Korotetut pysäkit

Vaikka mm. Zürichissä onkin joitain yhteiskäyttöpysäkkejä, en muista missään Sveitsissä tai Saksassa Kampin kaltaista pysäkkiä. Yhteiskäyttöä on siis vain siellä, missä liikennemuodot eivät aiheuta toisilleen kohtuutonta haittaa.

Kamppin yhteispysäkkihän on täysin idioottimainen keksintö. Bussiletkojen pitkät pysäkkiajat haittaavat niin bussilinjojen sujuvuutta, mutta ennen kaikkea ne haittaavat merkittävästi raitioliikennettä.

Raitiovaunu kun ei voi väistää bussiletkaa, jossa suoritetaan kuljettajanvaihtoja sekä hidasta suljettua rahastusta.

Jos olisimme Keski-Euroopassa, Kampista ei lähtisi yhtään bussilinjaa pohjoiseen, vain raitiovaunulinjoja. Munkkivuoen ja Haagan tasalla olisi vasta ensimmäiset pysäkit, joista voisi vaihtaa lyhyehköihin liityntäbussilinjoihin, olkoon ne sitten johdinautoja tai tavallisia. Keskustan sekä esikaupunkien joukkoliikenne hoidettaisiin pääsääntöisesti laadukkalla raideliikenteellä, jota tuettaisiin muilla kulkumuodoilla siellä, missä väestöpohja katsotaan raideliikenteelle riittämättömäksi.

Tämä Helsingin kantakaupungin bussiralli on ihan oikeasti melko Suomalainen tapa toimia, esim. Mannheimissa ei voi matkustaa keskustan läpi busseilla, sillä raideliikenne on runkoverkko.

Lieneekö toimittaja muistanut liikennejohtajan sanat vähän sinne päin vai mistä mahtaa olla kysymys, kun bussi jää ala-akselistaan laituriin kiinni?

TEP70 sanoi:

Lieneekö toimittaja muistanut liikennejohtajan sanat vähän sinne päin vai mistä mahtaa olla kysymys, kun bussi jää ala-akselistaan laituriin kiinni?

Klikkaa laajentaaksesi...

Eihän siinä mitään ihmeellistä ole, toimittajillahan on hyvin usein elämän normaalien perusasioiden tunteminen pahasti hukassa.

Hyppäsin juuri pari päivää sitten sporan kyytiin tuollaiselta pysäkiltä. Kyseessä oli joku Valmetlainen NrI-nivelvaunu. Huomasin sisäänastuessani, että nuo korotetut pysäkit eivät sovellu hyvin standardilattiaisen sporan tai bussin kyytiin nousemiseen. Raitiovaunun lattia on muutamia senttejä pysäkin yläpuolella, joten varsinkin vanhemmilla ihmisillä kyytiin nouseminen on vielä hankalanpaa kuin aikaisemmin. Kun taas Vauriotrammien kohdalla nuo pysäkit, ehkä saattavat hekpottaa sisään astumista. Mutta mikä järki on tehdä pysäkit Vauriotrammeille paremmin soveltuviksi kun yli puolet koko kalustosta on muutakuin Vauriotrammeja? Lisäksi noista madoista suurin osa viihtyy paremmin korjaamolla kuin linjalla.

Jompero sanoi:

Mutta mikä järki on tehdä pysäkit Vauriotrammeille paremmin soveltuviksi kun yli puolet koko kalustosta on muutakuin Vauriotrammeja?

Klikkaa laajentaaksesi...

Parin vuoden päästä tilanne on täysin toinen... Ei pidä unohtaa tulevia uusia vaunuja. Ainoat korkealattiaiset vaunut tulevat olemaan Nr I:t, elleivät nekin saa matalaa keskiosaa.

Miten ihmeessä muutaman sentin kynnys osalla matalalattiakalustoa on paha kenellekkään? Vertailukohta on kuitenkin matala kivetys tai katutaso, jossa kynnystä tulee vähintään Varion lattiatason verran.

Tässä nykyaikainen, helsinkiläinen matalalattiabussi Viipurinkadun pysäkille, joka on yhteispysäkki raitio- ja bussilinjoilla (h3B ja h23/h23N):

"Mind the gap!"

Mainittakoon, että korin nostaminen ei ihmeämmin auttanut ja kun tässä bussimallissa kaikki ovet aukeavat ulospäin (ns. vippiovia) ne vaativat kymmeniä senttejä liikkumavaraa bussin sivulla. Ei oikein kiva.