Kehä I:n linjastotarkastelu

Runkolinjaksi muuttaminen vaatisi ainakin tasaista 10minuutin vuoroväliä koko reitillä, mutta se varmaan meinaisi 54:n lopettamista.

Tuo taas tarkoittaisi sitä, että Pitäjänmäen teollisuusalueen merkittävältä työpaikka-alueelta ei olisi kunnollista yhteyttä idän suuntaan. Toisaalta jos 554:n kierrättäisi Pitäjänmäen teollisuusalueen kautta esimerkiksi reittiä ...Vihdintie–Valimokuja–Valimotie–Pitäjänmäentie... reitti olisi nykyistä hitaampi. Ei oo mitään kovin hyvää vaihtoehtoa.
 
Itse matkustan tuolla linjalla 554 joka päivä ja voin sanoa sen olevan kyllä onnistunut keksintö. Jotenkin alusta pitäen arvasin siitä tulevan todella suosittu, sillä moneen otteeseen vuosi sitten siitä uutisoitiin linjan 550 paluuna tai raide jokerin kilpailijana. Tämä on varmasti vaikuttanut suosioon ja muutenkin onhan polttomoottorin murinassa ihan oma tunnelma verrattuna sähkön suhinaan.

Harmi vaan ettei taida runkoscalat linjalle enää keretä, vaikka siitä runkolinja tulisikin. Numeroksi en jotenkaan usko tulevan 550...
 
Tuo taas tarkoittaisi sitä, että Pitäjänmäen teollisuusalueen merkittävältä työpaikka-alueelta ei olisi kunnollista yhteyttä idän suuntaan.
Onhan Raide-Jokeri kuitenkin olemassa. Siltä tietysti jää palvelematta viimeiset pari pysäkkiä Valimon aseman seudulla, mutta muuten palvelualue on lähes sama. Matka-aikojen puolesta 54 on toki hieman nopeampi ruuhkan ulkopuolella mutta ruuhkassa oikeastaan yhtä nopea. Takomotien pysäkiltä Itäkeskukseen menee Raide-Jokerilla 35min ja 54:llä 30min klo 12 arkisin ja 38min klo 16 arkisin. Silloin tällöin 54:llä ruuhkan ulkopuolella matkustaneena, voin myös sanoa, että alkupää Pitäjänmäen teollisuusalueella on erittäin hiljainen. Suurin osa matkustaa siis silloin, kun Raide-Jokeri on suunnilleen yhtä nopea tai nopeampi vaihtoehto Itäkeskukseen.

Olennaista on, että jokin linja jää palvelemaan Kaupintietä ja Pitäjänmäen aseman pohjoispuolta. 554:n siirtyessä Kehälle, se nimittäin jäisi aikamoiseksi katvealueeksi.
 
Viimeksi muokattu:
Aaa, kyllä ainakin jokainen ulkkari näyttää jotain ohjelmaa käyttävän kun seuraillut Nuuksiossa ja itsekin sen kautta löytänyt uusia yhteyksiä.
Reittiopas oli olemassa jo ennen HSL-sovellusta. Monet käyttävät myös muita sovelluksia/verkkosivuja kuten Google Mapsia ym. Kaikki HSL-sovelluksen käyttäjät eivät myöskään etsi uusia reittejä (paitsi harvoin), vaan monet tarkistavat vain aikataulut ja ostavat lipun. Eli jos kysymys oli siitä, miten paljon nimen omaan HSL-sovellus on muuttanut matkustusta niin tuskin kovin paljon.
 
Minusta tuntuu, että Pohjois-Haagan aseman ympäristö on aika merkittävä matkustuskysynnän lähde linjoilla 54/554, joten siinä mielessä 554:n suoristaminen Kehä 1:lle olisi aika radikaali toimenpide. Kantelettarentien pysäkit Kehä 1:llä ovat loppujen lopuksi kuitenkin aika kaukana Pohjois-Haagan ytimestä ja samalla saumaton vaihtoyhteys juniin lakkaisi.

Eli jos tavoitteena on yhdistää 54 ja 554 yhdeksi runkolinjaksi niin Pohjois-Haagaa ei voisi jättää väliin. Toisaalta 554:llä lienee täyttöasteessa aika huomattava ero Itäkeskus - Pohjois-Haaga ja Pohjois-Haaga - Tapiola -väleillä, joten jonkinlainen ruuhka-ajan apulinja voi silti tulla kyseeseen Itäkeskus - Pohjois-Haaga -välille. Erilaisia linjastovaihtoehtoja tulee mieleen muutamia:

