Korotetut pysäkit

Liittynyt
6 Tammikuu 2006
Viestit
348
Olen jo pitkään ihmetellyt Castréninkadun pysäkeillä Toisella linjalla erästä asiaa. Pysähtyessä pysäkille bussin pitäisi kai pysähtyä lähelle korotettua pysäkkiä. Itse outous on ollut se, kun HelB:n uudempien Ikarus E94 pysähtyessä pysäkille jää paljon tilaa bussin ja pysäkin väliin, mutta nyt ,kun h23 on ollut "Mersuja" ja CityU:ta, niin kuljettajat ajavat miltein kiinni pysäkkiin (CityU on jopa osunutkin korotettuun pysäkkiin) se mikä tässä ihmetyttää on se, kun samat kuljettajat ajavat täysin eri tavoin pysäkille auton ollessa 2xx, 3xx ja 4xx sarjojen Ikaruks kuin muilla. Onko Ikarusten ovet muita erillaisemmat. Jonkin verran on näköjään ESLL:n Ikaruksissa ongelmia, kun niissä kuljettajat jättävät takaosan kauemmaksi kuin etuosan. (Kauas jätettynä matkustajille tuottaa ongelmia päästä bussista pois/sisään, kun kaikilla ei ole 84cm askeleita. Toisena ongelmana on vanhuset, invalidit ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat.)
 
Itse outous on ollut se, kun HelB:n uudempien Ikarus E94 pysähtyessä pysäkille jää paljon tilaa bussin ja pysäkin väliin, mutta nyt ,kun h23 on ollut "Mersuja" ja CityU:ta, niin kuljettajat ajavat miltein kiinni pysäkkiin

Korotettu pysäkki on niin korkea, että ulospäin aukeavat keski- ja takaovet saattavat ottaa kiinni korokkeeseen. Myös eturenkaan pölykapseli saattaa saada osumaa korkeasta katukivestä, mutta silloin ollaan kyllä mielestäni jo vähän liian lähellä reunaa.

Asia on sikäli hilkulla, että ovien osuminen kiveen riippuu mm. auton jousituksen kunnosta, tien epätasaisuuksista jne. Halutessaan olla varma siitä, ettei vahingoita autoa, kuljettajan mahdollisuuksiksi jää joko tosiaan jättää auto kauemmaksi korokkeesta, tai käyttää maavaran nostoa.

Ikaruksen ja muiden automallien eroista mieleen tulee kolme teoriaa.

1) Ikaruksissa ovet todella ottavat helpommin kiinni pysäkkikorokkeeseen kuin muissa autoissa.

2) Ikaruksissa on ollut ovivaivoja, jolloin ovi saattaa sulkeutua itsekseen poistuvien matkustajien nenän edestä. Tällöin kuljettaja saattaa luulla, että se ottaa kiinni korokkeeseen, ja jättää auton seuraavalla kerralla kauemmaksi.

3) Mainituissa Carrus City U- ja Mercedes Benz O405N -autoissa kuljettaja istuu matalammalla kuin Ikaruksissa. Tällöin auto sijoittuu hieman eri paikkaan, kun kuljettaja ajaa sen pysäkille "lihasmuistin" avulla eikä peileistä katsoen.
 
ehkä tyhmä kysymys, mutta mikä korotettu pysäkki?? :S

Raitiovaunupysäkki. Nehän ovat korotettuja. Toisella linjalla pysäkit vaan eivät enää ole raitiovaunujen käytössä linjan 2 poistuttua, mutta bussilinjat käyttävät niitä.
 
ehkä tyhmä kysymys, mutta mikä korotettu pysäkki?? :S

Raitiovaunupysäkki. Nehän ovat korotettuja. Toisella linjalla pysäkit vaan eivät enää ole raitiovaunujen käytössä linjan 2 poistuttua, mutta bussilinjat käyttävät niitä.

Foorumin uusille jäsenille tai foorumia satunnaisesti lukeville ei välttämättä ole tiedossa, että Helsingin Kalliossa liikennöitiin aikanaan raitiolinjaa 2, jonka loppuvaiheissa pysäkkeihin tehtiin korotuksia vaunuun nousemisen helpottamiseksi. Nämä raitiovaunupysäkit ovat sen jälkeen periytyneet korotetuiksi bussipysäkeiksi.

Mm. täällä löytyy vanhaa ratikkalinjastoa. Kannattaa tehdä hakuja tältä foorumilta ja muistakin hakupalveluista, tietoa löytyy "kovasti paljon".
 
Viimeksi muokattu:
Vähän aiheen sivusta, mutta kuitenkin sanon. Osissa rautatieasemia olen huomannut, että laituri on niin korkea, että esimerkiksi ic2-vaunun oven reuna jää sen alapuolelle.
 
