Konduktöörien tekemät lipuntarkastukset lähijunissa

R.Silfverberg · 23 Syyskuu 2009

Lari Nylund sanoi:
Tuossa eräänlainen malli. YTV-alueen reissuilla tuli vierailtua ohjaamossa 0-2 kertaa matkan aikana riippuen ajankohdasta, asiakkaista ja asioista. Järjestelmästä johtuen joku 1-2 aseman (1-4min) välin matkustava saattoi päästä liputta joskus, mutta yksi henkilö ei voi revetä joka paikkaan. Jokainen juna on erilainen, mutta parissa vuodessa kyllä oppii missä lippuja menee ja missä niitä kannattaa jopa tarkastaa itse.

Siitä minulla ei ole epäilystäkään etteikö konnarilla ole töitä ainakin jos on ruuhkaa ja miksei myös illalla tai keskellä päivää koska junissa kulkee väkeä tasaisesti ympäri vuorokautta. Voi olla että keskellä päivää kulkee kertalipulla matkustavia jopa enemmän kuin itse työmatkaruuhkan aikana.

Siksi tämä aihe lienee suosittu koska matkustajien näkökulmasta kaikki ei kuitenkaan näytä toimivan kuten pitäisi, eli miten voisi itse lipunmyyntitapahtumia vähentää niin että konnarilla olisi aikaa itse junan turvallisuustehtävien hoitoon. Olen monasti havainnut että juna myöhästyy juuri lipunmyynnin työllistävän vaikutuksen vuoksi, koska yksi ihmien ei ehdi juosta moneen paikkaan yhtäaikaa.

Siksi muut toimintamallit kiinnostavat ja on siis esitetty 3-5 eri vaihtoehtoa joista viimeisimmät liittyvät porttirahastukseen.

Mielestäni metrossa joka on teknisesi hyvin paljon junaa muistuttava, homma toimi erittäin hyvin vaikka ei ole konnareita ollenkaan. Rautatielähiliikenteen ja metron toimintaympäristö kuitenkin eroaa ja siksi kuljettajan lisäksi tarvitaan toinen henkilö, mutta onko esim vessan kunnon tarkistaminen niin tärkeää, ja voisiko ajatella että VR kehittäisi yhdessä YTV:n kanssa toimintamallin että mahdollisimman moni junaan nousija ostaisi lippunsa etukäteen esim automaatista tai aseman lipunmyyjältä tai netistä. Lisäksi se, että onko lähiliikennekonnareiden pystyttävä myymään lippuja koko Suomeen kaikki alennusryhmät huomioonotaen, ja että maskuvälineenä kelpaavat muovikortit käteisen lisäksi pitää miettiä uudelleen. Sikäli kun ymmärän se on aika uusi juttu, vielä 80-luvulla konnarit myivät vain lähiliikenteen vyöhyke- sekä kaupunkien seutulippuja junissa ja muovikortit kelpasivat vain asemien lipunmyyninssä ja automaateissa.

Lari Nylund sanoi:
Mietiskelin tuossa illalla tämän "peoplemoverin" vaihtoehtoa lähiliikenteeseen ja epäilen ongelmakohdaksi tulevan järjestelmän hitauden suurten matkustajavirtojen asemilla. AirTrain-asemilla matkustajamäärät ovat huomattavasti pienemmät (kymmeniä/juna) kuin lähijuna-asemilla (satoja/juna). Järjestelmä ei ole huono, mutta kun kuvittelee Helsinkiin saapuvan vaikka aamuruuhkassa 3-5 yksikön lähijunan noin 500-900 asiakasta kyydissään, niin "Houston, we've a problem" voisi olla parhaiten tilannetta kuvaava lausahdus. Joukkoliikenteen eräs tärkeimmistä periaatteista on helppokäyttöisyys ja asiakkaiden seisottaminen jonoissa maksupäätteille saattaisi aiheuttaa vain kaaoksen sekä aina vain täydemmän junan etuosan, kun kaikki haluaisivat olla porteilla ensin...

Peoplemoveria ei voi oikein verrata junan tai edes raitiovaunun kanssa. Porttirahastus junasta poistuessa (ilmeisesti Britanniassa hyvin yleinen tapa) voisi olla harkitsemisen arvoista esim Helsingissä jossa junasta käytännössä pääsee ulos vain yhtä reittiä pitkin mutta muualla ei juuri.

