Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Olen kertonut kaupunkiraideliikenteen kustannuksista jo vuosia luentomateriaaleissani Tampereella ja Riihimäellä. Matinkylän metron valmistuminen ja Tampereen ratikan hankintasopimukset toivat hyvän syyn päivittää kustannustietoutta viime kevätlukukauden luentoihin.
Kesän aikana tein päivitetyistä tiedoista myös julkisen nettiartikkelin Kaupunkiliikenne.net -sivustolleni. Tässä artikkelissa olen laajentanut sisältöä luentomateriaalista bussi- ja autoliikenteeseen.
Tavoitteenani on pystyä vertaamaan henkilöliikenteen tuotantokustannuksia kaupunkiympäristössä. Olennainen osa vertailukelpoisuutta on väylän kustannusten ottaminen mukaan. Olen laskenut väyläkulut paikkakilometri- ja henkilökilometrikustannuksiksi liikennöintikustannusten tapaan.
Kustannustiedon päivittäminen ja väyläkulujen vaikutus eivät muuta perusasetelmaa. Suurissa yksiköissä palvelutuotannon kustannukset alenevat. Siis mitä pidempi bussi, ratikka tai juna, kustannusten kannalta se on eduksi. Panostaminen väylään vähentää liikennöinnin kustannusta. Mutta jos maanpinnalta mennään pois, kokonaiskustannus nousee. Tunneleista on kustannushyötyä 135 metrin junilla, ei 90-metrisillä.
Autoilu on aina kallista. Ja se on kalliimpaa kuin joukkoliikenne sekä kuluttajalle että yhteiskunnalle. Erityisen kalliiksi autoilun tekee se, että autoilu rajoittaa maankäytön tehokkuutta ja pidentää matkoja. Näin siis pelkästään liikennöinnin ja liikenteen infrakulujen puitteissa. Joukkoliikenteen ja autoilun kustannusero kasvaa edelleen, kun otetaan huomioon muut ulkoisvaikutukset. Niitä en kuitenkaan ole artikkelissani käsitellyt.
Artikkeli löytyy osoitteesta http://www.kaupunkiliikenne.net/kustvert2018.html
Antero
Kesän aikana tein päivitetyistä tiedoista myös julkisen nettiartikkelin Kaupunkiliikenne.net -sivustolleni. Tässä artikkelissa olen laajentanut sisältöä luentomateriaalista bussi- ja autoliikenteeseen.
Tavoitteenani on pystyä vertaamaan henkilöliikenteen tuotantokustannuksia kaupunkiympäristössä. Olennainen osa vertailukelpoisuutta on väylän kustannusten ottaminen mukaan. Olen laskenut väyläkulut paikkakilometri- ja henkilökilometrikustannuksiksi liikennöintikustannusten tapaan.
Kustannustiedon päivittäminen ja väyläkulujen vaikutus eivät muuta perusasetelmaa. Suurissa yksiköissä palvelutuotannon kustannukset alenevat. Siis mitä pidempi bussi, ratikka tai juna, kustannusten kannalta se on eduksi. Panostaminen väylään vähentää liikennöinnin kustannusta. Mutta jos maanpinnalta mennään pois, kokonaiskustannus nousee. Tunneleista on kustannushyötyä 135 metrin junilla, ei 90-metrisillä.
Autoilu on aina kallista. Ja se on kalliimpaa kuin joukkoliikenne sekä kuluttajalle että yhteiskunnalle. Erityisen kalliiksi autoilun tekee se, että autoilu rajoittaa maankäytön tehokkuutta ja pidentää matkoja. Näin siis pelkästään liikennöinnin ja liikenteen infrakulujen puitteissa. Joukkoliikenteen ja autoilun kustannusero kasvaa edelleen, kun otetaan huomioon muut ulkoisvaikutukset. Niitä en kuitenkaan ole artikkelissani käsitellyt.
Artikkeli löytyy osoitteesta http://www.kaupunkiliikenne.net/kustvert2018.html
Antero