Junavideoita

JSL · 10 Heinäkuu 2013

Kuriositeettinä tohon 4036, edessä on Hkbar ettei tarvita mitään apulenkkejä. Välillä ton paluujunassa nähty vaikka kuinka monta niitä U:gista tulossa.
Noh Dr13 ajalta edessä oli jopa 8 niitä vanhoja korkeakaavelisia Hk-sukusia vaunuja.

tlajunen · 11 Heinäkuu 2013

JSL sanoi:
Kuriositeettinä tohon 4036, edessä on Hkbar ettei tarvita mitään apulenkkejä. Välillä ton paluujunassa nähty vaikka kuinka monta niitä U:gista tulossa.
Noh Dr13 ajalta edessä oli jopa 8 niitä vanhoja korkeakaavelisia Hk-sukusia vaunuja.

Joskus (kahdella veturilla operoitaessa) Hkbar-vaunuista on sekin hyöty, että tällöin suurin sallittu vetovoima on 450 kN. Apulenkillä suurin sallittu vetovoima on 350 kN.

Resiina · 15 Heinäkuu 2013

Jokioisten museorautatie 14,07,2013
Soravaihde, Humppila ja Minkiö, Jokioinen
http://youtu.be/hSgIoIt2QoE

Resiina · 16 Heinäkuu 2013

Öljyjuna Haarajoella ja Keravalla 16,07,2013
http://youtu.be/AlwbhpAbiHw

TKoskinen · 16 Heinäkuu 2013

P 924 saapuu Turun satamaan: https://www.youtube.com/watch?v=YRwO4Eq2cP0

IC2 951 pysähtyy Kupittaalla: https://www.youtube.com/watch?v=5jDn3PrGjec

tlajunen · 16 Heinäkuu 2013

TKoskinen sanoi:
P 924 saapuu Turun satamaan: https://www.youtube.com/watch?v=YRwO4Eq2cP0

Tämä oli ilmeisesti maanatailta. Junan veturi päätyi myöhemmin IC 972:n keulille, ja ilmeisesti päätyi Turun päärautatieasemalta lähtiessään myös muistikorteille...

TKoskinen · 18 Heinäkuu 2013

tlajunen sanoi:
Tämä oli ilmeisesti maanatailta. Junan veturi päätyi myöhemmin IC 972:n keulille, ja ilmeisesti päätyi Turun päärautatieasemalta lähtiessään myös muistikorteille...

Kyllä päätyi, mä tunnistinkin sut

---------- Viestit yhdistetty klo 15:52 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:51 ----------

Edo-ohjausvaunullinen IC2 964 ohittaa Pitäjänmäen: http://www.youtube.com/watch?v=USTtEaEV_eY

TKoskinen · 20 Heinäkuu 2013

Dv12 2632 päivystäjänä Pasilan autojuna-asemalla: http://www.youtube.com/watch?v=AcTJqFH2tXs

hmikko · 25 Heinäkuu 2013

Synkemmän puoleinen tapaus: Espanjan ylinopeusjunan suistuminen tallentui videolle.

http://www.youtube.com/watch?v=oH_IjAxDwLo

339-DF · 25 Heinäkuu 2013

hmikko sanoi:
Synkemmän puoleinen tapaus: Espanjan ylinopeusjunan suistuminen tallentui videolle.

http://www.youtube.com/watch?v=oH_IjAxDwLo

Tuo näyttäisi siltä, että veturi (painavampi) tuntuu pysyvän kiskoilla, mutta sen takana olevat (kevyet) vaunut suistuvat ja vetävät sitten veturinkin mukanaan. Painostako tuo johtuu?

Elmo Allen · 26 Heinäkuu 2013

339-DF sanoi:
Tuo näyttäisi siltä, että veturi (painavampi) tuntuu pysyvän kiskoilla, mutta sen takana olevat (kevyet) vaunut suistuvat ja vetävät sitten veturinkin mukanaan. Painostako tuo johtuu?

Hyvä kysymys. Todennäköisesti, muttei suoraan. Keskipakovoima (joka todella on todellinen) ja normaalivoima (eli painovoima, joka painaa junaa rataa kohti) kun ovat molemmat kaksi kertaa painavammalla vaunulla kaksi kertaa suurempia. Siis yhtä paljon kuin suurempi massa auttaa pitämään vaunua kiskoissa, yhtä paljon se myös pyrkii heittämään sitä ulos. Painopiste ei liene vaunuissa merkittävästi ylempänä; ennemminkin päinvastoin.

