Kaksikerrosbussien mahdollisuudet kaupunkiliikenteessä Suomessa

Hesan kanssa samalaiseen ilmastovyöhykkeeseen kuuluvassa Tukholmasa oli 60-luvun puolestavälistä 70-luvun puoleenväliin käytössä kaksikerrosbusseja. Niistä luovuttiin koska kovinkaan moni paikallinen asukas ei viitsinyt nousta yläkertaan, yläkerrasssa oli lähinnä turisteja. Alkuinnostuksen jälkeen en usko hesalistenkaan jaksavan kavuta jyrkkiä portaita muutaman pysäkinvälin ajaksi.
Nämä bussit eivät muodostaneet mitään huomattavaa liikenneturvallisuusongelmaa, ne mahtuivat hyvin siltojen ja raitiotien ilmajohtojen alta. Minkälaisia ne olivat liikenteessä talvella, en tiedä.
 
Niistä luovuttiin koska kovinkaan moni paikallinen asukas ei viitsinyt nousta yläkertaan, yläkerrasssa oli lähinnä turisteja. Alkuinnostuksen jälkeen en usko hesalistenkaan jaksavan kavuta jyrkkiä portaita muutaman pysäkinvälin ajaksi.

Joo, paras sovelluskohde tällaisilla olisivat sen takia mielestäni seutulinjat, joilla voi matkustaa pitempään ja rauhoittua istumaan siellä ylhäällä. Tosin tässä on se juttu, että halutaanko tiheämpään kulkevia busseja vai harvemmin kulkevia isompia busseja. Tampereella on tuo Tampereen tauti, että harvennetaan vuorovälejä ja lisätään kapasiteettia. Houkuttelevampaa olisi mielestäni pienentää busseja ja lisätä tiheyttä.
 
Selvästikin tarvittaisiin kokemusta asiasta. Miten homma toimii esimerkiksi Lontoossa, millaiset matkustajat käyttävät yläkertaa? Taikka ylipäätään millaisilla reiteillä kaksikerrosbusseja käytetään? Niin Berliinille kuin Lontoollekin näyttäisi olevan tyypillistä melko iso kantakaupunki, jolloin voisi olettaa olevan bussireittejä, missä on yhtälailla lyhyen matkan kulkijoita kuin sitten pitempienkin koko ajan. Tasainen kuormitus on varmastikin yksi kaksikerrosbussin vaatimuksista: muutoin reitin alussa kyytiin tulevat valtaavat alakerran ja lopussa pientä väliä matkustavat joutuvat menemään yläkertaan. Jotta homma toimisi, bussin alakerrassa pitäisi olla koko ajan väkeä, jotta pitemmälle menevät jaksaisivat istumapaikan toivossa kiivetä ylös. Meillä varmaan lähinnä Jokeri voisi olla sopiva linja.
 
Meillä varmaan lähinnä Jokeri voisi olla sopiva linja.
Olisi ihan erinomainen kokeilulinja minusta, mutta siellä on matkan varrella muutamia ihan fyysisiä esteitä noin 4,3 metriä korkealle kaksikerrosbussille: muutamat sillat vievät katon mennessään.
Toki sellaisilla asioita voidaan muuttaa.

Mutta esimerkiksi juuri Honkkarissa kiivetään kuitenkin yläkertaan kaikenlaisia matkoja varten: ei se tervejalkaiselle ja esteettömälle ihmiselle ole mitenkään ylivoimaista. Itsekin teen sen lähes poikkeuksetta. Monissa kaupungeissa Brittein saarivaltakunnassakin siirrytään osittain tai ainakin kokeillaan matalalattiaisia nivelbusseja, mutta yhä hankitaan uusia kaksikerrosbussejakin. Näyttäisi olevan siis tarve kummallekin bussityypille.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tasainen kuormitus on varmastikin yksi kaksikerrosbussin vaatimuksista: muutoin reitin alussa kyytiin tulevat valtaavat alakerran ja lopussa pientä väliä matkustavat joutuvat menemään yläkertaan.

