Itä-Euroopan raitioliikenneuutisia

Na przystanku -verkkojulkaisua (tämän linkin sivulta 34 alkaen) mukaillen luettelo Puolassa käynnissä olevista raitiotieinvestoinneista:

1. Olsztyn. 11 linjakilometriä käsittävän verkoston rakennustyöt on aloitettu. Kaupungissa oli aiemmin raitiotie vuosina 1907 - 1966.

2. Krakova. 4,2 km pitkä linja Ruczajn yliopistokampukselle on valmistumassa tänä vuonna. Sen jälkeen rakennetaan yhteysraide Lipska- ja Wielicka-katujen välille ja lähivuosille on myös muutamia muita hankkeita, jotka toteutetaan peräjälkeen.

3. Poznań. Franowon kaupunginosaan rakennetaan 2,5 km pituista uutta linjaa, joka kulkee osittain tunnelissa, ja uutta raitiovaunuvarikkoa. Keskustassa rakennetaan vanhaan ratakuiluun n. 1 km mittaista useat nykyiset liikennevalot kiertävää pidennystä Poznanin pikaraitiotielle.

4. Bydgoszcz. Keskustasta rautatieasemalle johtava uusi 1,8 km pituinen linja valmistuu tänä vuonna. Asemalle kulki raitiotie vuoteen 1990 asti, mutta linja suljettiin kaasuräjähdysvaaran takia väliaikaisesti eikä koskaan palannut silloiselle reitilleen. Raitiotien rakentamista myös Fordonin kaupunginosaan (9,5 km) ollaan aloittelemassa.

5. Gdańsk. Uusi 2,8 km pituinen linja kaupungin eteläosassa Łostowice Świętokrzyska -nimiselle päätepysäkille otetaan käyttöön parin viikon päästä. Seuraava investointi on raitiotien jatkaminen Siedlcen päätepysäkiltä Migowon kaupunginosaan keskustan länsipuolella.

6. Wrocław. Tramwaj Plus- hanketta kuvasinkin jo ylempänä.

7. Szczecin. Uuden 6,5 km pitkän pikaraitiotielinjan rakennustyöt kaupungin itäosissa Turkusowa-nimiselle päätepysäkille ovat käynnistymässä.

8. Varsova. Wisła-joen poikki rakennetaan kaupungin pohjoisosaan uusi silta ja sen yli kulkee rakenteilla oleva n. 4 km pituinen raitiotie Młocinyn metroasemalta Tarchominin kaupunginosaan.

9. Częstochowa. Uuden 2,5 km pitkän linjan rakennustyöt kaupungin eteläosassa Błesznon kaupunginosaan ovat jo pitkällä.

10. Elbląg. Raitioteitä on laajennettu 2000-luvulla huomattavasti ja nyt ei ole mitään rakenteilla, mutta kolmea lyhyttä uutta linjaa suunnitellaan.

11. Gorzów Wielkopolski. Laajennussuunnitelmia on kolme, toteutus ei ole vielä alkanut.

12. Toruń. Uuden 2 km mittaisen raitiotien rakennustyöt Bielanyn yliopistokampukselle ovat käynnistymässä.

13. Łódź. Uuden 2 km mittaisen linjan rakentamisesta Olechówin kaupunginosaan keskustan itäpuolella on päätetty. Muuten suunnitelmat koskevat lähinnä olemassa olevan rakenteen parantamista mm. kahden vaihtoaseman rakentamista eri puolille keskustaa.

Tällä hetkellä laajennusprojekteja ei ole käynnissä Grudziądzin ja Ylä-Sleesian verkoilla. Molemmissa on suurehkoja olemassa olevan rakenteen remonttihankkeita.
 
5. Gdańsk. Uusi 2,8 km pituinen linja kaupungin eteläosassa Łostowice Świętokrzyska -nimiselle päätepysäkille otetaan käyttöön parin viikon päästä. Seuraava investointi on raitiotien jatkaminen Siedlcen päätepysäkiltä Migowon kaupunginosaan keskustan länsipuolella.
Tämä uusi linja on tosiaan otettu linjakäyttöön 11.5.2012.
 
Taitaa koko Tsekki olla Suomea lännempänä, eli mahtaako otsikko olla aivan korrekti?

Otsikko lienee parempi vaikkapa näin:

22 vuotta sitten "rautaesiripun" murruttua SNTL:n vaikutusvallasta vapautuneiden maiden raitioliikenneuutisia
 
Taitaa koko Tsekki olla Suomea lännempänä, eli mahtaako otsikko olla aivan korrekti?

Otsikko lienee parempi vaikkapa näin:

22 vuotta sitten "rautaesiripun" murruttua SNTL:n vaikutusvallasta vapautuneiden maiden raitioliikenneuutisia

Tjaa.. Ainakin ratikkaveron osalt Helsinki on kyllä aika selkeästi Itä-Eurooppaa. Ei sen, että joku paikka on lännempänä kuin Helsinki tarkoita, ettei se voisi olla idässä. Ainoa syy olla kirjoittelematta tähän ketjuun suomalaisista sporista on se, että niistä puhutaan täällä niin paljon, että ne hukuttaisivat muiden itäeurooppalaisten ratikkaverkkojen uutiset alleen.
 