A)
  • 554 runkolinjaksi (550) Itäkeskus - Pohjois-Haaga - Westendinasema
  • 54 jää ruuhka-ajan apulinjaksi nykyiselle reitille
B)
  • 554 runkolinjaksi (550) Itäkeskus - Pohjois-Haaga - Westendinasema
  • ruuhka-aikoina runkoapulinja (550B) Itäkeskus - Pohjois-Haaga
  • 41 jatketaan arkisin Pohjois-Haagasta 54:n reittiä Valimolle
C)
  • 554 runkolinjaksi (550) Itäkeskus - Pohjois-Haaga - Westendinasema
  • ruuhka-aikoina runkoapulinja (550B) Itäkeskus - Pohjois-Haaga
  • 53 käännetään Pitäjänmäessä Uusmäen sijasta 54:n reittiä Valimolle
  • 59 jaetaan Konalassa kahteen haaraan: joka toinen vuoro Malminkartanoon ja joka toinen Uusmäkeen
 
Elokuussa 2024 aloittaneella linjalla 554 kulki ensimmäisen vuoden aikana 2,3 miljoonaa matkustajaa. Se on 1,7 miljoona enemmän kuin HSL alun perin ennakoi.

HSL tavoitteli noin 600 000 matkustajaa vuodessa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena oli, että vuotuinen matkustajamäärä voisi kivuta miljoonaan.
Tähän pieni täsmennys. Tuo 600 000 nousua oli koko muutospaketin arvioitu nettovaikutus eli mukana ovat myös linjojen 54, 523 ja 553(K) muutokset. Linjalle 554 linjojen 54, 523 ja 553(K) nousijamäärien pohjalta tehty arvio oli muistaakseni 1,1M nousua vuodessa.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Onhan Raide-Jokeri kuitenkin olemassa. Siltä tietysti jää palvelematta viimeiset pari pysäkkiä Valimon aseman seudulla, mutta muuten palvelualue on lähes sama. Matka-aikojen puolesta 54 on toki hieman nopeampi ruuhkan ulkopuolella mutta ruuhkassa oikeastaan yhtä nopea. Takomotien pysäkiltä Itäkeskukseen menee Raide-Jokerilla 35min ja 54:llä 30min klo 12 arkisin ja 38min klo 16 arkisin. Silloin tällöin 54:llä ruuhkan ulkopuolella matkustaneena, voin myös sanoa, että alkupää Pitäjänmäen teollisuusalueella on erittäin hiljainen. Suurin osa matkustaa siis silloin, kun Raide-Jokeri on suunnilleen yhtä nopea tai nopeampi vaihtoehto Itäkeskukseen.

Olennaista on, että jokin linja jää palvelemaan Kaupintietä ja Pitäjänmäen aseman pohjoispuolta. 554:n siirtyessä Kehälle, se nimittäin jäisi aikamoiseksi katvealueeksi.
Pitäjänmäen teollisuusaluetta palvelee toki myös 10 min välein kulkeva junaliikenne alueen keskellä olevalta Valimon asemalta. Ja itse asiassa sieltä Valimon aseman läheisyydestä voi myös kävellä Kaupintien pysäkeille ilman että kokonaismatka juurikaan pitenee (54:n matka-aika Valimon päättäriltä Atomitien pysäkille on ruuhkassa n. 8 min).
 
Viimeksi muokattu:
Minusta tuntuu, että Pohjois-Haagan aseman ympäristö on aika merkittävä matkustuskysynnän lähde linjoilla 54/554, joten siinä mielessä 554:n suoristaminen Kehä 1:lle olisi aika radikaali toimenpide.
Tämä on kuitenkin suosituin muutostoive linjalle. Osuus Kaaresta Leppävaaraan on rasittavan hidas - matalat rajoitukset, jalankulkijoita, töyssyjä, liikennevaloja, ruuhkia ja liikenneympyröitä täynnä.

Konalaan rakentuu jatkuvasti lisää asuntoja, joista on kävelymatka Kehä I:lle. Vähintään joka toisen 554:n voisi ajaa suoraa reittiä ja joka toisen K-varianttina nykyistä reittiä. Samalla nähtäisiin, kummasta tulee suositumpi.
 
Tämä on kuitenkin suosituin muutostoive linjalle. Osuus Kaaresta Leppävaaraan on rasittavan hidas - matalat rajoitukset, jalankulkijoita, töyssyjä, liikennevaloja, ruuhkia ja liikenneympyröitä täynnä.
Olisi kiinnostava toteuttaa alkuperäistä linjastotarkastelua edeltänyt kysely uudestaan. Silloihan 54:n ja 553:n reittien vaihtaminen päittäin (553 Valimon asemalle, 54 suoraan Kehää pitkin Leppävaaraan) kaatui juuri siksi, että nykyiset matkustajat suosivat silloisia reittejä, ja erityisesti yhteyttä idästä Pitäjänmäen/PoHan seudulle. Nyt linjoille on tullut uusia matkustajia, jotka toivovat suorempaa reittiä, mutta oma arvaukseni on, että jonkinlainen Pohjois-Haagan aseman kautta kulkeva reitti olisi edelleen suositumpi. Mutta eipä sitä tiedä, jos ei tutki asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos täällä olisi minkäänlaista järjestelmäajattelua, niin peruskorjaukseen tulevien Kannelmäen ja P-Haagan rautatieasemien sijaan nämä asemat olisi lakkautettu ja Kehä I:n rautatiesillalle olisi tehty uusi yhdistetty rautatieasema josta olisi Pukinmäki-tyyppinen vaihto suoraan busseista juniin.