Ja sitten alakerta on täynnä samoin kuin portaikko, joten yläkerrasta ei pääsekään enää pois. Miten tämä estetään? Pitäisikö yläkertaa varten järjestää oma sisään- ja uloskäyntinsä? Tai voisi harkita, että sisään päästetään väkeä ensin yläkertaan ja sen täytyttyä kuljettaja avaisi jonkinnäköisen portin ja pääsisi alakertaankin. Alhaalla olisi kuitenkin vanhuksille ja vammaisille varattu pieni tila, johon pääsisi joka tapauksessa, jotta heidän ei tarvitsisi kiivetä

Tai mitä jos alakerta olisi tehty Tallinnan nivelbussien tapaan niin, että suurin osa siitä on seisomatilaa ja seiniä vasten on pitkiä penkkirivejä, jotka kuitenkin jättävät paljon tilaa seisojille. Yläkerrassa olisi normaali YTV-alueen penkkijärjestely. Ja alakerrassa tosiaan ne varatut penkit liikuntaesteisille. Tällöin yläkerta olisi houkutteleva heille, joiden matka on sen verran pitkä, että istuminen houkuttaa ja alakerrassa seisoisivat lyhytmatkalaiset. En keksi tästä järjetelystä äkkiseltään mitään huonoa.

Monissa kaupungeissa Brittein saarivaltakunnassakin siirrytaan osittain tai ainakin kokeillaan matalalattiaisia nivelbusseja, mutta yha hankitaan uusia kaksikerrosbussejakin. Nayttaisi olevan siis tarve kummallekin bussityypille.

Keskustalinjoille, joilla kuljetut matkat ovat lyhyitä, soveltuvat nivelbussit. Ruuhkaisille seutulinjoille taas nämä kaksikerrosbussit voisivat olla hyviä. Matkustusmukavuus ja kyydin hiljaisuus voisi olla se juttu, joka puoltaisi kaksikerrosbusseja seutulinjoilla nivelbussien sijaan. Nivelet kun ovat meluisampia, keskustalinjoilla bussin sisällä liikkumisen helppous korvaa tuon meluisuuden. Poikittaislinjoilla riippuu keskimääräisestä kuljetun matkan kestosta. Esimerkiksi linjaa H54 käytetään pidempiin siirtymisiin aluekeskusten välillä, joten sillä voisi olla kaksikerrosbussi. 550:llä pitkämatkalaisten mukavuus voisi olla hyvä yläkerrassa, alakertaan taas menisivät lyhyen matkan taittajat.
 
Viimeksi muokattu:
Maailmalla taitaa olla joitakin kaksikerrosbussikaupunkeja, joissa päättäjillä on jonkinlainen päähänpinttymä, että kaupunkibussi on kaksikerroksinen. Muunlaista mallia ei sitten ajatellakaan. Vähän samaan tapaan kuin Suomessa monilla on päähänpinttymä, että raitiotie on vain Helsingin keskustassa ekä sitä muualle voi ajatellakaan.

Omat kokemukseni kaksikerrosbusseista ovat 60-70-luvun vaihteen Tukholmasta ja 80-luvun Wienistä ja Bombaysta. Tietysti turistina oli kiva katsella korkealta kaupunkimaisemia, mutta eipä se portaiden kiipeily niin kivaa ollut, että sitä päivittäin haluaisi harrastaa. Sitä paitsi yläkerta ei ollut mitenkään viihtyisä, vaan tuntui matalalta ja ahtaalta ainakin saman ajan yksikerrosbusseihin verrattuna. Tukholmalla ja Wienillä ei ollut mitään entisaikojen rasitetta, että aina ennenkin olisi ollut kaksikerrosbusseja. Yksikerroksiset on niissä ilmeisesti ajan mittaan todettu paremmaksi vaihtoehdoksi. Bombayssa taas kaksikerroksisuus taisi olla britti-imperiumin peruja, ei mitenkään paikallinen innovaatio.

