Kaupunkiliikenne Oy suunnittelee raitiovaunuhankintaa (MLNRV4?)


Helsingin Uutisissa Vantaan kaupunginjohtaja aikoo kysyä Uppsalasta, miten he päätyivät Škodan vaunuihin. Vaikka Timonen ei tässä vihjaa mitään mihinkään suuntaan niin se, että asia ylipäätään tuodaan tällä tavalla esille, on suuri epäluottamuksen osoitus PSKL:ää kohtaan.
 
Tuossa on Uppsalan tiedote https://transitio.se/en/tilldelningsbeslut-har-fattats-i-upphandlingen-av-sparvagnar-till-uppsala/

Region Uppsala och AB Transitio har den 16 juni beslutat om tilldelning i upphandlingen av spårvagnar till Uppsala. Tilldelningen gäller Škoda Transtech Oy och omfattar spårvagnar samt tillhörande underhåll och tjänster.

I upphandlingen ingår tre avtal som tillsammans utgör ett sammanhängande åtagande för leverans och underhåll av spårvagnarna. AB Transitio ansvarar för två av avtalen – fordonsavtalet och avtalet om det större planerade underhållet av fordonen.

Region Uppsala ansvarar för det tredje, som avser det löpande underhållet av fordonen i den dagliga trafiken.
 
Suomennettuna vielä:
Uppsalan kaupunki ja AB Transitio ovat yhdessä sopineet raitiovaunujen hankinnasta Uppsalaan. Raitiovaunut hankitaan Skoda Transtech Oy:ltä ja raitiovaunujen lisäksi myös kunnossapitoa ja palveluita. Hankinta koostuu kolmesta sopimuksesta. AB Transitio:lle kuuluu kaksi sopimusta, ratikoiden sopimus ja laajan huollon sopimus. Uppsalan kaupunki vastaa kolmannesta sopimuksesta, joka liittyy liikennöintiin.
 
Ehkä nämä Uppsalan asiat menisivät omaan topikkiinsa tai vaikka Tampereen vaunun topikkiin paremmin kuin tänne. Katselin havainnekuvia siitä vaunusta ja keulaa lukuunottamatta se vaikuttaa käytännössä identtiseltä Tampereen vaunuun verrattuna, ikkunajakoa myöten.
 
Ehkä nämä Uppsalan asiat menisivät omaan topikkiinsa tai vaikka Tampereen vaunun topikkiin paremmin kuin tänne. Katselin havainnekuvia siitä vaunusta ja keulaa lukuunottamatta se vaikuttaa käytännössä identtiseltä Tampereen vaunuun verrattuna, ikkunajakoa myöten.
Tosin tässä on kysymys myös Vantaan halusta tietää mitä Uppsalassa on tehty oikein. Vaikka on sen kysyminen jo pitkälti liian myöhäistä. Aikaisempi kysely Uppsalasta ja Tampereelta olisi ehkä tuottanut hyvän neuvon: Valitkaa normaaliraide ja vaunut Tampereen spekseillä ja viis veisatkaa siitä, että niillä vaunuilla ei voi madella Helsingin keskustassa.
 
Tosin tässä on kysymys myös Vantaan halusta tietää mitä Uppsalassa on tehty oikein.
Miten tiedetään jo tällä hetkellä, että Uppsalassa on tehty "oikein"? Uppsalan eivätkä Vantaan vaunut ole edes vielä rakentamassa ja radat avataan vasta kolme vuoden päästä. Voi vielä olla, että Vantaan ratikka "onnistuu" (no, jollakin perusteella) enemmän kuin Uppsalan ratikkaa.
 
"Region" tarkoittaa aluetta eli läänin kokoista hallintoa, ei yksistään Uppsalan kuntaa.
 