Taitaa koko Tsekki olla Suomea lännempänä, eli mahtaako otsikko olla aivan korrekti?
Alun perin siinä taisi ollakin Keski-Eurooppa, mikä ainakin Puolan ja Tsekin osalta pitää maantieteellisesti paremmin paikkansa, mutta moderaattori muutti otsikon. Itäeurooppalaisia noiden maiden asukkaat eivät missään tapauksessa koe olevansa. Päinvastoin he ovat kuuluneet läntiseen kulttuuripiiriin ensimmäisen vuosituhannen loppupuolelta eli muutaman sataa vuotta kauemmin kuin Suomi. Mutta jos heitä halutaan luokitella 1900-luvun loppupuolella 45 vuotta kestäneen ajanjakson mukaan, niin voihan niinkin tehdä.
 
Suomen osalta itä- tai länsi- ovat termineinä merkityksettömiä, koska olemme tietysti Pohjois-Eurooppaa. Voihan asian ajatella niinkin, että Eurooppa jakautuu kolmeen "kolmioon", joista pohjoisen eteläkärki on Tanska, lännen itäkärki on Saksa, idän länsikärki on Tsekki ja etelän pohjoiskärki on Italia. Idän, lännen, etelän ja pohjoisen on kuitenkin pakko kohdata Keski-Euroopassa.
 
Onko Berliini Itä-Eurooppaa? Entisen DDR:n alue pitäisi kuulua myös sinne, Uralille päättyvään alueeseen.

Näitä menneisyyden vankeja on muuallakin kuin jlf:ssä, esim. Ylessä. Sikäläiset vanhat (nais)sääennustajat käyttävät yhä säännöllisen usein (olen toukokuussa 2012 kuullut viimeksi) puhuttavan "entisestä Oulun läänistä"! Läänit loppuivat jo vuoden 2009 lopussa, mutta koskahan Yle lopettaa. Monia muita hyviä "entisiä läänejä" olisi sääennustuksiin esim. Vaasan ja Hämeen läänit, mutta eipä vain kuulu... Venäjältä tulevaan säärintamaan voisi käyttää muotoa "entinen Neuvostoliitto" jne.

Vartavasten ovat hankkineet luvankin puhua potaskaa:
http://yle.fi/saa/kysy_saasta/2011/02/entinen_oulun_laani_2341352.html
"Kommenttia terminologiaan on tiedusteltu myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta ja heidän mukaansa termi ”entinen Oulun lääni” on käyttökelpoinen sääennusteiden yhteydessä." Mihinkähän asti?

Meni jo hieman ohi Itä-Euroopan raitioteistä, mutta otsikon mukaanhan on tarinointi mennytkin jo pitkään pieleen.
 
Onko metsäpalovaroitusalueet vielä entisten läänien mukaan? Jos nyt hiusta halotaan, onhan Venäjällä paljon entisiä SNTL:n aikaisia aseman nimiä vielä kaupungeissa, vaikkakin itse asutusyksiköt ovat vaihtaneet nimiään. Myös Suomen vallan aikaisia nimiä, jotka kestivät kommunistiajan läpi. Mun puolesta sama mikä nimi, kuhan sanoma menee perille.
 
Onko metsäpalovaroitusalueet vielä entisten läänien mukaan?

Kyllä ne ovat nykyajan mukaisia maakunnittain, esim. "Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa" mutta kaikki voisi niputtaen sanoa "entisen Vaasan läänin alueella". Tuollaiset tiedotukset pitää kuitenkin olla virallisia eli niihin ei käy Ylen säätätien lässytys muinaisuudesta.
 
Näitä menneisyyden vankeja on muuallakin kuin jlf:ssä, esim. Ylessä. Sikäläiset vanhat (nais)sääennustajat käyttävät yhä säännöllisen usein (olen toukokuussa 2012 kuullut viimeksi) puhuttavan "entisestä Oulun läänistä"! Läänit loppuivat jo vuoden 2009 lopussa, mutta koskahan Yle lopettaa. Monia muita hyviä "entisiä läänejä" olisi sääennustuksiin esim. Vaasan ja Hämeen läänit, mutta eipä vain kuulu... Venäjältä tulevaan säärintamaan voisi käyttää muotoa "entinen Neuvostoliitto" jne.
Menee off-topicciin, mutta olisi hullua orwellilaista newspeakkia puhua "Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueelle on luvassa sadetta"
 
