Kabus KC-6

Hieman joskus ihmetyttää periaatteellisen negatiivinen asenne. Miksi säästäväisenä ja kustannustietoisena tunnettu suuri konserni valmistaisi itselleen autoja, jollei se olisi järkevää. Eivätköhän he siellä pääkonttorissa itse tiedä, millaista kalustopolitiikkaa kannattaa harjoittaa.

Pyyhkijöiden asento tai keularitilän muoto tuskin ovat kysymyksiä, joihin ammattimainen yritys kiinnittää mitään huomiota. Sen sijaan matkustajat arvostanevat mm. matkustamotilojen väljyyttä tai ilmastointia ja erillisjousitusta, joita kyseisen merkkisiin autoihin tuli vakiona jo 80-luvun puolivälissä.

Käsittääkseni yksi omatuotannon idea on jo 70-luvulta lähtien ollut myös halu etsiä polttoaineenkulutukseltaan optimaalisia moottoriratkaisuja - yleisemmin tähän on bussialalla herätty vasta 2000-luvulla.
 
Hieman joskus ihmetyttää periaatteellisen negatiivinen asenne. Miksi säästäväisenä ja kustannustietoisena tunnettu suuri konserni valmistaisi itselleen autoja, jollei se olisi järkevää. Eivätköhän he siellä pääkonttorissa itse tiedä, millaista kalustopolitiikkaa kannattaa harjoittaa.

Pyyhkijöiden asento tai keularitilän muoto tuskin ovat kysymyksiä, joihin ammattimainen yritys kiinnittää mitään huomiota. Sen sijaan matkustajat arvostanevat mm. matkustamotilojen väljyyttä tai ilmastointia ja erillisjousitusta, joita kyseisen merkkisiin autoihin tuli vakiona jo 80-luvun puolivälissä.

Käsittääkseni yksi omatuotannon idea on jo 70-luvulta lähtien ollut myös halu etsiä polttoaineenkulutukseltaan optimaalisia moottoriratkaisuja - yleisemmin tähän on bussialalla herätty vasta 2000-luvulla.

Ilmastointi käsittääkseni on tänään vakiovarusteena oikeastaan kaikissa uusissa busseissa. Väljät istumatilat ovat täysin tilaajan päätettävissä. Erillisjousituskin on saatavilla kaikkiin merkkeihin, jos tilaaja näin toivoo. Oletko sitä vastoin huomannut miten epämukavaa kyytiä vääntökumijousitus antaa vähänkin töyssyisellä tiellä? Ja melun määrä matkustamossa?! Kabussin penkit ovat sitä paitsi iljettävän ylipehmeät, eikä anna minkäänlaista tukea. Istuinosa on takareunasta kiinni pelkillä tarroilla = kippaa jos istuu liian reunalla.

Oletko ajanut Kabussia?
 
Koiviston Auto -konserni lienee liiketaloudellisesti varsin menestynyt linja-autoliikennöitsijä päätellen siitä, miten sen automäärä ja sitä myöden kaikki muukin on kasvanut vuosien saatossa. Jos (kun) siellä katsotaan oman linja-autotuotannon olevan järkevää, ja siihen resursseja riittää sekä sillä saavutetaan sellaista mitä muilla ei ole, niin sehän on silloin oikea tapa toimia. Ainakin sillä tavalla on kilpailtu moni muu yritys pois markkinoilta.
Se, että on jotain omia antipatioita KA-konsernia tai sen linja-autoja kohtaan, ei kuitenkaan tee toiminnasta "pöljää" tai "järjetöntä" vaikka niin olisikin kiva ajatella.
Kabus Oy on nykyisin jo merkittävän kokoinen toimija luokassa "suomalaiset linja-auton valmistajat".