Tietysti tässä on vielä sellainenkin mutta kuin kalustosta huolehtiminen, ainakin Nyky-Helsingissä. Varsinkin sen kaupungin omistaman osakeyhtiön autot ovat monesti sellaisessa kunnossa kuin huolto- ja siivoushenkilökunta (jos sellaista enää edes on) ei olisi koskaan vaivautunut ovesta sisälle eikä ainakaan bussin perälle asti. Minkähänlaisia mukavia sikolättejä ne kaksikerrosauton yläkerrat samanlaisella hoidolla olisivatkaan? Tietysti syytä on matkustajissakin, mutta valmiiksi rähjäinen tuppaa ränsistymään entisestään alle aikayksikön.

Ja eikö meillä korjaamotilat ja pesukoneet (jos niitä on) ole mitoitettu yksikerroskalustolle. Jossain muistan nähneeni kuvia Tukholman kaksikerrosbussien käsinperusta pitkillä harjoilla ja letkuilla, mutta sellaiseen ei kai tänä päivänä Helsingissä ole varaa: mieluummin annetaan rapistua, niin "säästetään".
 
Viimeksi muokattu:
Ja sitten alakerta on täynnä samoin kuin portaikko, joten yläkerrasta ei pääsekään enää pois. Miten tämä estetään? Pitäisikö yläkertaa varten järjestää oma sisään- ja uloskäyntinsä? Tai voisi harkita, että sisään päästetään väkeä ensin yläkertaan ja sen täytyttyä kuljettaja avaisi jonkinnäköisen portin ja pääsisi alakertaankin. Alhaalla olisi kuitenkin vanhuksille ja vammaisille varattu pieni tila, johon pääsisi joka tapauksessa, jotta heidän ei tarvitsisi kiivetä.
Yleisesti kaksikerroskatureissa ei ole seisomapaikkoja yläkerrassa ja myöskin portaikossa oleskelu on kiellettyä ajon aikana; se on lähinnä vain läpikulkua varten. Väittäisin kokemuksesta, että kyllä matkustajat oma-aloitteisesti hakeutuvat heille sopivaan matkustuspaikkaan, oli se sitten kummassa kerroksessa tahansa. Kun kaksikerrosbussi on täynnä, on siinä kaikki istumapaikat täytettyjä niin ylä- kuin alakerrassakin ja loput matkustajat sitten seisovat alakerrassa ihan normaaliin tapaan.
Kuljettajan tehtäviin ei kyllä voisi kuulua se, etta hän päättää, mihin matkustajat sijoitellaan bussissa em. tavalla. Uskoisinkin, ettei tälläisten asioiden kanssa olisi ongelmia Suomessakaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kuvitellaas hypoteesi, että YTV-alueelle päätettäisiin hankkia koe-erä kaksikerrosbusseja. Mille linjoille ne soveltuisivat ja missä olisi ihan fyysisiä esteitä niiden korkeuden takia niillä liikennöimiseen?

Aloitetaan, että minne ne eivät soveltuisi. Kaikki Leppävaaran liityntälinjat. Ratsukadun alta ei mahdu. Ellei sitten reittejä muuteta. Toinen Jokeri. Ahtaita tunneleita riittää. Mihin sopisi, jos reittejä ei muuteta. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi 206. Ei matkustajamäärät oikein riittäisi, mutta sen reitillä ei taida olla yhtään sillan alitusta.
 
Matkustusmukavuus ja kyydin hiljaisuus voisi olla se juttu, joka puoltaisi kaksikerrosbusseja seutulinjoilla nivelbussien sijaan.

Kaksikerroksisen kaupunkibussin matkustusmukavuus on aika suhteeellista. Lontoossa yläkerrassa matkustaessa huomaa hyvin miten vahvasti bussin heilahdukset tuntuvat ylhäällä. Jos seisominen olisi sallittua, tangoissa saisi roikkua tosissaan jarrutusten ja kiihdytysten aikana. Monet seutulinjat ajavat moottoriteitä, joilla kaupunkibussit heiluvat muutenkin epämiellyttävän paljon.
 
