kuukanko sanoi:
Raha on varmasti ainakin aluksi ollut merkittävä syy. Helsinginkin alkuperäistä metrolinjaa rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa, koska ei ollut varaa rakentaa koko hommaa lyhyessä ajassa.
Helsingin metron viivyttely ei ollut ongelma rahasta vaan siitä, että metro piti keksiä Suomessa uudestaan. Koeliikennejakso kesti 10 vuotta! Kehotan lukemaan hyvän historiikin metron synnystä:
http://www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/mask01/leva.pdf
kuukanko sanoi:
Mutta siellä, missä joukkoliikenne perustui busseihin, joukkoliikenteen käyttö väheni. Sama ilmiö on nähtävissä nyt: raideliikenteen matkustajamäärät eivät ole pahemmin kärsineet viime vuosien matkustajakadosta, mutta Länsiväylän bussiliikenteen matkustajamäärät ovat tipahtaneet muutamassa vuodessa huolestuttavasti yli 10%.
Ilman tilastoja en lähde arvioimaan sitä, olisiko siis Itä-Helsingin joukkoliikenne pärjännyt ilman metroa vielä huonommin. Sen sijaan tiedän tilastoista sen, että pk-seudulla on rakennettu raskasta raideliikennettä ja joukkoliikenteen osuus on laskenut, ja maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä siitä, että panostamalla raitioliikenteeseen joukkoliikenne on jopa kasvanut. Tässä ei ole kyse mielikuvista tai ennusteista, vaan tapahtuneesta todellisesta kehityksestä.
Länsimetron matkustajaennusteet eivät perustu kokemukseen, vaan matka-aikalaskentaan - joka on alun perin suunniteltu henkilöautoliikenteen mallintamiseen. Tässä mallintamisessa joukkoliikennematkan muut laadulliset tekijät on redusoitu matka-ajaksi. Käytännön kokemus todellisista joukkoliikenneverkoista ei minun mielestäni tue tällaisen laskennan luotettavuutta, koska tällä menetelmällä ei voida arvioida kaikkia matkustustavan valintaan liittyviä tekijöitä.
Kun tällaista tietoa Suomessa esitetään, selitetään aina - kuten nytkin - että jostain syystä muualla havaittu kehitys ei sovellu Suomeen. Vaan kun perustellaan metroon liittyviä hankkeita, mitättömätkin esimerkit tai täysin erilaisista olosuhteista saadut kokemukset kelpaavat hyvin. Viime aikoina metron automatisointia on puolusteltu sillä, että maailmassa on sadoista kaupungeista muutamassa jonkinlaisia automaatteja, joka tekee automatisoinnista joukkoliikenteen tulevaisuuden kehitystrendin. Sillä ei ole merkitystä, että noin sadassa kaupungissa on perustettu tai laajennettu raitioteitä. Minua nimitetään ratikkafanaatikoksi, metron puolustajat ovat asiallisia ja päteviä asiantuntijoita.
kuukanko sanoi:
Minullakaan ei ole taitoa eikä resursseja tehdä esim. kattavaa kustannusselvitystä Helsinki - Matinkylä -ratikasta. Mielestäni minun ei sellaista tarvitsekaan esittää, vaan tiedon paikkaansapitävyys on jo kyseenalaista silloin kun sen esittäjä ei voi perustella sen oikeellisuutta.
Olen kyllä sitä mieltä, että jos väität, ettei laskelmani pidä paikkaansa, se on myös perusteltava. Vaadithan samaa minulta, kun epäilen muiden laskelmia.
Enhän minä pelkästään perustelematta väitä, että metro ei ole kannattava ja HKL valehtelee. Sanon, että tapa, jolla HKL laskee metron kannattavaksi, ei mielestäni ole oikein, ja esitän miksi. Lisäksi arvioin sitä, mikä on näkemykseni mukaan oikea laskentatapa ja -tulos.
Samalla tavoin, en suinkaan vain heitä ilmaan väitettä, että ratikka on halvempi kuin länsimetro, vaan esitän siitä laskelman ja arvion, jolle esitän myös perusteet lähteineen. Jos et pysty perustelemaan sitä, miksi mielestäsi luonnostelemaani raitiotietä ei voi toteuttaa, kritiikkisi on tyhjää.
kuukanko sanoi:
Tapasi laskea kannattavuus on siis oma tulkintasi. Yhtä laillahan voitaisiin laskea kaikkien muidenkin liikennemuotojen, yksittäisten linjojen tai yksittäisten lähtöjen kannattavuutta poistamalla vaihtomatkustajien osuus.