Aikaansaannoksista päätellen ovat tehneet konsernissa paljon hyviä ja oikeita päätöksiä vuosien varrella ja Kabus-tuotanto lienee yksi niistä. Konsernissa on suomalaiselle joukkoliikennealalle harvinaisen hyvä kyky arvioida tilanteita ja tehdä ratkaisuja nopeastikin, joten jos Kabus-tuotanto olisi joku ongelma, siitä olisi varmasti tehty nopeat johtopäätökset ja laitettu rasti päälle jo aikaa sitten. Uskoakseni sekin asia on yhtiössä mietitty paremmilla tiedoilla kuin nettikeskustelussa ikinä kyetään.

Harva matkustaja valitsee kyytejään sen mukaan, miten jousitus on toteutettu tai kuinka pehmeät penkit jossain kulkuneuvossa on. Harrastajat ovat asia erikseen mutta heitä varten ei joukkoliikennettä tehdä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Koiviston Auto -konserni lienee liiketaloudellisesti varsin menestynyt linja-autoliikennöitsijä päätellen siitä, miten sen automäärä ja sitä myöden kaikki muukin on kasvanut vuosien saatossa. Jos (kun) siellä katsotaan oman linja-autotuotannon olevan järkevää, ja siihen resursseja riittää sekä sillä saavutetaan sellaista mitä muilla ei ole, niin sehän on silloin oikea tapa toimia. Ainakin sillä tavalla on kilpailtu moni muu yritys pois markkinoilta.
Se, että on jotain omia antipatioita KA-konsernia tai sen linja-autoja kohtaan, ei kuitenkaan tee toiminnasta "pöljää" tai "järjetöntä" vaikka niin olisikin kiva ajatella.
Kabus Oy on nykyisin jo merkittävän kokoinen toimija luokassa "suomalaiset linja-auton valmistajat".

Aikaansaannoksista päätellen ovat tehneet konsernissa paljon hyviä ja oikeita päätöksiä vuosien varrella ja Kabus-tuotanto lienee yksi niistä. Konsernissa on suomalaiselle joukkoliikennealalle harvinaisen hyvä kyky arvioida tilanteita ja tehdä ratkaisuja nopeastikin, joten jos Kabus-tuotanto olisi joku ongelma, siitä olisi varmasti tehty nopeat johtopäätökset ja laitettu rasti päälle jo aikaa sitten. Uskoakseni sekin asia on yhtiössä mietitty paremmilla tiedoilla kuin nettikeskustelussa ikinä kyetään.

Harva matkustaja valitsee kyytejään sen mukaan, miten jousitus on toteutettu tai kuinka pehmeät penkit jossain kulkuneuvossa on. Harrastajat ovat asia erikseen mutta heitä varten ei joukkoliikennettä tehdä.

Minä näen Koiviston Auto -yhtymän menestyksen taustalla muutamia keskeisiä tekijöitä:

Yhtymä on pyrkinyt yritysostoin rakentamaan suuria alueellisia liikennekokonaisuuksia, mikä on ollut käytännössä ainoa mahdollinen tapa kehittää reitistöä ja aikataulurakennetta sekä järjestää liikenne tehokkaasti. Tästä osoituksena muun muassa Satakunnan Liikenteen Huittisten kautta kulkevien pikavuorojen tasatahtijärjestelmä ja Helsinki - Porvoo -välin liikenteen tasatahtiaikataulu (toki tällä välillä mukana on muitakin yrittäjiä). Vanha linjaliikennelupajärjestelmä esti tehokkaasti liikennöinnin kehittämisen, kun kilpailevat yrittäjät pitivät kynsin hampain kiinni "sukuoikeuksistaan", mikä johti siihen, että vuoroja kulki epäsäännöllisesti ja/tai autokierrot olivat tehottomia. Tehostaminen taas ei usein onnistunut, kun se olisi loukannut toisen yrittäjän lupia.

Koiviston Auto -yhtymä on ollut edelläkävijä suuruuden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Monia konsernin toimintoja (esimerkiksi palkanlaskenta, suunnittelu, varaosavarasto, korjaamotoimintoja) on keskitetty. Konsernin hallinto- ja suunnittelutehtäviin on palkattu osaavia koulutettuja perheen ulkopuolisia työntekijöitä, kun perheyrityksissä usein tilanne on ollut se, että näistä tehtävistä ovat vastanneet omistajaperheen jäsenet.

