Re: Johdinautojen mahdollisuudet Suomessa
kuukanko sanoi:
Mikko Laaksonen sanoi:
Johdinauton liikennöintikustannukset ovat mm. Tallinnan tietojen mukaan noin 30% alhaisemmat kuin dieselbussin.
Suomessa ei päästä noin suureen säästöön, koska täällä n. 60% kaupunkiliikenteen liikennöintikustannuksista tulee kuljettajien henkilöstökuluista.
Aivan. Tallinnan-tieto koskeekin ymmärtääkseni nimenomaan kilometrikustannusta (huolto + energia) joka onkin täysin ymmärrettävää.
Henkilöstökuluihin johdinauton käyttö ei voi vaikuttaa, ja pääoma (vaunupäivä) kustannuksissa puolestaan toisaalta hankintahinta on korkeampi ja toisaalta käyttöikä pidempi jotka tuottanevat yhteensä plusmiinus nolla - tilanteen (eli suurempi hankintahinta jaetaan pidemmälle ajalle, jolloin kustannus päivää kohden on jokseenkin sama).
Esimerkiksi Landskronassa laskettiin v. 2004 (siis projektin valmistuttua), että dieselbussien hankinta olisi ollut 6,3 miljoonaa kruunua ja kuoletus (12 vuotta) 0,67 miljoonaa kruunua vuodessa. Johdinautojen hankinta maksoi 15,2 miljoonaa kruunua ja kuoletus (20 vuotta) 1,11 miljoonaa kruunua vuodessa, mutta Landskronan kunnalle valtionavustuksen jälkeen 7,5 miljoonaa kruunua eli 20 vuoden kuoletuksella 0,55 miljoonaa kruunua vuodessa. Kilometriperusteiset korvaukset ovat Landskronassa 0,55 miljoonaa kruunua vuodessa, dieselbussilla olisi ollut 0,81 miljoonaa kruunua (eli noin 32% säästö). Kokonaiskustannukset vuotta kohden:
Dieselbussi 3,63 miljoonaa kruunua, johdinauto 5,35 miljoonaa kruunua, johdinauto valtionavustuksen jälkeen 4,09 miljoonaa euroa.
Landskronasta on hyvä artikkeli MfSS 5/2004, muita lähteitä:
http://www.pege.nu/Lk-tradbuss.htm
Landskronan kustannusten perusteella näyttää siltä, että johdinautoja ei voisi perustella kovin helposti liikennöintikustannussäästöillä, koska investointikulut ylittävät syntyvät säästöt. Landskronassa hanke saatiin kunnalle kohtuuhintaiseksi ympäristöperusteilla myönnetyllä valtionavustuksella. Perusteet johdinautoille on haettava ympäristövaikutuksista ja joukkoliikenteen laadun parantumisesta. Tilanne voi olla toinen linjalla, jossa esimerkiksi liikennöidään 5-10 minuutin välein nivelbusseilla. Mutta silloin alkaa myös raitiotie olla todellinen vaihtoehto.
Vaikuttaa siis siltä, että johdinautojen hintakilpailukykyisyys edellyttää nykyistä huomattavasti korkeampaa dieselpolttoaineen hintaa.
Ottaen huomioon korkeat henkilöstökustannukset, raitiotie voi olla Suomessa varsin iskukykyinen vaihtoehto jos infrastuktuurin rakentaminen voidaan perustella esimerkiksi kaupunkikehitysvaikutuksilla. Johdinautoilla ei käsittääkseni ole todettu vastaavia vaikutuksia kuin raitioteillä.