Kevyempi muutos joka varmasti keventäisi työtaakkaa ja antaisi aikaa muillekin tehtäville olisi että jokaiselle vähänkin tärkeälle asemalle YTV-alueella olisi lipunmyyntiautomaatti, mielummin useita, joka velvoittaisi ostamaan lipun, jos matka on YTV-alueen sisällä, tai leimaamaan matkakortin. Konnari myisi vain pikkuasemilla kyytiin nouseville tai YTV-alueen ulkopuolelle suuntautuvien matkalippuja. Jos automaatti on rikki niin silloin voisi tehdä poikkeuksen mutta jos toisaalta samalta asemalta ovat toiset onnistuneet ostaa lipun ja toiset ei, niin vilppiä yrittävä katsottaisiin pummiksi jos hän on aikuinen ja terveltä vaikuttava ja kommunikaatiokykyinen.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 10:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:36 ----------

Elmo Allen sanoi:
Mutta kannatan joka tapauksessa porttirahastusta. Aukoton järjestelmän toki ei tarvitse olla, ja tarvitsevathan portitkin yleensä valvojat, koska ylihyppijöitä riittää. Nehän varsinkin monilla pienillä asemilla sitten kahdentavat roolinsa lipunmyyjinä. Seuraava selvitettävä asia olisi sitten, kuinka paljon tällainen häiriötapausten ennakkokarsinta porteilla vähentäisi vartijoiden tarvetta junissa. Ja voisivatko nimenomaan asemien lipunmyyjät palvella paremmin kuin lipunmyyntivaunujen konduktöörit?

Portirahastus olisi ihanne jos asemien tilat olisivat kunnolliset. Vielä 70-luvullahan suunniteltiin Martinlaakson radalle porttirahastusta jota ei kuitenkaan toteutettu, ja siksi asemat rakennettiin sellaisisi että kulku laiturille oli vain lämmitetyn odotushallin kautta, mutta sittemmin asemia on "kylmennetty". Pää- ja rantaradan asemista taas ei mikään ole lämmin enää että voitaisiin ilman suuria remontteja muuttaa porttirahastukseen toimiviksi. Jos jotain muutosta haluttaisiin, niin Kehäradan osalta voisi se toteuttaa koska asemien rkentamien ei ole käynnistynyt vielä.

t. Rainer

janihyvarinen · 23 Syyskuu 2009

Lari Nylund sanoi:
Mietiskelin tuossa illalla tämän "peoplemoverin" vaihtoehtoa lähiliikenteeseen ja epäilen ongelmakohdaksi tulevan järjestelmän hitauden suurten matkustajavirtojen asemilla. AirTrain-asemilla matkustajamäärät ovat huomattavasti pienemmät (kymmeniä/juna) kuin lähijuna-asemilla (satoja/juna). Järjestelmä ei ole huono, mutta kun kuvittelee Helsinkiin saapuvan vaikka aamuruuhkassa 3-5 yksikön lähijunan noin 500-900 asiakasta kyydissään, niin "Houston, we've a problem" voisi olla parhaiten tilannetta kuvaava lausahdus. [...] Järjestelmä kyllä sopisi hiljaisimmille asemille, mutta niissä siitä tuskin olisi paljoa hyötyä. Keskusteluna ja ideana kyllä varsin mainio, mutta matkustajamääriin suhteutettuna ehkä mahdottomuus. Tiedä sitten, keskustelu jatkukoon hyvässä hengessä.

Lienet oikeassa siinä, että huonosti toteutettuna poistumisporteilla saataisiin aikaan kaaos. Siinä mielessä Airtrain on huono vertailukohta. Toisaalta maailmalla on runsaasti toimivia esimerkkejä poistumisporteista myös erittäin vilkkailla asemilla. Pariisin RER tulee ensimmäisenä esimerkkinä mieleen. Jos Châtelet-les-Halles -aseman poistumislippuportit riittävät hoitamaan RER:stä metroon siityvän matkustajamäärän joustavasti, niin ei Helsingin rautatieasema voi olla mikään ongelma.