Menee off-topicciin, mutta olisi hullua orwellilaista newspeakkia puhua "Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueelle on luvassa sadetta"
Juu, sitä ei ainakaan kukaan ymmärtäisi. Mutta eiköhän asiat kohta selviä, kun kokdempuolueen hallitus saa aikaiseksi kuntauudistuksen, jonka jälkeen Suomessa on saman verran kuntia kuin ennen läänejä. Ja melkein samoilla rajoillakin. Sitten voi lopettaa YLEssäkin entisestä Oulun läänistä puhumisen, koska voi puhua Oulun kunnasta. :D

Hieman enemmän asiaan liittyen, Euroopan raja ja siten Euroopan jako eri ilmansuuntien mukaisiin osiin on sinänsä kiinnostava aihe. Joka liittyy myös raitioliikenteeseen. Kulttuurinen Euroopan raja noudattanee aika hyvin latinalaisten ja kyrillisten kirjoitusmerkkien käytön rajaa. Tällä rajauksella Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina ja Bulgaria jäävät Euroopan rajan taakse. Siitä länteen olevat maat kuuluvat sitten Itä-Eurooppaan, koska sijaitsevat Euroopan itäosassa. Ja jos katsotaan historiaa pidemmälle kuin Stalinin diktatuurin vaikutusvallan aikaan, eurooppalainen teollinen kulttuuri vaikutti suunnilleen tällä latinalaisten kirjainten käytön alueella. Kulttuurihistoriallisesti ajatellen tämä on myöskin varsin luontevaa. Kielieroista huolimatta muu kulttuuri oli yhtenäisellä alueella samantapaista, myös kirjoitustavan osalta.

Stalinin diktatuuri on kuitenkin raitioliikenteen kannalta keskeisen tärkeä asia. Kommunistinen järjestelmä vaikutti noin puolet Euroopan raitioliikenteen historian ajasta. Ja lisäksi ajanjakso osuu hyvin merkittävään kehitysvaiheeseen, eli autoistumiseen kommunismin ulkopuolisissa maissa. Kommunismin aikana muualla oli tyypillistä raitioliikenteen näivettäminen ja lakkauttaminen suosittaessa autoilua, kun kommunistimaissa raitioliikennettä oli pakko suosia. Kommunismin kaatumisen jälkeen muualla on ollut tyypillistä raitiotieden perustaminen uudelleen ja uusin periaattein, kun entisissä kommunistimaissa tyypillistä on ollut joko raitioteiden modernisointi tai näivettäminen autoilun hyväksi. Siis kaksi hyvin vastakkaista kehityskulkua.

Tämän ketjun otsikko tarkoittaa minusta sitä, mitä Compact kirjoitti, eli lähinnä enstisten SEV-maiden raitioteiden kehitystä. Sen seuraaminen erikseen muun Euoroopan raitioiteiden kehityksestä on perusteltua.

Antero
 
Alun perin siinä taisi ollakin Keski-Eurooppa, mikä ainakin Puolan ja Tsekin osalta pitää maantieteellisesti paremmin paikkansa, mutta moderaattori muutti otsikon. Itäeurooppalaisia noiden maiden asukkaat eivät missään tapauksessa koe olevansa. Päinvastoin he ovat kuuluneet läntiseen kulttuuripiiriin ensimmäisen vuosituhannen loppupuolelta eli muutaman sataa vuotta kauemmin kuin Suomi. Mutta jos heitä halutaan luokitella 1900-luvun loppupuolella 45 vuotta kestäneen ajanjakson mukaan, niin voihan niinkin tehdä.

Koska ollaan suomalaisella foorumilla, niin eikö merkityksellisempää ole kuitenkin se miten suomalaiset asian kokevat? Veikkaisin että Puola ja Tsekki menevät suomalaisnäkökulmasta yleisesti heittämällä Itä-Eurooppa -kategoriaan. Se mitä joskus vuonna miekka ja kivi on tapahtunut, ja mihin on silloin kuuluttu on tavallaan täysin merkityksetöntä, koska tämänkaltaisissa asioissa ihmisten käsitykset muodostuvat lähihistorian pohjalta.
 
Onko metsäpalovaroitusalueet vielä entisten läänien mukaan? Jos nyt hiusta halotaan, onhan Venäjällä paljon entisiä SNTL:n aikaisia aseman nimiä vielä kaupungeissa, vaikkakin itse asutusyksiköt ovat vaihtaneet nimiään. Myös Suomen vallan aikaisia nimiä, jotka kestivät kommunistiajan läpi. Mun puolesta sama mikä nimi, kuhan sanoma menee perille.

Itse asiassa noita venäläisiä asemannimiä on vastikään vaihdettu vastaamaan kaupunkien nimiä. Ilmeisesti RŽD:lläkin huomattiin vihdoin, että Neuvostoliitto on romahtanut.
Esim. Sverdlovsk Pass on siis nykyään Ekaterinburg Pass, Gorkij Mosk on Nižnij Novgorod Mosk (vai onkohan tuo maininta Mosk enää mukana?) ja Leningrad Vit, Leningrad Finl ja sen semmoiset ovat jo pitempään olleet S-Peterburg Vit, S-Peterburg Finl ja niin edelleen.
 
Takaisin
Ylös