Kävelykeskustat

Minusta tuo jakeluun tai muuhun välttämättömyyteen vetoaminen on tekemällä tehty ongelma. Jos auton pitää kertakaikkiaan päästä johonkin ovelle, eli auton kuten invataksi, ambulanssi, remonttirakentajan työvälinekuljetus tai jakeluauto jolla on paljon kuormaa, jäteauto, niin sitten se ajaa sinne ovelle. Jalkakäytevällekin saa hetkellisesti pysäköidä tavaran jättämistä varten. Tämä liikenne on kuitenkin promilleluokkaa kaikesta, sille ja vain sille erivapaus on järjestelykysymys. Esim. Yliopistokatua ei muka saa kävelykaduksi koska pikkupätkälle Vuorikatua pitää päästä ajamaan...

Yliopistokadulta poistetaan nyt vihdoinkin autot väliltä Vuorikatu-Fabianinkatu. Laajempi jalankululle varattu alue on nähtävästi "mahdoton", koska Yliopistokadun liikkeiden huoltoajo sekä pääsy Vuorikadun autopaikoille ei onnistuisi. Kysymys kuuluukin, millaisia velvoitteita autopaikkojen järjestämiseksi kaupungilla on, ja missä nämä velvoitteet määritellään? Jos nyt unohdetaan hetkeksi, että metroaseman yläkerrassa asuvalla ei ylipäänsä välttämättä pitäisi olla pyhää oikeutta omaan autopaikkaan, niin eikö sitä paikkaa voisi järjestää vuorikatulaisten osalta vaikkapa Kluuvin pysäköintilaitokseen? Onko ongelma kaavoitusmääräyksissä?

Autot poistamalla päästäisiin Vuorikadun parkkipaikkamaisesta eroon, ja samalla saataisiin vähän lisää "jalankulkukeskustan" pätkiä punottua yhteen. Aleksin, Mikonkadun ja Kluuvikadun kävelykatualueen laajentaminen olisi luontevaa juuri pohjoiseen, ja ehkäpä kolmosen uusi Mikonkadun reittikin toimisi hieman paremmin (vai millä keinoin sitä Mikonkadun ja Kaivokadun risteyksessä jumittamista voisi ylipäänsä välttää?).

Lisäksi tällä hetkellä jalankulkija pääsee sujuvasti kulkemaan tunneleita ja kävelyosuuksia pitkin Kampin metroasemalta ensimmäistäkään autoa kohtaamatta Mikonkadulle saakka - jossa sitten pääseekin väistelemään parkkipaikan hakijoita, kuorma-autoja ja taksikuskeja. Vaikkei tunnelireitissä nyt mistään viihtyisästä oleskelukadusta olekaan kyse, myös tällaiset väylät olisi mielestäni syytä huomioida kävelyalueiden suunnittelun yhteydessä - nimenomaisesti Mikonkadun, Vuorikadun ja Yliopistokadun rauhoittaminen kytkisi kyseisen reitin selvästi Aleksanterinkadulle, Pohjois-Espalle, Senaatintorille ja muualle. Ei vaatisi paljoa.

Suosittelen muuten vertaamaan uusitun Kalevankadun ja vaikkapa Pohjois-Esplanadin terassiympäristöjä, mikä ainakin tähän aikaan vuodesta on aika vahva argumentti kävelykatujen viihtyisyyden puolesta. Veikkaan, että Yliopistokadunkin ravintolat hyötyisivät enemmän viihtyisistä terasseista kuin pitkin päivää levitetyistä toimitusautojen jonoista.

Vuorikadulla on sisäpihoilla jonkun verran autopaikkoja, ja muutenkin sinne pitäisi jotenkin pystyä ajamaan. Mutta tämä liikenne on hyvin vähäistä ja voitaisiin sallia vaikka poikkeusluvalla tontille ajo sallittu. Muuten, en tiedä onnistuuko enää nykyään mutta kymmenisen vuotta sitten ajoin Fabianinkadulta sisäpihalle parkkiin ja Vuorikadun kautta ajoin pois...

Eli ihan yleistä saamattomuutta tuo on.

muulix sanoi:

Kysymys kuuluukin, millaisia velvoitteita autopaikkojen järjestämiseksi kaupungilla on, ja missä nämä velvoitteet määritellään?

Klikkaa laajentaaksesi...

Autopaikkoja on järjestettävä riittävästi ja joka tontille on oltava ajoneuvolla ajamiseen kelpaava tie. Tämä on Maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lopusta päättää kunta tehdessään asemakaavoja.

