Kaikissa IC:issä on pyöräpaikkoja, Pendolinoissa ei. Kaikki IC:t ovat aidosti esteettömiä (ellei halua käydä ravintolavaunussa), Pendolinoissa on vain pyörätuolinostin. Kaikissa IC:issä on leikkipaikka, Pendolinoista vain Plussissa. Kaikissa Pendolinoissa on ravintolavaunu, IC:issä sen olemassaolo kannattaa tietyillä reiteillä varmistaa. Ekstra Plus on vain Pendolino Plussissa ja Ekstra Rento vain (ravintolavaunullisissa) IC:issä. IC-junien kokoonpanoissa on isoja eroja, mutta tietyt asiat pätevät aina ja Pendolinojen ja Pendolino Plussien kokoonpano on vakio. Monet matkustajat muistavat IC:iden ja Pendolinojen erot, jolloin erillisten junatyyppien olemassaolo helpottaa lipunostoa, kun junan varustelua ei tarvitse erikseen varmistaa ainakaan kaikilta osin.
Junaliikenteen konseptit Suomessa
- Viestiketjun aloittaja Minä vain
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 6,117
Monella radalla ajetaan kuitenkin viikonpäivästä riippuen samoja junavuoroja eri kokoonpanolla ja junatyypillä, ilmeisesti kalustokierron optimoimiseksi. Kalustotyyppi voi lisäksi vaihtua poikkeustilanteiden takia.
Junan varustelua ja palveluja ja matkustusluokkia ei pysty pelkästään aikataulusta näkemään, vaan pitää aina erikseen mennä VR:n verkkokauppaan varmistamaan.
Junan varustelua ja palveluja ja matkustusluokkia ei pysty pelkästään aikataulusta näkemään, vaan pitää aina erikseen mennä VR:n verkkokauppaan varmistamaan.
- Liittynyt
- 5 Maaliskuu 2020
- Viestit
- 472
Kyllä ne junan varustelut ja palvelut mielestäni tulevat ihan hyvin ilmi lippua ostettaessa.
Suomessa olisi hyvä olla seuraavat, liikennöitsijästä riippumattomat perusoletukset:
Kaukolinjoilla päiväjunissa viisi kaksikerrosvaunua, joiden palvelut nykyisellään, mutta vaunu 5 alakerrassa tavaraosasto, jossa fillari- ja suksipaikkoja (jos tarvitaan enemmän matkustajapaikkoja, voidaan Ed-vaunuja lisätä numeroilla kuutosesta ylöspäin, kuten nykyäänkin), yöjunissa nykyisten palveuiden lisäksi Ekstra-rauhallinen-osasto.
Pitkillä taajamajunalinjoilla, eli käytännössä yli kolmen vartin matkoilla mukavammat penkit. Jos Savo-Karjalan ja Haapamäen kolmion suunnilla halutaan liikennettä kehittää, tämä edellyttää kalustoinvestointeja. Tampereelta, Lahdesta ja Kouvolasta pääkaupunkiseudulle kulkevissa työmatkavuoroissa voisi olla hyvä paikka Pendolinojen loppukäyttöön, koska näissä vuoroissa voitaisiin erikseen mainita, että ne eivät ole esteettömiä.
Lähiliikenteessä nykyinen palvelukonsepti on riittävä. Tämä pätee myös mahdollisiin lisäsatsauksiin tällä sektorilla.
Pitkinä taajamajunina voitasiin nähdä nykytarjonnan lisäksi ainakin osa Tampereelta Turkuun, Raumalle ja Poriin sekä Seinäjoelta Vaasaan suuntautuvasta liikenteestä, samoin Oulu-Kajaani-, Joensuu-Nurmes- ja Joensuu-Pieksämäki-linjat kuin myös ainakin minusta tarpeellinen Joensuun ja Kuopion välinen yhteys.
Kaukolinjoilla päiväjunissa viisi kaksikerrosvaunua, joiden palvelut nykyisellään, mutta vaunu 5 alakerrassa tavaraosasto, jossa fillari- ja suksipaikkoja (jos tarvitaan enemmän matkustajapaikkoja, voidaan Ed-vaunuja lisätä numeroilla kuutosesta ylöspäin, kuten nykyäänkin), yöjunissa nykyisten palveuiden lisäksi Ekstra-rauhallinen-osasto.
Pitkillä taajamajunalinjoilla, eli käytännössä yli kolmen vartin matkoilla mukavammat penkit. Jos Savo-Karjalan ja Haapamäen kolmion suunnilla halutaan liikennettä kehittää, tämä edellyttää kalustoinvestointeja. Tampereelta, Lahdesta ja Kouvolasta pääkaupunkiseudulle kulkevissa työmatkavuoroissa voisi olla hyvä paikka Pendolinojen loppukäyttöön, koska näissä vuoroissa voitaisiin erikseen mainita, että ne eivät ole esteettömiä.
Lähiliikenteessä nykyinen palvelukonsepti on riittävä. Tämä pätee myös mahdollisiin lisäsatsauksiin tällä sektorilla.
Pitkinä taajamajunina voitasiin nähdä nykytarjonnan lisäksi ainakin osa Tampereelta Turkuun, Raumalle ja Poriin sekä Seinäjoelta Vaasaan suuntautuvasta liikenteestä, samoin Oulu-Kajaani-, Joensuu-Nurmes- ja Joensuu-Pieksämäki-linjat kuin myös ainakin minusta tarpeellinen Joensuun ja Kuopion välinen yhteys.