Tähänastisessa toimintaympäristössä Koiviston Auto -yhtymän ei ole tarvinnut pelätä kilpailua, kun sillä on ollut monilla alueilla ja reiteillä käytännössä monopoliasema. Uusia innovaatioita ei ole tarvinnut kehittää, kun ei ole ollut pelkoa siitä, että matkustajilla olisi mahdollisuus valita kilpailijan paremmin varusteltu kalusto tai halvempi hinta. Lähivuodet tulevat olemaan tässä suhteessa mielenkiintoisia, kun pikavuoroliikenteen reitit avautuvat kilpailulle. Markkinaehtoisena tullaan järjestämään myös esimerkiksi liikenne Helsingistä Porvooseen ja Lohjalle. Koiviston Auto -yhtymässä on varmasti jotain suunniteltu uuden tilanteen varalle, mutta toistaiseksi konsernissa on pysytelty erossa Onnibusin tulon myötä alkaneesta hinta- ja muusta kilpailusta. Toinen ammattimaisesti johdettu kotimaisen pikavuoroliikenteen suuri peluri eli Pohjolan Liikenne on jo hieman antanut esimakua tulevasta uudella verkkokaupallaan ja matkustajainformaatiojärjestelmällään. Ja tuskinpa PL ihan huvikseen on parina viime vuotena hankkinut vakiovuoro- ja Finnair-liikenteeseen väljästi penkitettyjä ja vessalla varustettuja uusia busseja. Nämä autot kun voi sitten näppärästi siirtää uusille pikavuororeiteille kilpailun vapautuessa.

Kabus-tuotanto on varmasti mahdollistanut KA-konsernille tiettyjä etuja, kuten sen, että kalusto on voitu räätälöidä hyvin pitkälle omien toiveiden mukaiseksi. Parin viimeisimmän mallin kohdalla myös valmistusmäärät ovat olleet ihan kohtuulliset, erityisesti kaupunkiauton kohdalla. Vanhassa toimintaympäristössä nopea reagointi ei ole ollut tarpeen, vaan uuden mallin vuosia kestävä suunnittelutyö on ollut mahdollista. Jatkossa omaan linja-autotuotantoon tukeutuminen voi sen sijaan olla KA-konsernille rasite, koska kilpailutilanne edellyttää nopeaa reagointia ja toisaalta esimerkiksi kaupunkiliikennekalustoa tulee voida toimittaa suurehkoja määriä reilun puolen vuoden toimitusajalla. Myös tilaajien kalustolle kohdistamat vaatimukset voivat heikentää Kabusin kilpailukykyä. Kabusin kevytrakenteinen kaupunkiauto on varmasti polttoainetaloudellinen, mutta onko se sittenkään kokonaistaloudellisempi kuin esimerkiksi vastaava VDL:n kebytrakennekaturi, jota on valmistettu jo vuosia suuria määriä eri puolille Eurooppaa.
 
Tuskin oma autotuotanto onkaan ollut se keskeinen menestystekijä KA-konsernissa. Mainitsemiesi seikkojen ohella yksi merkittävä tekijä minusta on ollut tarkka taloudenpito joka on liittynyt keskeisesti siihen, että joukkoliikennettä on KA-konsernissa tehty liiketoimintana eikä minään muuna. Se on puolestaan johtanut siihen, että lippuhintojen (ja -tulojen) ollessa Suomessa käytännössä kartellisoidut vakiot, kilpailuetua muihin on tehty edullisemman ja tehokkaamman kaluston käytöllä jolloin tulosta muodostuu kilpailijoihin nähden enemmän. Taksipuolella samaa asiaa voi katsella vertailulla Mersun ja Hundain välillä. KA-konserni on niin suuri, että siellä 2% polttoaine- tai rengassäästö on jo rahaa ja purkuosia kannattaa kierrättää.
 