Portteja pitää olla riittävästi (joskin jo Pariisin esimerkki osoittaa ettei niitä tarvita mitenkään käsittämätöntä määrää). Toisaalta porttien tulee toimia nopeasti ja olla niin helppokäyttöisiä, että matkustajat soljuvat läpi lähes kävelyvauhtia. Tässä suhteessa tuskin mikään voi olla yhtä nopea kuin pieni magneettiraitakortti. Etälukukortin lukemisessa voi mennä pahimmillaan jopa enemmän aikaa kun täytyy positioida kortti oikein ja odottaa palautepiippausta.

Ehdottamassani 2D-viivakoodin perustuvassa järjestelyssä on kieltämättä se haittapuoli, että tuon lukeminen on juuri kriittisesti aavistuksen hitaampaa kuin etälukukortin tai magneettiraitakortin lukeminen. Toisaalta jos tuota sovelletaan vain kertalippuihin, joita lienee vähemmistö lipuista, ja suurin osa leimaa etälukukortin, niin silloin hidastusvaikutus ei haitanne kauhean pahasti. 2D-viivakoodin hyöty olisi se, että se ei aseta kummoisia vaatimuksia lipunmyyntilaitteiden tekniikalle tai käytetylle lippupaperille, ja tietenkin että nettimyynti mahdollistuu, kun noita voi tulostaa kotiprintterilläkin.

Porttimäärän oikeassa mitoituksessa helpottaa, jos portit ovat New Yorkin metron tyyliin molempiin suuntiin kuljettavia. Ruuhkatilanteita varten ei tarvitse varautua tuplamäärällä portteja vaan junan saapuessa kaikki portit ovat käytössä poistumista varten. Vihreillä tai punaisilla valoilla porttien vieressä tai yläpuolella voidaan tarvittaessa ohjata matkustajavirtoja siten, ettei pahoja törmäyksiä satu, vaikka portti sinänsä toimisi kaikkina aikoina molempiin suuntiin. Ja kaikkein pahimpia ruuhkahuippuja ajatellen olisi järkevää, jos porttien vieressä valvova vartija tarvittaessa avaisi ison veräjän ja päästäisi suurimmat joukot kävelemään suoraan läpi ilman poistumisleimausta. Näinhän Pariisissakin tehdään tarvittaessa, jottei katastrofeja pääse syntymään.

Täytyy muistaa, että jos porteilla voidaan varustaa vain muutama asema, ei ole kummoinenkaan lisäsatsaus laittaa ruuhka-aikoina porttien viereen vartija valvomaan turvallisuutta ja avaamaan veräjä tarvittaessa. Pummaus ei siitä lisäänny, sillä matkustaja ei voi olla koskaan varma, että pääsee vain suoraan kävelemään läpi. Näin portteja ei tarvitse asentaa aivan pahimman ruuhkatunnin maksimikuorman mukaan.

Pienemmillä asemilla voitaisiin lippuporttien sijasta asentaa leimauslaitteet (joita siis esitän siirrettäväksi junista asemille) laituriporteiden ylä- tai alapäähän samaan tyyliin kuin metrossa. Kun sisäänkäynti tapahtuu lippuportteja jonkin verran simuloivien kaiteiden välistä suoraan leimauslaitteen vierestä, ja kenties lattiaan on vielä maalattu punainen viiva ja laitettu viereen kyltti, jossa sanotaan "pääsy vain matkalipun lunastaneille" tms., niin henkinen kynnys pummilla kulkemiseen nousee, vaikka kyse onkin pelkästä psykologiasta eikä fyysisestä estämisestä. Tämä yhdistettynä suurimpien asemien poistumisportteihin olisi jo aika tehokas järjestelmä, vaikkei 100 % kattava tietenkään.

JSL · 23 Syyskuu 2009

Ei Tukholman metrossakaan ole sillä mummolla tai maahanmuuttajalla, joka on siinä spärrien luona istuvassa kopissa mitään asiaa puuttua matkustajiin. Se saa lopputilin jos poistuu kopistaan. Mutta, Helsinkiin aivan ehdottomasti samanlainen systeemi. Myös HKL:n metroon ja sama kortti kelpaamaan sinne. Sen mummon ei tartte olla niin hyvin koulutettu kuin konduktöörin ja palkka on paljon pienempi. Lippujen myynti voidaan ulkoistaa vaikka R-kioskille ja huolto-asemille. Juniin kiertelemään vartioita, joille lipuntarkastusoikeus. Kyllä noita jauhopääisiä steroideja popsivia huonolla itsetunnolla varustettuja gorilloja työkkäristä löytyy. Jos halutaan joukkoliikennettä, niin kustannukset täytyy pitää alhaalla, eikä palkata suurta joukkoa istumaan tai nukkumaan junan hyttiin. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että ei ne konnarit oo mitään tehny musiikkia huudattaville känniääliöjengeille, vaan ovat antaneet niitten terrorisoida muita matkustajia.