Valitkaa normaaliraide ja vaunut Tampereen spekseillä ja viis veisatkaa siitä, että niillä vaunuilla ei voi madella Helsingin keskustassa.
Raideleveydellä ei tässä ole merkitystä, mutta kaarresäteellä kyllä. Vantaalle olisi voinut ostaa täsmälleen samanlaisia vaunuja kuin Tampereelle, mutta metrin raideleveydelle. Se on oikeastaan sama asia kuin Helsingin keskustan Artic, jonka pituutta venytetään ja jossa on ohjaamo kummassakin päässä. Korileveys pitäisi tietysti päättää jommankumman standardin mukaan.

Nythän tässä Helsingin kisassa on jo luovuttu siitä ajatuksesta, että esikaupunkien pitkien vaunujen pitäisi taipua 15 metrin kaarresäteestä, mikä on minusta ihan oikein. Jos kaarresäde on 18 tai 20 metriä, niin Helsingin hyvin toimivaa kolmivaunuista Articia voi venyttää sopivanpituiseksi ilman ongelmia.
 
Miten tiedetään jo tällä hetkellä, että Uppsalassa on tehty "oikein"? Uppsalan eivätkä Vantaan vaunut ole edes vielä rakentamassa ja radat avataan vasta kolme vuoden päästä. Voi vielä olla, että Vantaan ratikka "onnistuu" (no, jollakin perusteella) enemmän kuin Uppsalan ratikkaa.
Hei. hei, ollaan voorumilla, täällä ei ole kuin mustaa ja valkoista, tuollainen ajattelu ei sovi tänne.

On kyllä taas kunnon soppa saatu pienessä maassa aikaan, rahalla ja yrityksilä se valta täällä on.
 
Hei. hei, ollaan voorumilla, täällä ei ole kuin mustaa ja valkoista, tuollainen ajattelu ei sovi tänne.

On kyllä taas kunnon soppa saatu pienessä maassa aikaan, rahalla ja yrityksilä se valta täällä on.
Tuo Uppsalan hinta 20 + 18 ratikkaa ja vain 12 vuoden huoltotuki maksaa 270 T €. Kaupunkiliikenne hankkii 63 ratikkaa + huollon. 332 T eurolla.
 
Raideleveydellä ei tässä ole merkitystä, mutta kaarresäteellä kyllä. Vantaalle olisi voinut ostaa täsmälleen samanlaisia vaunuja kuin Tampereelle, mutta metrin raideleveydelle. Se on oikeastaan sama asia kuin Helsingin keskustan Artic, jonka pituutta venytetään ja jossa on ohjaamo kummassakin päässä. Korileveys pitäisi tietysti päättää jommankumman standardin mukaan.

Nythän tässä Helsingin kisassa on jo luovuttu siitä ajatuksesta, että esikaupunkien pitkien vaunujen pitäisi taipua 15 metrin kaarresäteestä, mikä on minusta ihan oikein. Jos kaarresäde on 18 tai 20 metriä, niin Helsingin hyvin toimivaa kolmivaunuista Articia voi venyttää sopivanpituiseksi ilman ongelmia.
Miksi Variotram epäonnistui? Sen piti olla tulevaisuuden raitiovaunu sekä keskikaupunkiin että pikaraitioteille. Siinä oli niitä ominaisuuksia joita Skodan Arcticissakaan ei ole eli täysmatalalattia ilman kallistuksia akseleiden kohdalla käytävän lattialla.

Jos halutan täydellisyyttä niin jostain pitää tinkiä. Variotramin kohdalla ajo-ominaisuudet ja kestävyys löi reisille.

Itse olen vähän huolissani siitä että myikö Stadler nyt Variotramia uudessa pakkauksessa? Bombardierhan myi Variotramin oikeudet Stadlerille aikoinaan. Monessa 1435 mm kaupungissahan on Variotrameja yhä liikenteessä.

Muuten 2600 mm leveitä matalalattiavaunuja ei ole maailmassa millään 1000 mm raideleveyden raitiotieverkolla eli täysleveiden vaunujen tuominen Helsinkiin tuskin onnistuu jos ei verkko rakenneta uusiksi. Pikaraitioteille olisi voitu rakentaa erillinen verkko mutta tähän ei ryhdytty.
 