Myös Länsi-Helsingin ratikka olisi samalla syytä jatkaa Kaarelta pohjoiseen Kannelmäkeen jos ei suoraan Malminkartanon asemalle asti, korvaten nykyisillä paikalla olleiden rautatieasemien palvelua. Unohtamatta napsakkaa vaihtoa myös uudelle rautatieasemalle.
 
Jos täällä olisi minkäänlaista järjestelmäajattelua, niin peruskorjaukseen tulevien Kannelmäen ja P-Haagan rautatieasemien sijaan nämä asemat olisi lakkautettu ja Kehä I:n rautatiesillalle olisi tehty uusi yhdistetty rautatieasema josta olisi Pukinmäki-tyyppinen vaihto suoraan busseista juniin.

Myös Länsi-Helsingin ratikka olisi samalla syytä jatkaa Kaarelta pohjoiseen Kannelmäkeen jos ei suoraan Malminkartanon asemalle asti, korvaten nykyisillä paikalla olleiden rautatieasemien palvelua. Unohtamatta napsakkaa vaihtoa myös uudelle rautatieasemalle.
hyvä idea mutta ei siihen taida mahtua jos muistelen aika lähellä talot ainakin Kantsun puolella
 
Helpompaa olisi vain jättää Kannelmäen asema paikoilleen, ja siirtää Pohjois-Haagan asema Kaupintien ja Kehän väliin, jos välttämättä haluaa vaihtoyhteydet Kehältä junan kyytiin. Enpä siltikään tiedä, kannattaako tuollainen. Upouuden aseman rakentaminen ei ole mikään halpa homma, ja potentiaalia täydennysrakentamiselle ei ole ihan kauheasti Kehän kohdilla. Erityisesti kun liikennemäärien puolesta tuo pätkä kannattaa säilyttää moottoritiemaisena. (Liikennemäärät saisi tippumaan bulevardisoimalla moottoriteitä Kehä I:n ja Kehä III:n välistä, eikä sellainen ole järkevä ehdotus ainakaan seuraavan puolikkaan vuosisadan aikana.)
 
No miksipä kätevä, sujuva joukkoliikenne kannattaisi. Sehän voisi maksaa jotain, ja häiritä autoilijoita.
 
Pohjois-Haagan aseman siirtäminen (ja Kannelmäen aseman lakkauttaminen vielä enemmän) huonontaisi joukkoliikenneyhteyksiä alueilla asuville. Sopivalla täydennysrakentamisella, Pohjois-Haagan aseman uusi sijainti voisi olla väestö- ja työpaikkapohjaltaan ainakin lähes yhtä hyvä kuin aseman nykyinen sijainti, mutta tuskin juurikaan parempi, jos kaikista Helsingin seudun moottoriteistä ei luovuta (mites esim. rahti kulkee?). Nykyisellä linjastolla siirto parantaisi vaihtoyhteyksiä lisäämällä helpon vaihdon vain 20 minuutin välein kulkevalle linjalle 553. Jos asema siirrettäisiin, 554:llä olisi nykyistä parempi syy jatkaa vanhan aseman ohi kulkemista, kun alueen joukkoliikennetarjonta joka tapauksessa heikkenee.

Toisin sanoen, voimme olettaa, että aseman uudesta sijainnista voisi koitua ihan vähän enemmän hyötyä kuin haittaa. Jos asema rakennettaisiin nykyään, kenties tuo olisi parempi paikka sille. Pohjois-Haagan asema on kuitenkin jo olemassa. Aseman siirto ei ole halpa homma, ja vääjäämätön junaliikenteen katko sen rakentuessa ei myöskään paranna kulkuyhteyksiä rakennusvaiheessa. Hyöty tuollaisesta olisi siis aika pieni verrattuna kustannuksiin ja rakentamisen aikaisiin haittoihin. Oikean kaupungin rakentaminen ei toimi samalla tavalla kuin kaupunginrakennuspeleissä eli pistetään peli paussille ja siirretään olemassa oleva rakennus pilkkahintaan.
 
Takaisin
Ylös