Tukholmassa aletaan myydä kertalippuja pysäköintiautomaateista. Tämä toimisi varmaan Helsinginkin ratikoilla, koska ratikka-alueella pysäköintiautomaatteja on joka tapauksessa tiheästi. Automaatteja voitaisiin sitten pikku hiljaa siirtää pysäkkien kohdalle.
Kuljettajarahastus
- Viestiketjun aloittaja kuukanko
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Ja edelleen, suomalaiset kaupungit ovat täynnään pysäköintiautomaatteja. Ennen parkkimittarit löytyivät joka toisesta parkkiruudusta. Joten ihmettelen tosiaan, miksi pysäkeillä ei voisi olla lippuautomaatteja. Jos ongelmana on hinta, miksi on kannattavaa ylläpitää pysäköintiautomaatteja. Jos ongelma on ilkivalta, miksi se ei ole pysäköintiautomaattien ongelma. Ja niin edelleen.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Ne ovat nämä Suomen erikoisolosuhteet. Niiden vuoksi ei myöskään raitiovaunuilla voida ajaa esikaupunkeihin ja tiheään keskustarakenteeseen sopiva maanalainen rakennetaan meillä metsälähiöalueelle tai asumattomaan metsään (= Marjarata osuus Kivistö-Lentoasema). Kumma kun ei sentään metrokuski meillä rahasta!
Antero
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Oliskohan ne 80-luvun puheet siitä kuinka on lottovoitto syntyä Suomeen tehneet tehtävänsä: jotenkin itsestäänselvästi ajatellaan, että nimenomaan Suomessa ja suomalaiset osaavat tehdä asiat oikein. Meikäläiset virkamiehet ja suunnittelijat uskovat omaan erinomaisuuteensa, mikä on toki ihan luonnollista ja suorastaan välttämätöntä, usko omiin kykyihin on välttämätön (mutta ei riittävä) edellytys korkeatasoiselle suunnittelulle. Mutta ikävä kyllä heidän erinomaisuuteensa uskovat niin luottamusmiehet kuin monet kansalaisetkin, jolloin edellä mainittujen suunnittelijoiden ja virkamiesten ei tarvitse mitenkään todistaa suunnitelmiensa erinomaisuutta.
Oikeasti homma saattaa kiikastaa siitä, että HKL haluaa toteuttaa ihan oman lippuautomaattisysteeminsä, joka pesee standardiratkaisut mennen tullen. Jolloin hankkeen läpivientiin menee väistämättäkin useita vuosia. Meikäläisestä suunnittelutraditiosta on tullut sellainen, että yksinkertaisia ja simppeleitä projekteja ei voida toteuttaa, jos ne edustavat uutta ajattelua. Uudet ideat vaativat kypsyttelyä ja valmistelua, jonka yhteydessä meillä sitten iskee mastodonttitauti: ei voidakaan tyytyä mihinkään simppeliin, vaan halutaankin ratkaisuja, jotka ovat täydellisiä. Digi-tv -hanke on kyllä loistava esimerkki. Pohjimmiltaan täysin metafyysisistä syistä kaapeliyhtiöt eivät saa muuttaa signaalia, että kaikilla olisi täydellinen ja aivan samanlainen digi-tv.
Oikeasti homma saattaa kiikastaa siitä, että HKL haluaa toteuttaa ihan oman lippuautomaattisysteeminsä, joka pesee standardiratkaisut mennen tullen. Jolloin hankkeen läpivientiin menee väistämättäkin useita vuosia. Meikäläisestä suunnittelutraditiosta on tullut sellainen, että yksinkertaisia ja simppeleitä projekteja ei voida toteuttaa, jos ne edustavat uutta ajattelua. Uudet ideat vaativat kypsyttelyä ja valmistelua, jonka yhteydessä meillä sitten iskee mastodonttitauti: ei voidakaan tyytyä mihinkään simppeliin, vaan halutaankin ratkaisuja, jotka ovat täydellisiä. Digi-tv -hanke on kyllä loistava esimerkki. Pohjimmiltaan täysin metafyysisistä syistä kaapeliyhtiöt eivät saa muuttaa signaalia, että kaikilla olisi täydellinen ja aivan samanlainen digi-tv.