Kaupunkiliikenne hankkii 63 ratikkaa + huollon. 332 T eurolla.
Eikä hanki. Stadlerin hintaa 63 ratikalle + huollolle ei ole julkistettu. Kaupunkiliikenteen 332 miljoonan kustannus sisältää myös varaosapaketin ja Stadlerilta tehtävien ostojen lisäksi projektinjohdon, valvonnan, sisäisen työn, projektiaikaiset korot, hankevarauksen, koulutuksen, simulaattorit ja erikoistyökalut.
 
Miksi Variotram epäonnistui?...
Tässä menee nyt tosi monta asiaa iloisesti sekaisin.

Lyhyesti:

Variotram epäonnistui siksi, että maailma ei ollut vielä valmis. Helsinki halusi olla edelläkävijä ja tilata täysmatalia vaunuja tilanteessa, jossa niistä ei vielä tiedetty tarpeeksi eikä niitä osattu tehdä. Me saimme silloin periaatteessa suunnilleen parasta mitä rahalla saa, mutta se paras oli huonoa.

Jos rakennat ratikan niin, että siinä ei ole akseleita ollenkaan ja telit ei käänny vaan kurvissa koko vaununpala pakottuu kääntymään, niin se lyö päälle hirveät voimat sekä kiskoihin että koriin. Seurauksena kiskot kuluu älyttömästi ja kori repeilee sieltä sun täältä, kun se ei kestä sitä rääkkiä. Se on Variotramin ja muiden vastaavien ydinongelma. Jos rata on viivasuora, sitä ongelmaa ei ole. Mitä enemmän on kaarteita, notkelmia, harjanteita, vaihteita, sitä pahempi se ongelma on ja sehän tuli Helsingissä tutuksi.

Articissa on lattian kallistukset juuri siksi, että siihen on haluttu mahdollisimman matala lattia mutta kuitenkin oikeat akselit ja kääntyvät telit. Kallistus on siis etu, ei haitta. Jos et hyväksy kallistusta lattiassa, et voi saada täysmatalaa vaunua (tai voit teoriassa, mutta sen pyörät ovat niin pienet, ettei se pärjäisi Helsingissä lumikeleillä eikä muutenkaan kovin hyvin).

Stadler ei ole nyt myynyt meille Variotrameja uudella nimellä. Heidän vaunuissaan on kääntyvät telit, akselit ja riittävänkokoiset pyörät. Eiköhän ole myös kallistukset lattiassa, kuten Sarajevossa Stadlerin melko vastaavassa 4+0+4-vaunussa. Riskirakenne näissä Stadlerin vaunuissa on se telitön keskipala. Siihen kohdistuu periaatteessa samantyyppisiä riskejä kuin Variotramien telittömiin keskipaloihin, mutta kun meillä nyt kuitenkin on akselit ja kääntyvät telit, riskin pitäisi olla paljon pienempi. Meillä on myös Variotramia neljännesvuosisataa uudempi vivustorakenne ohjaamassa sen välipalan kulkua. Pidän tuota kyllä mahdollisena riskinä, mutta en vertaisi sitä suoraan Variotramiin.

Ilmeisesti on myös niin, että Škodakin tarjosi samanlaista 4+0+4-rakennetta nyt, eli valitsemalla heidät ei olisi siitä rakenteesta päästy eroon.

Vaunun leveyden venyttäminen 20 sentillä ei muuta sen muuta rakennetta. Voit soittaa Otanmäkeen ja tilata sieltä Helsingin kantakaupunki-Articin 2,6 m leveänä, jos haluat. Tekniset ratkaisut eivät siitä muutu eikä raideleveys vaikuta siihen mitenkään. Metrin raideleveydelle on 2,5 m leveitä vaunuja kyllä.

(Eikä tästä nyt ihan lyhyt tullutkaan.)
 
Takaisin
Ylös