Elmo Allen · 23 Syyskuu 2009

janihyvarinen sanoi:
Portteja pitää olla riittävästi (joskin jo Pariisin esimerkki osoittaa ettei niitä tarvita mitenkään käsittämätöntä määrää).

Luultavasti tässä pätee jokin helppo nyrkkisääntö, kuten että portteja pitää olla 2-3 kertaa sen verran kuin ylös (laiturilta lippuhalliin päin) tuovia liukuportaita. Ja jollei ole liukuportaita, portaiden leveydelle voinee laskea helposti jonkun vastaavan lukeman, esim. 2 porttia metriä kohti.

R.Silfverberg · 23 Syyskuu 2009

JSL sanoi:
Ei Tukholman metrossakaan ole sillä mummolla tai maahanmuuttajalla, joka on siinä spärrien luona istuvassa kopissa mitään asiaa puuttua matkustajiin. Se saa lopputilin jos poistuu kopistaan. Mutta, Helsinkiin aivan ehdottomasti samanlainen systeemi. Myös HKL:n metroon ja sama kortti kelpaamaan sinne. Sen mummon ei tartte olla niin hyvin koulutettu kuin konduktöörin ja palkka on paljon pienempi. Lippujen myynti voidaan ulkoistaa vaikka R-kioskille ja huolto-asemille. Juniin kiertelemään vartioita, joille lipuntarkastusoikeus. Kyllä noita jauhopääisiä steroideja popsivia huonolla itsetunnolla varustettuja gorilloja työkkäristä löytyy. Jos halutaan joukkoliikennettä, niin kustannukset täytyy pitää alhaalla, eikä palkata suurta joukkoa istumaan tai nukkumaan junan hyttiin. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että ei ne konnarit oo mitään tehny musiikkia huudattaville känniääliöjengeille, vaan ovat antaneet niitten terrorisoida muita matkustajia.

Jos porttirahastusta halutaan tosissaan kokeilla Helsingissä niin se pitäis ensin toteuttaa metrossa. Se on ympäristönä rajatumpi kuin rautatielähiliikenne ja puitteet sen järjestämiselle periaatteessa jo olemassa. Sitten jos se toimi hyvin metrossa niin voisi ajatella myös junien puolella, esim uudella kehäradalla.

Mitä Tukholman systeemiin tulee niin turistia hämmentää se, että kertalippu maksaa 10 kruunua vähemmän Pressbyrånista eli pakalliselta kioskiketjulta ostettuna kuin itse metron lipunmyyjältä, ja se on johtanut siihen että lipunmyyntijono on siirtynyt vain toiselle luukulle ja itse metron portinvartijat vaikuttavat lähinnä joutilailta.

t. Rainer

janihyvarinen · 23 Syyskuu 2009

R.Silfverberg sanoi:
Portirahastus olisi ihanne jos asemien tilat olisivat kunnolliset. Vielä 70-luvullahan suunniteltiin Martinlaakson radalle porttirahastusta jota ei kuitenkaan toteutettu, ja siksi asemat rakennettiin sellaisisi että kulku laiturille oli vain lämmitetyn odotushallin kautta, mutta sittemmin asemia on "kylmennetty". Pää- ja rantaradan asemista taas ei mikään ole lämmin enää että voitaisiin ilman suuria remontteja muuttaa porttirahastukseen toimiviksi. Jos jotain muutosta haluttaisiin, niin Kehäradan osalta voisi se toteuttaa koska asemien rkentamien ei ole käynnistynyt vielä.

Käsittääkseni porttirahastus ei edellytä lämmintä tilaa. Eiköhän teknisesti riittävän luotettavat portit voida sijoittaa ihan ulkotilaan, mieluiten tosin jonkin katoksen alle ettei lumi pakkaannu haitaksi asti porttien alle. Toisaalta näillä muutamalla suurella asemalla joista on puhuttu (ehkäpä Helsinki, Pasila, Leppävaara, Tikkurila ja kenties ihan muutama muu) lienee jonkinlainen katettu (kylmä) tila johon portit voidaan sijoittaa.