Raitiovaunupysäkki. Nehän ovat korotettuja. Toisella linjalla pysäkit vaan eivät enää ole raitiovaunujen käytössä linjan 2 poistuttua, mutta bussilinjat käyttävät niitä.

Korotettuja raitiovaunujen pysäkkejä on bussien käytössä siis muuallakin kuin Toisella linjalla. Pikaisesti miettien mieleen tulevat 23:n lisäksi linjat 17, 18, 20N ja 51. (Kyseessä siis tietenkin Helsingin sisäiset linjat.)

Helsingin sisäisellä linjastolla on myös madallettuja pysäkkejä, joissa bussiin noustaan ajoradan tasolta. Jämsänkadun pysäkki Itä-Pasilassa on tällä hetkellä väliaikaisesti sellainen vesihuolto- ja radanrakennustyömaan vuoksi, mutta tiedättekös muita?
 
Lisäksi h14/B:n pysäkki Viiskulmassa (I-suunnassa) sekä h14B:n pysäkkipari Tehtaankadulla.
 
Lisäksi Toisella linjalla on linjat 53 ja 503, jotka käyttävät samoja pysäkkejä. Onko P16 myöskin korotettu pysäkki Toisella linjalla?
 
Kaivanpa vanhemman aiheen esille, koska totesin, että linjan 14 pysäkki "Eira" pohjoisen suuntaan on korotettu. Liekö ainoa korotettu pysäkki, jossa ei ole raitiokiskoja vieressä? Tietysti myös Kampin raitiotien rakentamisen yhteydessä muodostuu uusia bussiliikenteenkin käytössä olevia korotettuja pysäkkejä.

Ja itse itselleni vastaten: katutasolta bussiin saa nousta esimerkiksi Helsingin Päätiellä, linjalla 88.
 
Kaivanpa vanhemman aiheen esille, koska totesin, että linjan 14 pysäkki "Eira" pohjoisen suuntaan on korotettu. Liekö ainoa korotettu pysäkki, jossa ei ole raitiokiskoja vieressä?

Eteläisessä kantakaupungissa korotettuja bussipysäkkejä on enemmänkin, ainakin linjan 16 pysäkkipari Kapteeninkadulla. Tuolla Eiran seudulla autojen väärinpysäköinti on niin villiä, että vain korottamalla bussipysäkki saadaan estettyä autojen pysäköinti pysäkille.
 
Pysähtyessä pysäkille bussin pitäisi kai pysähtyä lähelle korotettua pysäkkiä.

Liikaa korotettu pysäkki vaatii jättämään ulos aukeaville oville riittävästi liikkumistilaa. Viimeksi tämä tuli vastaan Eläinmuseon pysäkillä linjalla 18.
 
Koskapa Helsingissä tulee olemaan jatkossakin sekä raitio- että bussiliikennettä (ja mahdollisesti johdinautoliikennettäkin) ja on joukkoliikenteen sujuvuuden ja käytön kannalta mielestäni tärkeää, että ne käyttävät myös yhteisväyliä sekä -pysäkkejä sellaisissa paikoissa, jossa se on järkevää. Kuten edelläolevista teksteistä sekä Vartti-lehden artikkelista nähdään, moderni matalalattiakalusto aiheuttaa todella ikäviä ongelmia.

Bussiliikenneammattilaisena toki tiedän tämän omasta kokemuksestanikin.

Olisi ensiarvoisen tärkeää ratkaista tämä pysäkkiongelma. Miten muualla maailmassa tällaiset yhteiskäyttöpysäkit on toteutettu?

---------- Viesti lisätty kello 7:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 5:05 ----------

Miten muualla maailmassa tällaiset yhteiskäyttöpysäkit on toteutettu?
Asia kiinnosti sen verran, että tutkin tiukan nimimerkki Rattivaunun kuvamateriaalia Zurichista.

http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sveitsi2009/Zurich/Sveitsi2009+128A.jpg

http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sveitsi2009/Zurich/Sveitsi2009+130A.jpg

Tässä näkyy zurichilainen raitiovaunujen sekä johdinautojen yhteiskäyttöpysäkki, joka on pysäkin loppupäästä matalampi, jotta bussien ovet mahtuvat aukeamaan. Toki toisessa kuvassa näkyvässä vanhassa Mersu-trollikassa kaikki ovet aukeavat kääntöovina sisäänpäin, joka poistaa ongleman kokonaan; ko. ongelmahan esiintyy vain busseissa, jonka ovet ovat ns. vippiovia eli aukeavat ulospäin. Tällaiset ovet tarvitsevat verrattaen paljon tilaa auetessaan ja ongelmia esiintyy myös runsaslumisina talvina pysäkeillä olevia lumipenkkojen kanssa.

Taitaa olla myös niin, ettei ylläolevissa kuvissa näkyvä pysäkki ole aivan niin korkea kuin HKL-Raitioliikenteen standardipysäkki.
 
Takaisin
Ylös