Riittävä määrä autopaikkoja voi olla nolla. Se pätee sellaiselle kiinteistölle, joka on tarkoitettu muille kuin auton käyttäjille. Tien vaatimus tulee pelastustoiminnasta. Jakeluliikenne hoituu ilman auton saamista oven viereen. Ja jakelu voidaan varsin hyvin rajoittaa tiettyyn vuorokauden aikaan, mitä kävelykeskustan kauppiaat itsekin haluavat. Ei hyllyjäkään täytetä parhaaseen liikeaikaan, joten myöskään ovea ja pääsyä ovelle ei pidä sulkea jakeluautolla parhaaseen liikeaikaan.

Antero

Mielestäni Lappeenrannan Oleksi on enemmän tai vähemmän ihan autoton, minun havaintojen mukaan.

/Skurubisin

Skurubisin sanoi:

Mielestäni Lappeenrannan Oleksi on enemmän tai vähemmän ihan autoton, minun havaintojen mukaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Se on niin lyhyt pätkä, ettei sille matkalle osu edes yhtään porttikonkia, josta jonkun olisi päästävä sisäpihalleen. Kyllä Oleksillakin toisinaan jotain pakettiautoja seisoo.

JaniP sanoi:

Minua huvittaa esim. Turun kävelykadun pätkä. Se on varmaan juuri jämptisti jonkun määrityksen täyttävä, jotta voidaan sanoa, että kaupungissa on kävelykatu. Ikään kuin tavoite olisi kuitattu täytetyksi ja kävelykadun arvo lähinnä nimellinen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Siltä se tosiaan vaikuttaa. Hommassa lienee käynyt kuten keskustan pyörätieverkon tekemisessä: ensin tehdään aivan hyvä, järjellinen ja jopa kattava suunnitelma, sitten sitä karsitaan kun milloin kukakin kirkuu parkkiruutunsa puolesta ja lopulta toteutetaan joku tynkä, jonka vaikutus kaupunkiin ei ole lähelläkään sitä, mitä ajettiin takaa. Sinänsä ymmärrän, että kävelykatua voi ja kannattaa toteuttaa pätkittäin sitä mukaa kun poliittisia ja muita mahdollisuuksia on. Turussa vaan ei ole tuon tynkäaloituksen jälkeen tapahtunut mitään, kun vartoillaan toriparkkipäätöstä. Rakennettu pätkä saa varmaan hinnankin näyttämään tyyriiltä, kun pinnat on graniittia ja katu lämmitetty. Itse pääsisin kyllä kävelemään betonikivillä tai laatoilla, miksei vaikka enshätään asvaltilla, jos niin tiukkaa tekee rahasta. Nuo mainitut New Yorkin uudistukset on monessa kohtaa tehty päivässä asvalttia poistamatta maalamalla ja isoilla istutusaltailla.


Itse jatkaisin yhdistämällä nykyisen pätkän jokirannan kävelyalueeseen Kristiinankatua pitkin, mikä vaihtoehto vissiin jossain suunnitelmassa on joskus ollutkin. Siinä ei tarvitsisi sekaantua Kauppatorin tilanteeseen, eli pätkä voisi jopa toteutua tällä vuosisadalla. Jokirannan päässä tosin on muutama vinoparkkiruutu, liekö peräti Suomen Pankin, jotka nauttinevat diplomaattisen koskemattomuuden suojaa.

Pennisillan viimeisin suunniteltu paikka on vissiin suoraan Kauppiaskadun jatkona ja jos se siihen joskus tulee, niin Kauppiaskatu olisi Yliopistonkadulta sillalle asti harvinaisen luonteva kävelykatu. Pätkällä olisi uusi hieno kirjasto, reilusti ravintoloita ja mikä se Casagranden vanhoihin taloihin rakenteilla oleva ravintola-kylpylähässäkkä nyt sitten onkaan. Saatan tosin kuvitella, että Hamburger Börsin omistajat tulevat vastustamaan korkealta ja kovaa, jos hotellin pääoven eteen ja nykyisen parkkitaloramppiin ei pääse ajamaan. Ja kaikki tietty riippuu toriparkista.

Täytyy perua pahoja puheitani Turkua koskien sen verran, että valmistumassa oleva Vähätorihan on aivan loistava paikka. Paikka oli ennen remonttiakin Turussa se kohta, joka vaikutti kaupungilta eikä neuvostolähiöltä. Tulin juuri työmaan läpi, ja todella hyvältä näyttää. Siis Linnankadun pätkä kirjaston vanhan päärakennuksen edestä Tuomiokirkkosillalle ollaan laittamassa kokonaan mukulakiveykseksi ja rauhoitetaan autoilta. Pyörätie on edelleen asvalttia ja sitä on hieman levennetty ja siirretty. Kävelyaluetta on ainakin suunniteltu jatkettavaksi kirjastokorttelin toisella puolella, mikä sitten läheneekin tuota esittämääni Kauppiaskadun kävelyaluetta. Ehkä tästä hiljaa hyvä tulee? Aika paljon kovempaakin vauhtia olis varaa mennä.