Metrohan on stadin pyhä lehmä, eihän sinne mitään pahaa panna. Kaikki jarrut keksitään vain ratikkaan, jotta se olisi yhtä nopea kuin hevosraitiotie. Muutenhan metro todistettaisiin torsoksi.
Raha-automaatit olivat Saksassa jo viimeistään 1985 omien havaintojeni mukaan esim. Münchenissä ratikoissa. Jos stadissa todella haluttaisiin raitsikoita kehittää, olisi esikuvia saatu jo aikoja sitten.
On se kumma, että Nokia on kehittynyt sellaiseksi, kuin sen tiedämme tapahtuneen. Jos siellä olisi stadin raitsikoista päättävät elimet strategioita luomassa, olisi Nokia kupsahtanut muutama vuosi sitten ja kumikaapeli- ja kumisaapastehtaat olisivat kokeneet Kiina-ilmiön.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Laajasalon raideyhteys
Antero
Pysähdysaika määräytyy yhden oven käyttäjämäärästä. Kun pysäkkejä on tiuhaan, pysäkillä on kohtalaisen vähän käyttäjiä. Kun ratikkapysäkit ja ratikat vielä ovat kohtuullisen lyhyitä, kuorma jakautuu kaikille oville tasaisesti. Yhden ihmisen astuminen vaunuun kestää matalalattiavaunussa alle 2 sekuntia. 4-ovinen vaunu tuplalevein ovin käsittelee 15 sekunnissa noin 60 matkustajaa.
Vähemmän kuin viivytysten hinta, joka muodostuu sitä kautta, että tarvitaan enemmän vaunuja ja kuljettajia.
Tässä tapauksessa vika on oikeastaan aikatauluissa. Vaunujen tulee liikkua minuutin välein, ei peräkkäin. Meillä on tavallista, että saman linjan vaunut päätyvät ajamaan perätysten ja takimmainen tietenkin tyhjänä. Aikataulu on liian tiheä kuljettajarahastukseen ja liikenne-etuuksien puuttumiseen. Näistä hallitsemattomista tekijöistä aiheutuvat aikaviiveet voivat olla vuorovälin mittaiset, ja tyhjänä ajava vaunu puolestaan päätyy ajamaan aikatauluaan nopeammin.
Antero
Vs: Laajasalon raideyhteys
Jos speksit on yksi nappi joka lipputyypille, pankki/luottokortinlukija niin kuin pysäköintimaksuautomaateissa, kolikkoreikä, ja samanlainen tulostin kuin kuljettajarahastuslaitteissa nyt (en näe mitä näytöllä tekisi)... ehkä pari tonnia kappale kun nämä kuitenkin tehdään käytännössä käsityönä? Itseasiassa, tämä voisi hoitua jopa kierrätyshenkisesti niin että rakennetaan tarpeettomiksi käyvien kuljettajarahastuslaitteiden ympärille tuo käyttöliittymä...
Jos speksit on YTV-perinteiden mukainen maksukorttihärveli surrealiastisella käyttöliittymällä niin maksaa varmaan enemmän kuin se vaunu...
Mitkä on speksit?
Jos speksit on yksi nappi joka lipputyypille, pankki/luottokortinlukija niin kuin pysäköintimaksuautomaateissa, kolikkoreikä, ja samanlainen tulostin kuin kuljettajarahastuslaitteissa nyt (en näe mitä näytöllä tekisi)... ehkä pari tonnia kappale kun nämä kuitenkin tehdään käytännössä käsityönä? Itseasiassa, tämä voisi hoitua jopa kierrätyshenkisesti niin että rakennetaan tarpeettomiksi käyvien kuljettajarahastuslaitteiden ympärille tuo käyttöliittymä...
