisin sijainniltaan olisi Topeliuksenkatu, mutta se on liian ahdas maanpäälliselle raitiotielle jolla on tiettyjä nopeustavoitteita, ellei sen varrella kielletä kokonaan autojen pysäköinti tai mieluiten autot kokonaan. Mechelininkatu olisi raitiotielle muuten ihanteellinen mutta se taas on liian kaukana paikoista jossa mitään "tapahtuu". Suurimmalle osalle matkustajista tulisi pakkovaihto vaunuun joka kulkee keskeisempää reittiä. Tietysti jos Manskulta ja sen poikki kulkevilta pääkaduilta saataisiin autoja pois enemmän, niin ratikat mahtuisivat paremmin kulkemaan sillä, mutta se taas vaatisi "Smith&Polvis" -tyyppisiä ratkaisuja.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Joukkoliikennevälineiden keskinopeudet

Topeliuksenkadulle ei ehkä mahdu nopeaa raitiotietä, mutta Manskulle kyllä. Topeliuksenkadulle puolestaan rinnakkainen, hitaampi useammin pysähtyvä rata syömään Mannerheimintieltä liian liikenteen.

Samalla voisi rakentaa Munkkivuoreen pistot ja Kruununhakaan silmukan jotta 18 voitaisiin korvata raitiovaunulla. Mahdollisesti myös Meilahteen silmukka?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Joukkoliikennevälineiden keskinopeudet

Topeliuksenkadulle ei ehkä mahdu nopeaa raitiotietä, mutta Manskulle kyllä. Topeliuksenkadulle puolestaan rinnakkainen, hitaampi useammin pysähtyvä rata syömään Mannerheimintieltä liian liikenteen.

Samalla voisi rakentaa Munkkivuoreen pistot ja Kruununhakaan silmukan jotta 18 voitaisiin korvata raitiovaunulla. Mahdollisesti myös Meilahteen silmukka?

Mun ajatukseni olisi että korvattaisiin bussit 39, 14 ja 18 ratikalla. Eli päälinja olisi Uusimäki-Konala-Pitsku-Munkkivuori-Meilahti-Töölö-Kamppi-Erottaja. Munkkivuoressa haarautuva reitti kiertäisi Ulvilantien. Pajamäkeä palvelisi Raide-Jokeri jolta vaihtoyhteys Pitkusta tähän päälinjaan.

Krunikkaa voisi palvella jokin lyhyempi täydentävä linja joka alkaa vaikka Meilahden klinikoilta.

t. Rainer
 
Vs: Joukkoliikennevälineiden keskinopeudet

Samalla voisi rakentaa Munkkivuoreen pistot ja Kruununhakaan silmukan jotta 18 voitaisiin korvata raitiovaunulla. Mahdollisesti myös Meilahteen silmukka?
Raide-18 voitaisiin jatkaa Kruunuhaasta edelleen Laajasaloon kun päästään tilanteeseen jossa Laajasaloon tarvitaan kympin rinnalle myös toinen linja.
 
Minusta paras olisi, jos raitiotie kulkisi maan pinnalla, koska se on silloin huomattavasti helpommin saavutettavissa (maan alle meneminen vaatii aina vaivaa ja aikaa, eikä ratikkaan enää "vain hypätä") ja tulee edullisemmaksikin. Lisäksi maan pinnalle rakennetusta radasta on helpompi erottaa haaroja eri suuntiin. Maan alta pitäisi rakentaa useita nousuja ja niistä tulee taas lisää hintaa.

Suurin haaste on mielestäni saada päättäjät tajuamaan, että raideliikenteessä on tulevaisuus! Ja tärkeää olisi saada ihmiset (kanssa asukkimme) tajuamaan, että pikaratikat ovat eri asia, kuin mitä helsingin kantakaupungissa nykyään pörrää.
 
Vs: Vuoroväli vs. matka-aika

Suurin tulppa on Haartmaninkadun risteyksessä Meilahdessa, siinä Naistenklinikan viereisessä risteyksessä.
Mitä jos sen kiertäisi sairaala-alueen kautta? Samalla saataisiin pysäkki keskelle sitä malliin 58B. Google Maps kuva ohessa.
 

Liitetiedostot

  • meikku.jpg
    meikku.jpg
    73.8 KB · Lukukerrat: 132
Takaisin
Ylös