Jakeluliikenne Helsingin keskustassa

late- · 8 Helmikuu 2012

Vs: Nykyaikainen raitiotie – kategorioita

Mikle sanoi:
Aleksillahan on paljon pienehköjä liikkeitä, joihin yöjakelua ei todellakaan kannata soveltaa ja pieni tavaramäärä on kätevämpi toimittaa asiakkaalle silloin kun henkilökunta on paikalla.

Kyse onkin lopulta valinnoista. Tavarantoimittajan kannalta kätevin ja halvin tapa ei välttämättä ole kaupunkiympäristön kannalta toivottava. Silloin voidaan harkita kalliimpaan ratkaisuun pakottamista. Pakottamisella on tietysti vaikutus kustannuksiin ja siten keskustan houkuttelevuuteen kauppapaikkana. Keski-Euroopassa on ilmeisesti päädytty siihen, että laadukkaan kävelyalueen houkuttelevuus korvaa aiheutuneet lisäkustannukset.

Yhtenä esimerkkinä Tukholman Gamla stanissa on kuulemma otettu käyttöön ratkaisu, jossa kaikki kuljetukset perille keskitetään yhdelle logistiikkaoperaattorille. Tavarantoimittajat toimittavat tavarat logistiikkaoperaattorin lajittelupisteeseen, josta ne hoidetaan eteenpäin. Kaduilla kulkee edelleen ajoneuvoja, mutta niitä kulkee vähemmän ja määrättyjen sääntöjen puitteissa. Voisin kuvitella, että jalan tavaraa saa viedä perille asti vapaasti.

Antero Alku · 8 Helmikuu 2012

Vs: Nykyaikainen raitiotie – kategorioita

Mikle sanoi:
Kyllä yöjakelulla on Suomessakin pitkät perinteet ja jakelu toimii myös keskustan alueella kaiketi tätäkin kirjoitettaessa erittäin vilkkaana:smile:

Esim. saksalainen käytäntö on, että jakelu hoidetaan aamulla klo 10 mennessä. Eli ennen lounasaikaa ja kaupungin vilkastumista muutenkin. Tähän on sekin syy, että tuoretavara saadaan myyntiin ennen kuin asiakkaat tulevat. Ja tuoretavaralla, kuten lämpimällä leivällä, on varsin suuri merkitys laatua arvostaville asiakkaille.

Itse olen ollut jakeluhommissa nuorukaisena. Duuniin tultiin kuudeksi. Puolen tunnin päästä oltiin piirin ekalla rastilla. 10-11 mennessä piiri oli kierretty. Jos oli ahkera, saattoi olla tilaisuus ajaa vielä toinen piiri, mutta se oli sitten esikaupunkeihin. Siellä oli hiljaista koko iltapäivän. Keskustaan ei kukaan halunnut enää päivällä, ja jos piiri myöhästyi esim. sairastapauksen vuoksi ja joku paikkasi sitten päivällä, niin siitä tuli kiukkuista palautetta kauppiailta. Heidän päivärytminsä oli, että aamulla tullaan aikaisin töihin ottamaan tavara vastaan ja päivällä myydään.

Sanoisin, että järjestelykysymys.

Antero

Mikle · 8 Helmikuu 2012

Vs: Nykyaikainen raitiotie – kategorioita

late- sanoi:
Kyse onkin lopulta valinnoista. Tavarantoimittajan kannalta kätevin ja halvin tapa ei välttämättä ole kaupunkiympäristön kannalta toivottava. Silloin voidaan harkita kalliimpaan ratkaisuun pakottamista. Pakottamisella on tietysti vaikutus kustannuksiin ja siten keskustan houkuttelevuuteen kauppapaikkana. Keski-Euroopassa on ilmeisesti päädytty siihen, että laadukkaan kävelyalueen houkuttelevuus korvaa aiheutuneet lisäkustannukset.

Toki pakottamisella voidaan toimintaa ohjata. Ja käytännössä kaupunkien keskustat ovat jo nyt sellaisia paikkoja, että siellä jakeluliikennettä sitoo erinäiset rajoitukset. Ei siinä mitään, eihän jakelutoiminta kenellekään tavarantoimittajalle tai myymälälle mikään itsetarkoitus ole. Eikä pienikään kuorma-auto sompaamassa kävelykadulla ole omasta mielestänikään kovin fiksua. Kyllä kaikkien kannalta olisi parempi, jos ei tarvitse varoa ylimääräistä liikennettä.
Kustannusten nousuunhan tuo tietysti aina vaikuttaa ja sitä kautta kuluttajahintoihin kyseisissä paikoissa. Vaikuttaahan niihin tietysti moni muukin seudullinen asia.
Tässä valossa sitten monien kritisoimat jumpot ja omput sitten ovatkin kiitollisia paikkoja, kun niiden suunnittelussa on otettu tavaravirrat huomioon alusta asti. Melko harvaa kauppapaikkaa kannattaa logistiikkakeskuksen lähijakelussa syöttää moduuliyhdistelmällä, mutta näihin isoihin keskuksiin se kannattaa ja kustannukset per nyssäkkä ovatkin sitten aivan toista luokkaa kuin kivijalka-kauppapaikoissa.
Tähän toki liittyy se, että asiakkaat osallistuvat toimintaan ja jakavat kustannuksia kuljettamalla ostoksensa viimeisen jakolenkin omien farmarivolvojensa takapaksissa