Kieltämättä kulkujärjestelyjen kannalta aikakin Pasila on jokseenkin haasteellinen, mutta asiaa helpottaa jos portit ohjelmoidaan sallimaan läpikulku vaihtoaikana edestakaisin (sen sijaan että sallittaisiin vain yksi matka kuten monissa paikoissa ulkomailla). Tällöin tulee mahdolliseksi toteuttaa portit laiturikohtaisesti, jolloin esim. Pasilassa pääradalta rantaradalle vaihtava kulkisi porteista ensin ulos asemahalliin ja takaisin portista sisään matkalla rantaradan laiturille. Näin vältetään erillisen "porttien sisäpuolisen" kulkutien rakentaminen näiden toisistaan erillään sijaitsevien lähiliikennelaitureiden välille. Lisähyötynä muuten tällaisesta järjestelystä Pasilassa olisi, että se toisi lippuporttikontrollin piiriin myös vaihtomatkustajat, jotka kulkevat pääradan ja rantaradan välillä, pieneltä asemalta toiselle pienelle asemalle.

Elmo Allen · 23 Syyskuu 2009

janihyvarinen sanoi:
Lisähyötynä muuten tällaisesta järjestelystä Pasilassa olisi, että se toisi lippuporttikontrollin piiriin myös vaihtomatkustajat, jotka kulkevat pääradan ja rantaradan välillä, pieneltä asemalta toiselle pienelle asemalle.

Kyllä tuo on minusta ennemminkin lisähaitta kuin -hyöty. Ei missään maailmalla vaihtomatkustajien pidä leimata itseään portista kahteen kertaan vaihdon aikana. (Ne poikkeukselliset asemat, joissa pitää, mainitaan jopa linjakartoissa jotenkin.) Ainoa järkevä tapa on tehdä Pasilaan erillinen lippualue liukuportaiden yläpäähän ja portit siihen keskelle päätaulun alle sinne pääsemiseen. Ei se Pasilassa ole edes mitenkään vaikeata. Ne lippualueen sisäiset pömpelit voisi kyllä ainakin siitä keskeltä purkaa ihan jo kulkuväylien vapauttamiseksi.

janihyvarinen · 23 Syyskuu 2009

Elmo Allen sanoi:
Kyllä tuo on minusta ennemminkin lisähaitta kuin -hyöty. Ei missään maailmalla vaihtomatkustajien pidä leimata itseään portista kahteen kertaan vaihdon aikana. (Ne poikkeukselliset asemat, joissa pitää, mainitaan jopa linjakartoissa jotenkin.) Ainoa järkevä tapa on tehdä Pasilaan erillinen lippualue liukuportaiden yläpäähän ja portit siihen keskelle päätaulun alle sinne pääsemiseen. Ei se Pasilassa ole edes mitenkään vaikeata. Ne lippualueen sisäiset pömpelit voisi kyllä ainakin siitä keskeltä purkaa ihan jo kulkuväylien vapauttamiseksi.

Esimerkkejä vaihtajien leimaamisesta löytyy mm. Pariisista jos vaihtaa RER:stä metroon. Teoriassa eri järjestelmät mutta käytännössä kyse on vaihtomatkustajien kulkemisesta lippuporttien läpi. Näkisin että viimeksi ehdottamallani järjestelyllä on erilaisia vaikutuksia, joista jotkut ovat hyötyjä (parempi kontrolli ilman että täytyy investoida portteihin kaikilla asemilla) ja jotkut haittoja (pieni tökkäys vaihtomatkalla laiturilta toiselle). Täytyy muistaa sekin, että yksittäinen matkustaja ei välttämättä joutuisi kulkemaan koko matkallaan lippuporttien läpi kuin Pasilassa, ei siis lähtöasemalla eikä kohdeasemalla. Lisähyöty olisi tietenkin, että laajat ja kalliit tilajärjestelyt pystyttäisiin välttämään, mikä pienentäisi järjestelmän alkuinvestointia.