Ei mikään oma tulkinta, vaan pyrkimys oikeaan tulokseen, ja samaan tapaan, jolla myös länsimetron kannattavuutta arvioidaan. HKL:n laskentatavan virhehän on juuri tuo mistä syytät minua: otetaan erikseen yksi yksittäinen (metro)linja eikä piitata vaihdoista.
Ei metroa voi väittää kannattavaksi laskemalla siten, että jokainen matkustaja tuottaa täyden lipputulon. Länsimetronkin kannattavuutta arvioidaan vertaamalla tilannetta, jossa alueen liikenne hoidetaan pelkästään busseilla siihen tilanteeseen, että se hoidetaan metrolla ja liityntäbusseilla. Se, joka bussivaihtoehdossa matkustaa yhden bussimatkan mutta länsimetrolla bussi- ja metromatkan, maksaa lipputuloina molemmissa tapauksissa saman verran.
Nykyisen metron kannattavuuden laskenta on vaikeata siksi, ettei siitä ole saatavissa samoja tietoja, joilla länsimetroa arvioidaan. Se, että metron kuljettamat matkustajakilometrit ovat kustannuksiltaan halvempia kuin jos ne kilometrit kuljetettaisiin busseilla, ei vielä merkitse sitä, että lipputulot kattaisivat kulut edes metron kanssa.
kuukanko sanoi:
Raidefoorumi on valitettavasti kadonnut bittien taivaaseen, joten sieltä ei enää päästä lukemaan tekstiäsi, jossa käytit matkustajakilometriä ja paikkakilometriä eri merkityksessä kuin mitä alan kirjallisuus näitä termejä käyttää.
Aika heikko todiste siitä, etten ymmärrä, mitä nämä termit tarkoittavat.
kuukanko sanoi:
Kartasta ei selviä radan kulku riittävän yksityiskohtaisesti, jotta sen kulkua maastossa voisi arvioida. Radan kustannusten laskeminen käyttämällä yleistettyjä yksikkökustannuksia antaa vain hyvin karkean suuntaa-antavan arvion radan hinnasta ja todellinen hinta on selvitettävä tarkalla hankekohtaisella selvityksellä.
Jos tunnet lähiympäristöäsi JA nykyaikaista raitiotieradan rakentamistapaa, pystyt arvioimaan, mihin radan voi sijoittaa. Sen jälkeen olen käyttänyt samoja yksikkökustannuksia, joita ilmoitetaan käytettävän arvostamiesi konsulttienkin selvityksissä. Eivätkä ne poikkea siitä saksalaisesta tutkimuksesta, johon tässä keskustelussa on viitattu.
Minun kannaltani on toki helppoa se, ettei tarvitse laskea rakenteellisesti vaativia ja vielä epävarmempia erilaisten metroasemien tai vedenalaisessa ruhjeessa olevien tunneleiden kustannuksia. Ratikan eduksi voi laskea senkin, että arvioon voi panna reilunkin varmuusvaran, ja silti ollaan kaukana siitä hintatasosta, minkä metro asemineen maksaa.
kuukanko sanoi:
Loppujen lopuksi tarkoitus on saada aikaan paras joukkoliikenneratkaisu Etelä-Espooseen ja jos se on pikaratikka, niin se valittakoon.
Jos tämä olisikin näin yksinkertaista, ja kaikki pyrkisivät samaan päämäärään. Valitettavasti Helsingillä ja Espoolla on kovin erilaiset intressit tässä ratkaisussa. Espoota kiinnostavat enemmän Espoon sisäiset yhteydet, jotka eivät kiinnosta Helsinkiä. Helsingin ongelma on Ruoholahden katuliikenteen sumppu, joka Jätkäsaaren myötä vielä pahenee.
Helsingin virallinen kanta on, että länsimetro vähentäisi Ruoholahden henkilöautoja. Henkilöautot ovat liikenteen ongelma, eivät bussit, jotka metro tai ratikka poistaisi. Valitettavasti länsimetroennusteet eivät lupaa parannusta henkilöautojen määrään Länsiväylän itäpäässä. Eikä sitä lupaa myöskään kokemus itämetron liikenteen alkamisesta.
kuukanko sanoi:
En lainkaan, vaan hankkeet on toteutettava parhausjärjestyksessä. PLJ 2002:ssa Kehärata on ensimmäisenä (vuoteen 2010 mennessä) toteutettavien hankkeiden joukossa.
PLJ 2002 on poliittinen kompromissi, ei suunnitelma joukkoliikenteen edistämisestä pk-seudulla ja sitä tarkoitusta palveleva parhaiden hankkeiden paras toteutusaikataulu. Oma arvioni PLJ 2002:sta löytyy osoitteesta
http://www.kaupunkiliikenne.net/plj2002.htm
Antero