Joten valintakysymyksiähän nämä ovat, mutta eivät toiminnan kannalta merkityksettömiä ja ovat omiaan ohjaamaan kauppaa niihin isoihin keskittymiin kaukana vanhoista keskustoista.

late- sanoi:
Yhtenä esimerkkinä Tukholman Gamla stanissa on kuulemma otettu käyttöön ratkaisu, jossa kaikki kuljetukset perille keskitetään yhdelle logistiikkaoperaattorille.

On noita kokeiltu Suomessakin, lähtökohtana milloin tavarantoimittajien kustannuspaineet ja milloin joku muu mm. liikenteellinen syy. Toki pakottamalla tuokin onnistuu, mutta toimitusvarmuuden heikkeneminen, paluulogistiikan toimivuus, välikäsien aiheuttamat kustannukset ja moni muu syy tulevat tuossa mallissa nopeasti esiin.

---------- Viesti lisätty kello 22:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:13 ----------

Antero Alku sanoi:
Itse olen ollut jakeluhommissa nuorukaisena. Duuniin tultiin kuudeksi. Puolen tunnin päästä oltiin piirin ekalla rastilla. 10-11 mennessä piiri oli kierretty. Jos oli ahkera, saattoi olla tilaisuus ajaa vielä toinen piiri, mutta se oli sitten esikaupunkeihin. Siellä oli hiljaista koko iltapäivän. Keskustaan ei kukaan halunnut enää päivällä, ja jos piiri myöhästyi esim. sairastapauksen vuoksi ja joku paikkasi sitten päivällä, niin siitä tuli kiukkuista palautetta kauppiailta. Heidän päivärytminsä oli, että aamulla tullaan aikaisin töihin ottamaan tavara vastaan ja päivällä myydään.

Siinä mielessä mikään ei ole muuttunut, että edelleen jakelutoimituksen myöhästyminen aiheuttaa helposti närkästystä ja se on toki ymmärrettävää.

Jakelutoiminta niin pyörien päällä kuin logistiikkakeskuksissa pyörii nykyisellään kellon ympäri eli on aamujakelua, varhaiskuormia, yöjakelua, päiväjakoa, iltakuormaa ym. Tarpeiden ja ympäristön vaatimusten mukaan. Tuoretta löytyy hyllystä kyllä täälläkin seutuun katsomatta ennen asiakkaita.

Antero Alku · 8 Helmikuu 2012

Vs: Nykyaikainen raitiotie – kategorioita

Mikle sanoi:
Jakelutoiminta niin pyörien päällä kuin logistiikkakeskuksissa pyörii nykyisellään kellon ympäri eli on aamujakelua, varhaiskuormia, yöjakelua, päiväjakoa, iltakuormaa ym. Tarpeiden ja ympäristön vaatimusten mukaan.

Eli ei ole mitään estettä sille, että kantakaupungissa olevan käveyalueen jakelu hoidetaan ennen klo 10 ja sen jälkeen kävelyalueelle ei enää ajeta jakeluautolla. Eikä myöskään taksilla eikä millään muullakaan verukkeella. Jolloin autojen pääsy voidaan mekaanisesti estää niin, että sopimus myös pitää.

Antero

Mikle · 8 Helmikuu 2012

Vs: Nykyaikainen raitiotie – kategorioita

Antero Alku sanoi:
Eli ei ole mitään estettä sille, että kantakaupungissa olevan käveyalueen jakelu hoidetaan ennen klo 10 ja sen jälkeen kävelyalueelle ei enää ajeta jakeluautolla.

Eihän siihen tietenkään estettä ole jos näin päätetään. Ja käytännössähän hyvin suuri osa jakelukuljetuksista hoidetaan keskustassa joka tapauksessa paljonkin ennen klo 10. Talvisin sitten jakolenkki kivijalka-kauppoihin venyy kun purkupaikkaan pyörittely kestää normaalia pidempään ja kun auto on viimein saatu laituriin tai siihen etuoven eteen niin rullakoiden työntäminen lumisohjossa kestää sekin. No sitten kun sinne kävelykadulle pitäisi hieman myöhässä jakaa niin kello onkin jo 10 minuuttia yli 10 ja puomit edessä. Sitten myyjät myyvät ja asiakkaat ostavat eioota, mutta eipä tarvi asiakkaiden varoa autojakaan:lol:

Lisäys: Lähtökohtaisesti kävelykaduille ei autoliikenne kuulu minunkaan mielestäni.

late- · 9 Helmikuu 2012

Vs: Nykyaikainen raitiotie – kategorioita

Mikle sanoi:
Tässä valossa sitten monien kritisoimat jumpot ja omput sitten ovatkin kiitollisia paikkoja, kun niiden suunnittelussa on otettu tavaravirrat huomioon alusta asti.