Nopeus kuitenkin aiheuttanee värähtelyä, joissa massa ei toimikaan samalla tavoin lineaarisesti. Ehkä se on sitten ollut syynä sille, että vaunut ovat nousseet veturia aiemmin kiskoilta. Saattaa siinä olla myös jotain muutakin dynaamista liikettä, joka ei kohdistu ensimmäiseen vaunuun koskaan samalla tavoin (olipa se painavampi tai ei). Mahdollisesti myös sillä, että juna jarruttaa, jolloin perässä tuleva massa työntää edellä kulkevaa, joten juna pyrkii taittumaan liitoskohdista ulos. Ja koska AVE 350:ssä on jakobintelit (eli jakobsintelit tai paremminkin Jakobs-telit, ollakseni vanhan virheen korjaava), se toki kestää tätä paremmin, mutta sitten kun se lähtee, se nimenomaan lähtee vaunuista. Veturin ja ensimmäisen vaunun välissä kun on tavallinen kytkin, joten siitä juna pääsee taittumaan helpommin, jolloin veturi jää radalle mutta vaunut lähtevät pötkössä ulos.

Tämä siis valistunutta arvailua.

tlajunen · 26 Heinäkuu 2013

Elmo Allen sanoi:
Ja koska AVE 350:ssä on jakobintelit

Suistunut juna oli "Talgo 250", joka RENFE'llä tunnetaan Serie 130:na (EDIT: näemmä saman vehkeen hybridiversio: 730). Siinä ei ole jacobs-telejä vaunuissa - eikä telejä lainkaan. Siinä on akselittomat yksittäiset pyörät nivelten kohdalla.

http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_130

Elmo Allen · 26 Heinäkuu 2013

tlajunen sanoi:
Suistunut juna oli "Talgo 250", joka RENFE'llä tunnetaan Serie 130:na (EDIT: näemmä saman vehkeen hybridiversio: 730). Siinä ei ole jacobs-telejä vaunuissa - eikä telejä lainkaan. Siinä on akselittomat yksittäiset pyörät nivelten kohdalla.

http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_130

Aah, katsoin videosta, että nokka näyttää 350:ltä enkä tarkistanut mistään, mutta näköjään Talgo 250:ssä on hyvin samanlainen muotoilu. Ja AVE 350:hän on myös oikeasti Talgo 350, Espanjassa S-102. Ja molemmissa tosiaan on tuo Talgon telitön patenttiratkaisu. Mikä ei tosin selitystäni muuta kuitenkaan. Molemmissa on kuitenkin tavalliset telit veturissa sekä ensimmäisen vaunun etupäässä (ja vastaavasti takapäässä junaa).

ess · 26 Heinäkuu 2013

Elmo Allen sanoi:
Hyvä kysymys. Todennäköisesti, muttei suoraan. Keskipakovoima (joka todella on todellinen) ja normaalivoima (eli painovoima, joka painaa junaa rataa kohti) kun ovat molemmat kaksi kertaa painavammalla vaunulla kaksi kertaa suurempia. Siis yhtä paljon kuin suurempi massa auttaa pitämään vaunua kiskoissa, yhtä paljon se myös pyrkii heittämään sitä ulos. Painopiste ei liene vaunuissa merkittävästi ylempänä; ennemminkin päinvastoin.

Mitään keskipakoisuusvoimaa ei tietenkään ole olemassakaan. Yksi vaunuista näyttää lähtevän tangentin suuntaan repien veturin takaosan pois kiskoilta. Etupää veturistahan pysyy kiskoilla videon loppuun asti.

tlajunen · 26 Heinäkuu 2013

Elmo Allen sanoi:
Keskipakovoima (joka todella on todellinen)

ess sanoi:
Mitään keskipakoisuusvoimaa ei tietenkään ole olemassakaan.

Keskipakovoiman olemassaolo riippuu valitusta koordinaatistosta. "Juna kaarteessa"-tilanteessa maapalloon sidotussa koordinaatistossa sellaista ei ole, mutta vaunun pyörien ja kiskojen väliseen tukipisteeseen sidotussa liikkuvassa ja kiertyvässä koordinaatistossa on.