Toki periaatteessa tämä voidaan toteuttaa kuten esität, ja se voisi olla jopa hyvä tapa. Hieman kalliimpi toki. Mutta miten tällöin hoidettaisiin kaukoliikenne? Sillehän ei ole esitetty lippuportteja.

Elmo Allen · 23 Syyskuu 2009

janihyvarinen sanoi:
Mutta miten tällöin hoidettaisiin kaukoliikenne? Sillehän ei ole esitetty lippuportteja.

Myönnetään, en ehtinyt ajatella kaukoliikennettä. Periaatteessa niiden lippujenkin leimaus olisi teknisesti helppoa, mutta vaikuttaisi sekavalta, jos yhdellä ainoalla asemalla niitä pitäisi leimata.

Tässä nousee tietysti myös kysymys leimauksen laajuudesta muutenkin. Pitäisikö R- ja S-juniinkin pääästäkseen kulkea porteista? Itse rajaisin portit vain kaupunkiradoille, varsinkin kun kaukoliikenne ei käytä niiden kanssa samoja laitureita. Ja siinä tapauksessa varmaankin selkeintä olisi tehdä sisään- ja ulosleimaus kahden suunnan kaupunkiratojen välillä.

Pitkän tähtäimen ratkaisu riippuu Pasilan aseman kohtalosta yleensäkin. Olisiko Keski-Pasilan myötä syytä rakentaa myös laiturien alainen lippuhalli? Se helpottaisi kulkua uusille rakennuksille, kun ei tarvitsisi juosta ylös-alas. Voisiko sinne rakentaa(/varautua) erillisen lippuhallin kaupunkiradoille? Tarkoittaisi käytännössä, että laiturien 3-7 liukuportaat tulevat vähän edemmäs, ja niiden takana on käytävä ja liukuportaat laitureille 1-2 ja 8-9.

Tai pitäisikö Pisaralle rakentaa kokonaan oma asemansa? T-Centralenin tyyliin siten, että radat kulkevat ristikkäin kahdelle päällekkäiselle laiturille.

Mutta tämän keskustelun kannalta voitaneen todeta, että nyt Pasilaan tarvittaisiin kahden portin ratkaisu vaihtoja varten.

tlajunen · 23 Syyskuu 2009

Johan on viestejä tullut, mutta keskitytään tällä kertaa tähän yhteen.

Lari Nylund sanoi:
Valitettavan usein huomioidaan poikkeava tapaus, mutta ei normaalia toimintaa. Esimerkkeinä voisi pitää suomalaisten tapaa havaita asioita "junat ovat aina myöhässä" tai "koko kesän on satanut".

Tämä on varsin inhimillistä. Joskin kyseessä oleva ilmiö ei selity tällä. Ilmiö on varsin todellinen.

Lari Nylund sanoi:
Olenko vain niin sinisilmäinen, että uskon omiin kokemuksiini työkavereiden tekevän myös työnsä? Tarkkailukeinoja nimittäin löytyy, kuten myyntivertailut, asiakaspalautteet jne. Mikäli niitä ei käytetä tai niihin ei reagoida, niin tulee mieleen se eräs pilapiirros, jossa ratamiehet katselivat ajolankoja.

Olen ymmärtänyt, että teet työsi erinomaisen säntillisesti, joidenkin mielestä ehkä jopa överiksi. Tämä varmasti vaikuttaa saman junan muiden konduktöörien toimintaan. Mutta kun kissa on poissa, hiiret hyppivät pöydillä.

Lari Nylund sanoi:
Mikäli todella väität, että VR Lähiliikenteen konduktööreistä "valitettavan usein" lipunmyynti tuntuu ylivoimaiselta, niin uskallan olla eri mieltä.

"Valitettavan usein" tarkoittaa tässä sitä, että sitä tapahtuu riittävän usein niin, että siihen on kiinnittänyt erityistä huomiota, asiakkaanakin ollessani. Ja tämän ketjun muidenkin kirjoittamat aiemmat viestit tukevat tätä.

Lari Nylund sanoi:
Eräs herra Saksassa yritti tasalaatuisuutta tuossa 1900-luvun alkupuoliskolla, vaan toteutumatta jäi - onneksi ja paha sai palkkansa.

Olen kyllä hämmästynyt, että sorrut käyttämään Hitler-korttia. En ole uskonut tällaisen olevan sinun tyyliäsi.

