Vs: Sm5-lähijunakaluston lisähankinnan valmistelu
Huomaat väärin. Minulle nuo asiat ovat täysin selviä. Mikäli et tekstistäni tätä oikein huomaa, niin vika on sinun tekstinlukutaidossasi. Muuta selitystä en tuolle väitteellesi osaa keksiä.
Lukijat voivat lukea myös tämän artikkelin, jossa kerrotaan itsetoimijarrun toimintaperiaate. Lisäksi on olemassa englanninkielinen sivusto, jossa asia selitetään osittain myös kuvien avulla.
Huomaan, että et ole ymmärtänyt tapahtumien kulkua riittävällä tarkkuudella. Veturinkuljettaja unohti suoratoimijarrun päälle testatessaan käsijarrujen pitävyyttä. Suoratoimijarru on veturissa suoralla paineilmalla toimiva ilmajarru. Se ei ole vikaturvallinen, eikä kukaan ole niin väittänytkään. Tässä keskustelussa ilmajarrusta puhuttaessa on puhuttu itsetoimijarrusta, joka on kokonaisuudessaan fail-safe, siinä käyttötarkoituksessaan mihin se on tarkoitettu (junan käyttö- ja hätäjarrutus). Sitä ei ole tarkoitettu seisontajarruksi juurikin Lac-Mégantinen tapahtumien osoittamasta syystä. Rautatieyhtiön käytännöt olivat vaarallisia.
Tässä täytyy erottaa se, mistä se paine laskee. Itsetoimijarrua ei ole tarkoitettu seisontajarruksi, sillä kun vähitellen koko järjestelmästä häviää ilmat, niin kalusto muuttuu jarruttomaksi. Koko järjestelmällä tarkoitetaan tässä siis sitä, että sekä jarrujohto, että jokaisen vaunun apuilmasäiliöt ja jarrusylinterit vuotavat tyhjiin.
Häh? Kyllä se on aivan täsmälleen tiedossa, miksi ne ilmajarrut lakkasivat pitämästä. Se on aivan yleisesti tiedossa oleva ominaisuus itsetoimijarrulla, että mikäli jarrujohdon syöttö lakkaa, niin vähitellen jarrut irtoavat. Siis vähitellen. Homma lasketaan kymmenissä minuuteissa, usein tunneissa. Tämä tiedetään ja tiedettiin ennen onnettomuutta, ja tämän perusteella on olemassa toimintamalleja, joilla varmistetaan seisontaan jätetyn kaluston paikallaan pysyminen. Nämä toimintamallit olivat Kanadan onnettomuudessa riittämättömät.
Itsetoiminen ilmajarru on vikaturvallinen siinä käytössä, johon se on suunniteltu. Käyttö- ja hätäjarruna, ei seisontajarruna. Olennainen ero on aika. Tämä ei ole uskonasia, vaan ihan fakta, joka otetaan huomioon tällaisten jarrujen kanssa operoidessa. Tätä et näytä ymmärtävän.
Myönnän sähköjarrun paremmuuden sähkömoottorijunan käyttöjarruna. En ole tätä missään vaiheessa edes kieltänyt, joten käyttämäsi sana "lopulta" on virheellinen. Sinä sen sijaan esitit näkemyksen, jonka mukaan ilmanpainejärjestelmät voitaisiin helposti korvata täysin muilla järjestelmillä, ja tällainen järjestelmä olisi kaikin puolin, myös vikaturvallisuudessa, parempi. Tähän puutuin, sillä minun näkemykseni mukaan (jonka kanssa todellisuus vahvasti korreloi) pelkkä sähkojarru ei riitä, sillä se ei ole vikaturvallinen, vaan sen lisäksi tarvitaan vikaturvallinen järjestelmä vähintään taustalle.