Mielenkiintoisesti ainakaan Sellossa tämä ei riitä. Huoltopihaa kyllä löytyy isollekin autolle, mutta osa tavarantoimittajista vetelee silti surutta pitkin kiellettyjä kansitasoja. Myös niitä tasoja, joissa liikennemerkillä on erikseen varoitettu, että rakenteet (todennäköisesti pinnat) eivät kestä jatkuvaa raskasta liikennettä.

Kampin keskuksen huoltopiha taitaa olla ahdas, mutta sekin on periaatteessa suunniteltu huoltamaan koko keskus. Tennispalatsin aukiolla pyörii ja Fredan jalkakäytävillä silti jatkuvasti jokunen kuorma-auto, vaikka huoltopiha on suoraan alla. Urho Kekkosen kadun ja Annankadun kulmassa parveilee sekä pieniä kuorma-autoja että pakettiautoja pitkin poikin jalkakäytäviä. Kertaalleen olen auttanut pumppukärrymiehen yli lumisohjosta. Kysyttäessä ei oikein osannut itsekään selittää miksi haluaa välttämättä kiskoa kuormiaan lumessa ja vedessä, vaikka tarjolla on lämmin ja kuiva maanalainen huoltopiha. Paremmalla kelillä ymmärrän syyksi etäisyyden huoltopihalta.

Kolmas esimerkki voisi olla Kaivopiha. Olen joskus vienyt nykyiseen Dublineriin pakettiautollisen tavaraa täysin satunnaisena kuljetuksena. Soitin kiinteistönhoitoyhtiölle ja sain ajo-ohjeet huoltopihalle. Ei mitään byrokratiaa. Silti monille näyttää olevan kätevämpää seistä Mannerheimintien pyöräkaistalla kurjallakin kelillä.

Aleksilla huoltoajo jalkakäytävillä on muuten sallittu kello yhteentoista asti. Minusta aika reilu ikkuna, mutta ei näytä riittävän. Jalkakäytävät ovat pitkin päivää täynnä jos jonkinmoista ajoneuvoa. Jalkakäytävien pinnat ja katulämmitys eivät todennäköisesti tule pitkään kestämään jatkuvaa raskasta liikennettä. Edellistä remonttia suunniteltaessa optimistisena oletuksena oli maanalainen huolto.

Mikle · 9 Helmikuu 2012

Vs: Nykyaikainen raitiotie – kategorioita

late- sanoi:
Mielenkiintoisesti ainakaan Sellossa tämä ei riitä. Huoltopihaa kyllä löytyy isollekin autolle, mutta osa tavarantoimittajista vetelee silti surutta pitkin kiellettyjä kansitasoja. Myös niitä tasoja, joissa liikennemerkillä on erikseen varoitettu, että rakenteet (todennäköisesti pinnat) eivät kestä jatkuvaa raskasta liikennettä.

Tuotakin näkee tosiaan joskus, eikä vaikuta kovin vakuuttavalta toiminnalta. Sujuva ja taloudellinen jakotoiminta tarkoittaa aina huolellista suunnittelua koskien toimintaa jokaisessa purkupaikassa. Kun visiitit on päivittäisiä, ei ole kenenkään edun mukaista, että joka päivä tehdään homma paikanpäällä mahdollisimman vaikeaksi itselle ja muille.
Ja sen mitä olen itse tuosta suunnittelusta joskus tiennyt, otetaan siinä tietysti huomioon myös ympäristön vaatimukset mm. juuri haitallisia purkupaikkoja koskien.
Tarkoituksena minimoida aiheutuva haitta. En kylläkään tiedä alan käytäntöjä joka toimijan kohdalta, varmasti aivan toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy varsinkin joillain satunnaisemmilla toimijoilla. Toisaalta ei se ennakkosuunnittelukaan tuota ihanteellista lopputulosta ja silti toimitus ongelmapaikkaankin on ”pakollista”.
Kantakaupungissa jakoautot saa muuten (ymmärrettävästi) paljon palautetta. Tai sitten autot, joissa logo on kaikkien tuntema ja se lukee isolla kyljessä saa palautetta eri kanavia pitkin enemmän kuin ”valkoinen kalusto”.

Kehumissani kauppakeskuksissakin tosin laituritilaa on rajallinen määrä ja joskus autot joutuvat jonottamaan laituriin. Se tietysti korostuu kehnon kelin päivinä kun sovitut aikaikkunat tarvitsisi venytystä. Ja tiettyjä suunnittelun kukkasia on yllättäen näissä uusissakin purkupaikoissa, tosin erittäin vähäisiä jos verrataan kaupunkiympäristön purkupaikkoihin. Ja käytännössä nuo on niin pieniä jonotusaikoja, että aika sissi saa olla ruvetakseen kiikuttamaan asiakasovista pumppukärryllä tavaraa. Ja toki yleensähän tuo on jo kiellettykin sopimuksissa tai ohjeissa.