Jos speksit on YTV-perinteiden mukainen maksukorttihärveli surrealiastisella käyttöliittymällä niin maksaa varmaan enemmän kuin se vaunu...
Viimeksi muokattu:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Laajasalon raideyhteys
No, YTV:llä on tietenkin ensin päätettävä siitä, minkälaisia lippuja tulevaisuudessa aiotaan myydä.
Antero
Suosittelen prujaamaan Keski-Euroopasta, siellä niitä on monenlaisia. Yhteistä niille on, että ne toimivat. Jopa satunnaiskäyttäjät eli turistit osaavat.
No, YTV:llä on tietenkin ensin päätettävä siitä, minkälaisia lippuja tulevaisuudessa aiotaan myydä.
Antero
Vs: Laajasalon raideyhteys
Mikä ettei, mutta Keski-Euroopassalaisissa maksuratkaisuissa on usein se ongelma että ne usein nojaavat ladattaviin käteiskortteihin joita ei suomessa juuri käytetä.
Ottaa oppia sieltä autopuolelta: Hakaniemen halliin vieressä on automaatti johon syötetään kolikoita, ja saadaan vastikkeeksi vastaavan pituinen pysäköintilippu. Tai sitten maksetaan kortilla, niin kuin käyttöohjeet sanovat: "Luottokortti vedetään kortinlukijan läpi, automaatin painikkeilla valitaan haluttu summa ja painetaan kuittauspainiketta." Siis tuossa on koko käyttöohje. Laitteessa on kolme nappia, mikä tarkoittaa sitä että käyttäjä voi valita vain kahdella mahdollisella tavalla väärin. Koko laatikko on maiharin kestävää terästä ja pultattu kunnolla kiinni. Äärimmäisen yksinkertaistettua suunnittelua, hieno! Muokkaa vaikka nuo tulostamaan lippuja ja nostaa ratikan kyytiin...
Mikä ettei, mutta Keski-Euroopassalaisissa maksuratkaisuissa on usein se ongelma että ne usein nojaavat ladattaviin käteiskortteihin joita ei suomessa juuri käytetä.
Vähän sitä mitä hain surrealistisella käyttöliittymällä... Jonkun kilometrilipun myynnin ratikan sisällä olevasta laitteesta voi unohtaa saman tien. Automaatista tulee väkisinkin sen verran monimutkainen, että siihen voi varata lähemmäs minuutin per asiakas näpyttelyaikaa, vrt. junalippujen ostoautomaatit.
Ottaa oppia sieltä autopuolelta: Hakaniemen halliin vieressä on automaatti johon syötetään kolikoita, ja saadaan vastikkeeksi vastaavan pituinen pysäköintilippu. Tai sitten maksetaan kortilla, niin kuin käyttöohjeet sanovat: "Luottokortti vedetään kortinlukijan läpi, automaatin painikkeilla valitaan haluttu summa ja painetaan kuittauspainiketta." Siis tuossa on koko käyttöohje. Laitteessa on kolme nappia, mikä tarkoittaa sitä että käyttäjä voi valita vain kahdella mahdollisella tavalla väärin. Koko laatikko on maiharin kestävää terästä ja pultattu kunnolla kiinni. Äärimmäisen yksinkertaistettua suunnittelua, hieno! Muokkaa vaikka nuo tulostamaan lippuja ja nostaa ratikan kyytiin...
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 6,660
Vs: Laajasalon raideyhteys
Itse asiassa esimerkkiä kirjoittaessani ajattelin ihan peruskuviota, että kolmonen, nelonen ja seiska ajavat Aleksilla peräkanaa. Voihan letkassa tietenkin mennä keskenään samankin linjan vaunuja, mikä ei tietenkään voi eikä saa olla tavoite...