Oletko sitä vastoin huomannut miten epämukavaa kyytiä vääntökumijousitus antaa vähänkin töyssyisellä tiellä? Ja melun määrä matkustamossa?! Kabussin penkit ovat sitä paitsi iljettävän ylipehmeät, eikä anna minkäänlaista tukea.

Jos ns. fiilistelynäkökulmat jätetään pois, niin eihän Cumminsin mekkala matkustamon takaosassa ole kovin mairittelevalla tasolla. Mielestäni matkustusmukavuus on lippujen hintoihin nähden heikko pika-Kabuksessa. Ylipäätänsä matkustamon värittömyys ja spartalainen olemus ovat sellaisia, että ei kyllä paljoakaan ole voinut jättää tinkimättä. Minimalistinen kuulutuslaitteisto, ei verhoja, ei sisustekangasta esim. katossa, pienloisteputkilla toimivat lukuvalot, ei häikäisysuojaa edessä matkustamolle jne. En kuitenkaan yllättyisi, jos kehityssuunta tulisi olemaan se, että tämäntyylistä nähtäisiin jostain syystä enemmänkin jatkossa.

Penkkien osalta on sanottava, että ne ovat todella ala-arvoisia nojatuoleiksikin. On kärsimystä matkustaa noissa penkeissä Tampereelta Turkuun tai Huittisiin, kuten olen itse lukuisat kerrat tehnyt. Myöskin Helsingistä Huittisiin on tuota karseutta saanut kokea ahterinsa alla. Yleisimmistä Suomessa pikavuoroissa nähdyistä penkeistä on todettava, että LAK:n Safe-penkki on kyllä melkein suosikkini. Volvon penkistä pidän kyllä myös, mutta sitä on myös aika sillipurkkimaisessakin kalustossa. On kärsimystä yrittää tehdä työtä läppärillä erään nimettömän firman autossa, vaikka penkki olisi muuten ok.
 
Penkkien osalta on sanottava, että ne ovat todella ala-arvoisia nojatuoleiksikin. On kärsimystä matkustaa noissa penkeissä Tampereelta Turkuun tai Huittisiin, kuten olen itse lukuisat kerrat tehnyt. Myöskin Helsingistä Huittisiin on tuota karseutta saanut kokea ahterinsa alla. Yleisimmistä Suomessa pikavuoroissa nähdyistä penkeistä on todettava, että LAK:n Safe-penkki on kyllä melkein suosikkini. Volvon penkistä pidän kyllä myös, mutta sitä on myös aika sillipurkkimaisessakin kalustossa. On kärsimystä yrittää tehdä työtä läppärillä erään nimettömän firman autossa, vaikka penkki olisi muuten ok.


Mun matkustuskokemuksen perusteella Kabusin istuin tarjoaa toiseksi parhaimmat ominaisuudet ja parhaimmat jalkatilat. Ykkössijalla on ensimmäisissä Delta Stareissa (vuodelta 1981) ollut istuin :)
 
Mun matkustuskokemuksen perusteella Kabusin istuin tarjoaa toiseksi parhaimmat ominaisuudet ja parhaimmat jalkatilat.

Jalkatila on kieltämättä erinomainen. Mitä tulee pehmeyteen/upottavuuteen, niin Kabusin penkki tuntuu jakavan vahvasti mielipiteet. Ne, jotka arvostavat mahdollisimman nojatuolimaista kokemusta, tykästyvät Kabukseen, kun taas itse tarvitsen ryhdikkyyttä, jotta häntäluu ei puutuisi pitkällä matkalla ja jotta nukkuessa ei niska kipeytyisi huonon asennon vuoksi. Kivikova ei saa olla, mutta istuimen on silti tuettava, mitä Kabuksen penkki ei tee.