Lari Nylund sanoi:
Epäkohtiin tulee puuttua, mikäli sellaisia havaitsee. Jos niihin ei puutu, on sama kuin ummistaisi silmänsä ongelmilta. Miksi sitten kuitenkin puhuu/kirjoittaa niistä toisaalla, jos ei puutu niihin siellä missä ongelma on..?

Asiaa. Näille asioille olisi korrektimpiakin kanavia, joskin ne kanavat tuntuvat monesti varsin tukkoisilta. Joskaan en ymmärrä, miksi näinkin näkyvien ammattien ongelmia ei voisi julkisestikin ruotia, yksityishenkilöinähän tässä kaikki keskustelemme.

Lari Nylund sanoi:
Takaisin lipunmyyntiin. Vuosien varrella myyntityöhön kehittyy tietynlainen rytmitys jokaiselle omien kokemusten perusteella. Seuraavassa esimerkki vaikka K-junasta Sm1/2-kalustolla:

Helsinki: 10min ennen lähtöä junalla, lähtöasematarkastus ja lähtövalmiusilmoitus. Valmis lähtöön-opasteen antamisen jälkeen lipunmyyntityöhön. Hki-Psl välillä 1-2 osastoa myyty.
Pasila: "Sivu selväksi" ja myyntiä 3 osastossa, josta yksikön pohjoispäähän asti tekemään matkustajaturvallisuustarkastus. Myös wc:n tarkastus (toiminta+paperit) ja lämpöjen säätö tarvittaessa.
Oulunkylä: Soittokello (Sso) soi jälleen ja kohti Helsingin päätä, myyntiä 1-2 osastossa.
Malmi: Sso ja eteläpään osaston myynti. Tarvittaessa ohjaamossa käynti (vaihtorahat, käsidesi, lippurulla, nenän niisto yms).
Puistola: Sso ja lipunmyynti koko vaunu.
Tikkurila: Sso ja pohjoispään tarkastus toistamiseen. Huomioitu, että Tkl-Kvy välillä riittää ongelmia.
Hiekkaharju: Sso ja lipunmyynti 1-2 osastoon.
Koivukylä: Sso ja lippuja.
Rekola: Sivun selväksi tarkastaminen laiturilta (pidempi juna ei näy kokonaan mutkassa)
Korso: Sso ja lipunmyynti.
Savio: Sso ja tilanteen mukaan lipunmyynti.
Kerava: Määräasematarkastus, tarvittaessa rungon vaihto ja taas mennään...

Tuossa eräänlainen malli.

Aivan loistava malli, eikä minulla olisi asiaan mitään poikkipuolista sanaa sanottavana millään foorumilla tai vastaavalla, mikäli homma menisi näin edes puolet ajasta. Mutta kun ei vain mene.

Murzu · 23 Syyskuu 2009

Lari Nylund sanoi:
Kustannustehokkuudesta olen eri mieltä - halvalla ei ole saatu hyvää kovinkaan monessa paikassa. Kalliimmaksi se on yleensä käynyt loppupeleissä.

Olen sitä mieltä, että konduktöörit junissa tottakai, halvalla kun ei saa hyvää, eikä mikään korvaava hemohes-vartija edes ole paljoa halvempi. Mutta tehtäviä voisi eri junissa hieman jaotella. Kaukoliikenteessä lippujen myynti on selviö, ja miksei R/H/Z/Y -junissakin, joissa pysähdyspaikkoja on harvakseltaan ja lippujen myyntiin oikeasti aikaa. Kuitenkin YTV-alueen lähiliikenteessä tuntuu lippujen junassa myyminen oikeasti aika hassulta, koska lyhyiden pysäkkivälien ansiosta pummimatkustaminen on lapsellisen helppoa.

Eikö konduktöörin työtehtävää voisi muuttaa YTV-alueella siten, että keskityttäisiin pelkästään matkalippujen tarkastamiseen ja matkustusturvallisuuten ylläpitämiseen, ei lipunmyymiseen lainkaan. Iso kampanja vain, että YTV-alueen lähiliikenteessä ei myidä lippuja junassa, ja lisäksi vaikkapa laiturinäyttöön teksti "ei lipunmyyntiä". Tämä vaatisi tietenkin matkakortin pakkokäyttöä YTV-alueella, mutta so what, sehän on vain ihmisten liikkumista helpottava ja nopeuttava tekijä. Menisihän tässä varmasti jonkin aikaa, ennen kuin ihmiset oppisivat uuden mallin, mutta varmasti liputtomat saataisiin entistä tehokkaammin kuriin ja järjestyshäiriöt vähenemään.