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Laajasalon raideyhteys
Pysäkkiautomaatit on tyrmätty meillä sillä, etteivät ne kestä ulkona. On se vaan kumma juttu, että parkkilippuautomaatti kestää ulkona, mutta joukkoliikenteen lippuautomaatti ei. Niin, paitsi muualla maailmassa kuin Suomessa...
Käyttöliittymähuolesi on tervettä. Minun suosikkini käyttöliittymissä ovat yhden painikkeen ratkaisut. Siis koneessa on sen verran painikkeita kuin koneen valikoimassa on erilaisia lippuja. Luet ohjeesta minkä lipun tarvitset ja painat sen painiketta. Kone pyytää rahaa tai korttia ja sylkee lipun ja vaihtorahat.
Vyöhyketaksat toimivat maailmalla myös, ja myös älykorteilla. Jotka voivat olla kertakäyttöisiä pahviläpysköjä, jotka tosin kestävät hyvin pari kuukautta. Poistumisen kuittauksen ei tarvitse olla vaunussa, se voi olla myös pysäkillä. Sama kone, jolla kuitataan sisään, ei senkään tarvitse olla vaunussa. Koska poistumiskuittaus on asiakkaan etu, hän tekee sen. Eikä se viivytä liikennettä.
Mutta asiathan voidaan tehdä vaikeiksi, jolloin niistä voi velottaa korkean hinnan.
Antero
Olet aivan oikeassa. Mutta minä jätän automaatit pysäkille. Pysäkkejä on vähemmän kuin vaunuja ja ihmisillä on pysäkeillä aikaa räplätä automaatin kanssa.
Pysäkkiautomaatit on tyrmätty meillä sillä, etteivät ne kestä ulkona. On se vaan kumma juttu, että parkkilippuautomaatti kestää ulkona, mutta joukkoliikenteen lippuautomaatti ei. Niin, paitsi muualla maailmassa kuin Suomessa...
Käyttöliittymähuolesi on tervettä. Minun suosikkini käyttöliittymissä ovat yhden painikkeen ratkaisut. Siis koneessa on sen verran painikkeita kuin koneen valikoimassa on erilaisia lippuja. Luet ohjeesta minkä lipun tarvitset ja painat sen painiketta. Kone pyytää rahaa tai korttia ja sylkee lipun ja vaihtorahat.
Vyöhyketaksat toimivat maailmalla myös, ja myös älykorteilla. Jotka voivat olla kertakäyttöisiä pahviläpysköjä, jotka tosin kestävät hyvin pari kuukautta. Poistumisen kuittauksen ei tarvitse olla vaunussa, se voi olla myös pysäkillä. Sama kone, jolla kuitataan sisään, ei senkään tarvitse olla vaunussa. Koska poistumiskuittaus on asiakkaan etu, hän tekee sen. Eikä se viivytä liikennettä.
Mutta asiathan voidaan tehdä vaikeiksi, jolloin niistä voi velottaa korkean hinnan.
Antero
Mikäs siinä, on tuo tosin matkustajan kannalta hieman epämukavaa, jos tulee kiire niin ei kerkiä ostaa lippua.
Niin ja juna-asemalla on automaatti josta voi ostaa kaikkea sukkahousuista suklaaseen, paitsi matkalippuja.
Kahden vyöhykkeen kertalippu olisi ostoteknisesti helppo, myydään vaihtoehtoja 1 vyöhyke, 2 vyöhykettä, jne.. Mutta nimenomaan satunnaismatkaajan kannalta vyöhykkeet ovat sekavia.
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Ikävää on myös se, kun muiden matkustajien ostaessa lippuja kuljettajalta koko värkki seisoo pysäkillä.
Selvennyksen vuoksi, puhe oli siitä tulisiko lippuautomaatti laittaa ratikan sisään vai pysäkille. Eli ihan samaa mieltä kanssasi.