Ykkössijalla on ensimmäisissä Delta Stareissa (vuodelta 1981) ollut istuin

Joo, deltalaisten penkit olivat jees. Samoin Star 30 ja 50 oli varustettu yllättävän hyvillä penkeillä. Itse tosin pidin silti enemmän esim. Kutter 9:n ja Deca-sarjan penkistä.
 
Nostalgiamatka Kabussilla, romiksesta haetut 7-kutterin penkit niissä on.
 
Joku Koiviston pomohan on sanonut, että he eivät lähde kilpailuun. Tästä lausunnasta voi päätellä, että vuosien saatossa koko konserni ajetaan alas. Kaupunkiliikennettä ollaan jo kilpailuttamassa ja pikavuoroliikenne vapautuu kartelleista pikkuhiljaa. Ne kaikki ovat kilpailua, ja jos KA-konserni ei niihin osallistu se on mennyttä. Joskin osallistuivathan ne Jyväskylässä ja pataan tuli mennen tullen.

Onko sitten järkevää "me emme kilpailuihin osallistu"-asenteella lähteä enään kehittämään uusia oman konsernin autoja kun vanhatkin pysyvät nitojalla kasassa? Ennustan kaupungista riippumatta rököle-tappioita kaupunkiliikenteessä ja pikavuoroliikenteen merkittävää supistumista reiteille joissa kukaan muu ei aja..
 
Viimeksi muokattu:
Höpö höpö.

Koiviston Auto juuri osallistui Jyväskylän kilpailuun kuten itse edellä kerroit.
Varmasti jättävät tarjouksia muihinkin kilpailuihin ja osassa pärjätään hyviä sopimuksia, osassa huonoja ja lopuissa ei pärjätä ollenkaan.
Sellaista on kilpailutilanteessa toimiva markkinatalous jossa tehokkaimmat pärjäävät. Koiviston Auto on tehokas toimija moneen muuhun verrattuna ja tulee siksi olemaan joukkoliikennemarkkinoilla jatkossakin.
 
Höpö höpö.

Koiviston Auto juuri osallistui Jyväskylän kilpailuun kuten itse edellä kerroit.
Varmasti jättävät tarjouksia muihinkin kilpailuihin ja osassa pärjätään hyviä sopimuksia, osassa huonoja ja lopuissa ei pärjätä ollenkaan.
Sellaista on kilpailutilanteessa toimiva markkinatalous jossa tehokkaimmat pärjäävät. Koiviston Auto on tehokas toimija moneen muuhun verrattuna ja tulee siksi olemaan joukkoliikennemarkkinoilla jatkossakin.


Kyllähän Jyväskylän Liikenne osallistui Jyväskylässä järjestettyyn kilpailutukseen, mutta Onnibus veti pidemmän korren, jolloin suurinosa linjoista meni heille ajettaviksi, ja JL sai jonkin kohteen.. Saapahan nähdä, että miten Jyväskylästä tullaan siirtämään autoja muihin yksiköihin, sillä jos JL:n liikennekenttä supistuu, niin tuskin ne tarvitsevat noinkaanpaljoa autoja liikennettä hoitaakseen.

Mutta onkos tuon uuden pikakabussin tuotantoa jo aloitettu?.. Tyyppihyväksyntähän ilmeisesti hyväksyttiin, mutta onko asiat edenneet siitä miten eteenpäin?

---------- Viestit yhdistetty klo 20:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:12 ----------

Mun matkustuskokemuksen perusteella Kabusin istuin tarjoaa toiseksi parhaimmat ominaisuudet ja parhaimmat jalkatilat. Ykkössijalla on ensimmäisissä Delta Stareissa (vuodelta 1981) ollut istuin :)

Omastamielestäni Kabussin penkit on jotain niin hirvittävää, ja niissä on kyllä niin epämukava istua.. Parikertaa Kuopion Liikenteen pika-kabussissa matkanneena, kyllä matkustusmukavuus kärsi aikalailla kun penkissä ei saanut hyvää istuma-asentoa.. :icon_frown:
 
Takaisin
Ylös