Entä satunnaismatkaaja? Lippuautomaatteja (iskunkestäviä) vain kaikille sivuasemille, ja esim R-kioskin kanssa sopimus kertalippujen myynnistä. YTV-alueen asemat sijaitsevat kuitenkin suhteellisen lähellä R-kioski verkostoa.

Lisäksi junien matkaan lähettämiset konduktöörin toimesta ainoastaan kaarrelaitureilla, niitä ei ole montaa YTV-alueella, suorilla laitureilla kuski näkee varmasti varsin hyvin peileistä. Tällä tapaa konduktööri voisi keskittyä yhä enemmän varsinaiseen tehtäväänsä. Lisäksi konduktöörille YTV-alueella tarkastusmaksun määräämisoikeus, voi tosin olla juridisesti "roistojensuojeluvaltiossa" hankala saavuttaa.

Eli ei mitään halpoja kiinalaisia juniin, eikä portteja asemille. Ihmisille vain pelisäännöt selviksi, ja pelisääntöjen valvojille riittävästi oikeuksia valvoa säännönrikkojia.

Lippu etukäteen, tai muuten tulee hankaluuksia, voisiko mikään olla selvempää...

Lari Nylund · 23 Syyskuu 2009

tlajunen sanoi:
Olen kyllä hämmästynyt, että sorrut käyttämään Hitler-korttia. En ole uskonut tällaisen olevan sinun tyyliäsi.

Kun asiakaspalvelukoulutuksessa tuli vastaan palvelun tasalaatuisuus, niin ei voinut mikään muu kuin ihmiskloonaus tai herra H:n toiminta tulla mieleen. Muuten tunnumme olevan samoilla linjoilla hyvinkin pitkälti, joten palataan takaisin keskusteluun. Ongelma on otettu esille, toiminta alkakoon.

Max · 24 Syyskuu 2009

janihyvarinen sanoi:
Tällöin tulee mahdolliseksi toteuttaa portit laiturikohtaisesti, jolloin esim. Pasilassa pääradalta rantaradalle vaihtava kulkisi porteista ensin ulos asemahalliin ja takaisin portista sisään matkalla rantaradan laiturille. Näin vältetään erillisen "porttien sisäpuolisen" kulkutien rakentaminen näiden toisistaan erillään sijaitsevien lähiliikennelaitureiden välille.

Pasilassa on kaksi muutakin reittiä laiturilta toiselle kuin asemahallin kautta: tunnelit laiturin pohjoispäässä ja vanha alikulku asemahallin alla. Tukittaisiinko nämä? Tuo vanha alikulku voisi tietty toimia kätevästi myös tarkastuksettomana vaihtoväylänä, kun siitä kai ei nykyiselläänkään pääse ulos asemalta.

janihyvarinen · 24 Syyskuu 2009

Max sanoi:
Pasilassa on kaksi muutakin reittiä laiturilta toiselle kuin asemahallin kautta: tunnelit laiturin pohjoispäässä ja vanha alikulku asemahallin alla. Tukittaisiinko nämä? Tuo vanha alikulku voisi tietty toimia kätevästi myös tarkastuksettomana vaihtoväylänä, kun siitä kai ei nykyiselläänkään pääse ulos asemalta.

Olen tietoinen tunneleista. Pohjoispään tunnelia en ole ikinä käyttänyt, mutta asemahallin alla olevaa monestikin. Ongelmahan tässä on, että lähiliikenteen laiturit sijaitsevat laidoilla ja kaukoliikenteen keskellä. Kumpaakaan tunneleista ei voine käyttää "porttien sisäpuolisena" vaihtokäytävänä lähiliikennelaitureiden välillä ellei samalla katkaista kulkua kaukoliikennelaitureille tai pakoteta sinne meneviä kulkemaan lippuporttien läpi.

Jos portit haluttaisiin, niin helpointa olisi otaksuttavasti sijoittaa asemahallin lisäksi portit myös laituriportaiden jompaan kumpaan päähän kummankin tunnelin yhteyteen.