Kemkim ja Slaverio, Tukholmassa kaksikerrosbussit olivat entisten raitiovaunulinjojen tilalla kulkeneilla linjoilla. Matkustajat käyttivät busseja vain erittäin lyhyisiin matkoihin. Siksi kai ne koetiin epäkäytännöllisiksi. Kukapa viitsisi nousta jyrkkiä portaita yläkertaan vain muutaman pysäkkivälin takia? Mutta idea saada pitkille esikaupunkilinjoille, jopa seutulinjoille kuulostaa loistavalta.
 
Kaksikerroksisen kaupunkibussin matkustusmukavuus on aika suhteeellista. Lontoossa yläkerrassa matkustaessa huomaa hyvin miten vahvasti bussin heilahdukset tuntuvat ylhäällä. Jos seisominen olisi sallittua, tangoissa saisi roikkua tosissaan jarrutusten ja kiihdytysten aikana. Monet seutulinjat ajavat moottoriteitä, joilla kaupunkibussit heiluvat muutenkin epämiellyttävän paljon.
Kolmiakselinen, nykyaikainen kaksikerrosbussi varustettuna riittävän tehokkaalla moottorilla kulkee kyllä huomattavan tasaisesti. Eikä tämä ole vain minun puhettani, vaan olen kuullut muidenkin toteavan tämän. Kuljettajan ajotapa tietysti vaikuttaa myös siihen paljolti. Ja minusta ylempi kerros on nimenomaan kun istumasalonki: mennään vaan pehmeästi ja nautitaan matkasta sekä näköaloista.
 
Viimeksi muokattu:
Ja minusta ylempi kerros on nimenomaan kun istumasalonki

Juuri niin, siksi kaksikerrosauto ei olekaan omiaan lyhyisiin matkoihin kaupunkikeskustoissa, vaan pitemmille reiteille, joilla on aikaa istua rauhassa eikä tarvitse hötkyillä pitkin käytäviä ja portaita.

Siinähän se Tukholman ongelmakin oli, että keskustaliikenteen kaipaamat seisomapaikat loistivat poissaolollaan. SL:n kaksikerrosautojen "pointti" oli suuri istumapaikkojen määrä, mutta matkustajapaikkojen kokonaismäärä ei juurikaan ollut yksikerrosautoja suurempi. Siitä kertoo ainakin tämä linkki.

Jokeri-linjan ideana on olla poikittaisyhteyksiä tarjoava vaihtolinja, joten sille en kaksikerrosautoja missään nimessä suosittelisi. Mieluummin joillekin pitkille säteittäisreiteille, esim 731 tai 150, mutta niissäkin tulee ongelmaksi linjan kummassakin päässä tihentyvä pysähtely. Pysäkkiajat pitenevät huomattavasti, jos ja kun portaissa kulku on ajon aikana kielletty. Ehkä kaksikerrosauto onkin omimpiaan kaukoliikenteen erikoispikavuoroihin, joissa välipysähdykset on minimoitu.
 
,mutta niissäkin tulee ongelmaksi linjan kummassakin päässä tihentyvä pysähtely.
Saa portaikossa toki liikkua matkankin aikana, muutenhan olisi hieman hankalaa ja hidasta jäädä pois yläkerrasta tai ylipäätään siirtyä ala- ja yläkerran välillä. Mutta ei siis ole tarkoitus, että nimenomaan portaikossa seistään ja tehdään matkaa.

Hauska yksityiskohta muuten noista uusista matalalattiaista kaksikerrosbusseita: niissä on piilotettu polttoainetankki juuri tuon portaikon "nurjalle puolelle", eli siihen tilaan, joka jää noiden nykyään suorien portaiden "alle".
 
Ja eikö meillä korjaamotilat ja pesukoneet (jos niitä on) ole mitoitettu yksikerroskalustolle. Jossain muistan nähneeni kuvia Tukholman kaksikerrosbussien käsinperusta pitkillä harjoilla ja letkuilla, mutta sellaiseen ei kai tänä päivänä Helsingissä ole varaa: mieluummin annetaan rapistua, niin "säästetään".
Näin pestään kaksikerrosbussit niiden vankimmalla toiminta-alueella Brittein saarilla:

http://www.youtube.com/watch?v=lKZGKA2Bk4c
 
Takaisin
Ylös