Tätä keskustelua ei oikein edistä, se että (tarkoituksellisesti?) tulkitset ja "huomaat" minun ymmärtävän asioita eri tavalla kuin todellisuudessa ymmärrän. Eikä keskustelua selvästikään edistä se, että sinulla on virheellisiä käsityksiä itsetoimisen ilmajarrun vikaturvallisuudesta eri tilanteissa. Keskustelua lienee turha jatkaa niin pitkään, kun (tarkoituksellisesti?) sotket asioita keskenään, jotta voit pönkittää virheellistä käsitystäsi ilmajarrun vikaturvallisuuden puutteesta.
Ehdotan, että palaamme asiaan sitten, kun markkinoille ilmestyy raskas raideliikenneväline, jossa ei käytetä paineilmaa mihinkään.
Huomaan, että sinulle ei edelleenkään ole selvillä, mitä tarkoittavat vikaturvallisuus, vikasietoisuus ja vikatiheys. Niin kauan kun niitä ei ymmärrä oikein, on mahdoton pohtia ilmiöitä, joihin ne liittyvät. Junan jarrujärjestelmä on sellainen ilmiö.
Huomaat väärin. Minulle nuo asiat ovat täysin selviä. Mikäli et tekstistäni tätä oikein huomaa, niin vika on sinun tekstinlukutaidossasi. Muuta selitystä en tuolle väitteellesi osaa keksiä.
Säästän muita lukijoita, enkä käytä omaani ja heidän aikaansa enempään reposteluun jarrujärjestelmistä. Edellisen viestini voi lukea uudelleen, jos viestisi jälkeen jää epäilystä siitä, miten se ilmajarru nyt toimiikaan, ja onko se vikaturvallinen ja vikasietoinen, ja millä varmuudella.
Lukijat voivat lukea myös tämän artikkelin, jossa kerrotaan itsetoimijarrun toimintaperiaate. Lisäksi on olemassa englanninkielinen sivusto, jossa asia selitetään osittain myös kuvien avulla.
Artikkelissa selvitettiin, että kuljettaja pysäytti junan mäkeen, kiersi muutaman vaunun käsijarrun päälle ja luuli koestavansa käsijarrujen pitävyyden, mutta koestuksen aikana ilmajarru olikin päällä. Joten tosiasiassa junan piti paikallaan ilmajarru, jota väität vikaturvalliseksi. Siis että jos siinä on vika, ei aiheudu vahinkoa. Jos aiheutuu, silloinhan se ei ole vikaturvallinen.
Huomaan, että et ole ymmärtänyt tapahtumien kulkua riittävällä tarkkuudella. Veturinkuljettaja unohti suoratoimijarrun päälle testatessaan käsijarrujen pitävyyttä. Suoratoimijarru on veturissa suoralla paineilmalla toimiva ilmajarru. Se ei ole vikaturvallinen, eikä kukaan ole niin väittänytkään. Tässä keskustelussa ilmajarrusta puhuttaessa on puhuttu itsetoimijarrusta, joka on kokonaisuudessaan fail-safe, siinä käyttötarkoituksessaan mihin se on tarkoitettu (junan käyttö- ja hätäjarrutus). Sitä ei ole tarkoitettu seisontajarruksi juurikin Lac-Mégantinen tapahtumien osoittamasta syystä. Rautatieyhtiön käytännöt olivat vaarallisia.
Ilmansyötön loppuminen johti paineen laskuun jarrujärjestelmässä, koska järjestelmässä oli vuotoja. Muutenhan paine ei alene. Kun paine tarpeeksi laski, jarrut irtosivat ja juna lähti liikkeelle alamäkeen.
Paineen lasku siis ei lukinnut vaan irrotti jarrut, minkä ei olisi pitänyt tapahtua.
Tässä täytyy erottaa se, mistä se paine laskee. Itsetoimijarrua ei ole tarkoitettu seisontajarruksi, sillä kun vähitellen koko järjestelmästä häviää ilmat, niin kalusto muuttuu jarruttomaksi. Koko järjestelmällä tarkoitetaan tässä siis sitä, että sekä jarrujohto, että jokaisen vaunun apuilmasäiliöt ja jarrusylinterit vuotavat tyhjiin.