Kristiinankadun jatkaminen kävelykatuna aina Aurajokirantaan asti olisi todella hyvä ratkaisu. Se on ympäristönä suhteellisen edustava ja täyttää myös kävelykadun kaupallisia päämääriä, eikä olisi siis puistoon verrattava kaupunkitila, jollaisena jotkut haluavat kävelykadut ja aukiot käsittää. Esteenä on kuitenkin Stockmannin parkkitilat, joiden ramppi sijaitsee Kristiinankadulla.

Stockmannin, Anttilan ja Kristiinankadun Alkon/Valintatalon parkkihallit voitaisiin korvata laajentamalla P-Louhea Yliopistonkadun pohjoispuolella Anttilaan saakka ja rakentamalla ramppi esim. Puutarhakadulta. Parkkihallien tilalle voisi rakentaa lisää liiketilaa. Olen aikanaan esittänyt tätä Turun keskustelufoorumilla ja idea oli esillä myös Turun seudun arkkitehtien ideasuunnitelmassa, jossa esitettiin keskustan kehittämismahdollisuuksia.

Idea mahdollistaisi Kristiinankadun kävelykadun sekä Yliopistonkadun kävelykadun jatkamisen esim. Käsityöläiskadulle asti.

Ylipäätään Turussa pitäisi esittää suunnitelma laajasta, kaupallisesti aktiivisen keskustan kattavasta kävelykatuverkosta, jonka osana toki olisi joukkoliikennekatuja - jotka myöhemmässä vaiheessa muutettaisiin raitio-kävelykaduiksi Strasbourgin tyyliin.

Hankkeen vaikutuksetkin on helppo arvioida: Keskustan markkinaosuus ja suhteellinen liikevaihto +30% ja keskustassa liikkuvat ihmiset +60-70%. Lähde: Strasbourgin kokemukset.

Autottoman päivän merkeissä poliisi ehdottaa kesäviikonlopuiksi kävelykeskusta-alueita Helsinkiin.

Jos tuo ehdotus sisältää sen ajatuksen, että poliisilla on myös halua valvoa rajoituksen noudattamista, niin se on itse asiassa aika iso positiivinen uutinen!

Päivän Vartti julkaisi jutun punaisia päin kävelyn yleistymisestä. Tässä näyttäisi olevan jokin asiaan liittyvä juttu netissä. Asiallehan voi esittää muutamia parannuksia, kuten

• Kävelykeskustan, jossa ei tietenkään ole liikennevaloja. Ehkä jotain Varovia sinne missä ratikatkin ovat.
• Kevyen liikenteen liikennevalovuorojen pidentäminen ja/tai tihentäminen
• Keskustan viihtyisyyden heikentäminen ja siten jalankulkijoiden määrän vähentäminen
• Poliisit pamputtamaan kurittomia jalankulkijoita

Itse, kuten säievalinnasta voi johtaa, kannattaisin käytännön pakkona syntyvää kävelykeskustaa. Autoja saa päästää sisään esim. Shared Space-menetelmän mukaan.

hylje sanoi:

Asiallehan voi esittää muutamia parannuksia, kuten

Klikkaa laajentaaksesi...

Suojateiden poistaminen kokonaan, jolloin autoilijalla on koko vastuu. Vähän sama asia kuin kävelykatu, jolla kuitenkin on ajo-oikeus. Hollannissahan kokonaisesta pienestä kaupungista poistettiin tiemerkinnät ja säädettiin nopeudeksi 30 km/h. Onnettomuudet väheni, kun autoilijat alkoivat käyttäytyä niin kuin pitää.

a__m sanoi:

Entäs Kampin uudehko Narinkkatori tai vanha linja-autoasema? Tosin sillä varauksella, että kummallakin näistä näkee toisinaan henkilöautojen puikkelehtivan, ja käytetäänhän jälkimmäistä jopa pysäköintipaikkana.

Klikkaa laajentaaksesi...

Se on hyvä malli siitä kuinka meillä halutaan toteuttaa kävelijöille alue. Ympärillä kovaa, kylmää ja harmaata. Terästä ja lasia. Paljon portaita ja erittäin kömpelö puuviritelmä Tennispalatsin tuntumassa. Kaupunkisuunnittelusta aiemmin vastannut apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen halusi tällaisen alueen ja Helsingin Sanomat suhtautui hankkeeseen myönteisesti. Sivistysvaltioissa kävelykeskusta sijaitsee historiallisten arvorakennusten läheisyydessä. Mutta Helsingissä ne on varattu henkilöautoliikenteelle, esim Mantan patsaan ympäristö.