Näin siis Kanadassa tapahtui. Kiistatta on onnettomuustutkinnassa saatu selvitetyksi, että liian vähäinen määrä vaunujen käsijarruja oli kierretty kiinni. Mutta sitä ei ole saatu selvitetyksi, miksi sinunkin vikaturvalliseksi väittämäsi ilmajarru ei ollutkaan vikaturvallinen.
Se sen sijaan tutkinnassa myönnetään, että junassa oli käytössä ilmajarru ja lopputulos oli turvallisuuden vaarantuminen. Eli kun tosiasiat osoittivat, ettei ilmajarru ollut vikaturvallinen, niin se ei ole vikaturvallinen, vaikka syytä sille ei osattu selittää.
Häh? Kyllä se on aivan täsmälleen tiedossa, miksi ne ilmajarrut lakkasivat pitämästä. Se on aivan yleisesti tiedossa oleva ominaisuus itsetoimijarrulla, että mikäli jarrujohdon syöttö lakkaa, niin vähitellen jarrut irtoavat. Siis vähitellen. Homma lasketaan kymmenissä minuuteissa, usein tunneissa. Tämä tiedetään ja tiedettiin ennen onnettomuutta, ja tämän perusteella on olemassa toimintamalleja, joilla varmistetaan seisontaan jätetyn kaluston paikallaan pysyminen. Nämä toimintamallit olivat Kanadan onnettomuudessa riittämättömät.
Kanadan tapaus osoitti, että todellisessa maailmassa ilmajarru ei ollut eikä ole vikaturvallinen, ja saman asian olen selittänyt teoriankin näkökulmasta. Et usko kumpaakaan, ja uskonasioista on turha kinastella. Joten juupas-eipäs-kinastelua jarrujärjestelmistä yleensä en välitä jatkaa.
Itsetoiminen ilmajarru on vikaturvallinen siinä käytössä, johon se on suunniteltu. Käyttö- ja hätäjarruna, ei seisontajarruna. Olennainen ero on aika. Tämä ei ole uskonasia, vaan ihan fakta, joka otetaan huomioon tällaisten jarrujen kanssa operoidessa. Tätä et näytä ymmärtävän.
Riviesi välistä tulkitsen, että myönnät lopulta sähköjarrun paremmuuden sähkömoottorijunan käyttöjarruna, ja hyväksyt siten sähköjarrun puutteen yhtenä Sm1–2 -junien nykyisen rakenteen heikkoutena, jonka voisi modernisoinnissa korjata.
Myönnän sähköjarrun paremmuuden sähkömoottorijunan käyttöjarruna. En ole tätä missään vaiheessa edes kieltänyt, joten käyttämäsi sana "lopulta" on virheellinen. Sinä sen sijaan esitit näkemyksen, jonka mukaan ilmanpainejärjestelmät voitaisiin helposti korvata täysin muilla järjestelmillä, ja tällainen järjestelmä olisi kaikin puolin, myös vikaturvallisuudessa, parempi. Tähän puutuin, sillä minun näkemykseni mukaan (jonka kanssa todellisuus vahvasti korreloi) pelkkä sähkojarru ei riitä, sillä se ei ole vikaturvallinen, vaan sen lisäksi tarvitaan vikaturvallinen järjestelmä vähintään taustalle.
Tätä keskustelua ei oikein edistä, se että (tarkoituksellisesti?) tulkitset ja "huomaat" minun ymmärtävän asioita eri tavalla kuin todellisuudessa ymmärrän. Eikä keskustelua selvästikään edistä se, että sinulla on virheellisiä käsityksiä itsetoimisen ilmajarrun vikaturvallisuudesta eri tilanteissa. Keskustelua lienee turha jatkaa niin pitkään, kun (tarkoituksellisesti?) sotket asioita keskenään, jotta voit pönkittää virheellistä käsitystäsi ilmajarrun vikaturvallisuuden puutteesta.
Ehdotan, että palaamme asiaan sitten, kun markkinoille ilmestyy raskas raideliikenneväline, jossa ei käytetä paineilmaa mihinkään.