Kuljettajarahastus

Ruotsissa mm. Norrköpingin raitiovaunuliikenteen tilaava Östgötatrafiken otti syyskuun alussa käyttöön 20 kruunun lisämaksun lipun ostamisesta kuljettajalta (aikuisten lipun normaali hinta on 20 kruunua, lasten 13 kruunua). Nyt kuljettajien lipunmyynti on vähentynyt 90%, vaikka matkustus on lisääntynyt. Kännykkälipun myynti on kymmenkertaistunut. Seuraava askel on kuljettajarahastuksen lopettaminen kokonaan vuoden 2008 lopussa.

Östgötatrafikenin lehdistötiedote
 
Jlk:n tämänpäiväisessä kokouksessa on esityslistalla kohta "Informaatio raitioliikenteen kuljettajarahastuksesta". Jlk:lle ominaiseen tyyliin esityslistassa ei kerrota asiasta yhtään mitään, joten kuntalaiselle jää arvailujen varaan, mihin virkamiehet tällä informaatiolla pyrkivät. Yleisesti on kuitenkin tiedossa tavoite lopettaa ratikoiden kuljettajarahastus vuonna 2009.
 
339-DF sanoi:
Jlk:lle ominaiseen tyyliin esityslistassa ei kerrota asiasta yhtään mitään, joten kuntalaiselle jää arvailujen varaan, mihin virkamiehet tällä informaatiolla pyrkivät.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös noiden iltakokousten tarkoituksena ole, että virkamiehet antavat joukkoliikennelautakunnalle tiedoksi sen hetkisen suunnittelutilanteen ja lautakunta käy sen jälkeen keskustelua asiasta? Sitten virkamiehet voivat jatkaa suunnittelua lautakunnassa käydyn keskustelun pohjalta ja kun varsinainen päätös tulee tehtäväksi myöhemmin, se toivottavasti menee helpommin läpi lautakunnassa, kun jo valmistelussa on voitu ottaa huomioon lautakunnan näkemyksiä.
 
Näinhän se toki on. Mutta jos asioista, jotka eivät ole salaisia, ei silti haluta kertoa mitään ulospäin, niin eikö noita iltakouluja voisi pitää ihan epävirallisesti ja ilman tuollaista "vale-esityslistaa"?

Kuljettajarahastusasia tullee sitten kuukauden sisällä ihan varsinaiseenkin kokoukseen käsiteltäväksi jos vanhat merkit pitävät paikkansa.
 
Tuossa varmaan ei haluta otsikkoa "Kuljettajarahastus lopetetaan" ennenkuin asian läpimeno on varmistettu.

Minä pidän todennäköisenä(70 %), että kuljettajarahastus loppuu 3-4 vuoden sisällä. Se, että ratikat ovat ysin käynnistyessä kortilla helpottaa päätöstä.
 
Sanoma-konserni uutisoi kuljettajarahastuksessa myös Vartti.fi:ssä, missä joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja on vähän epäilevällä kannalla kuljettajarahastuksen poistamisesta. Tätä saadaan, kun poliittisin perustein valittu maallikkojury on päättämässä asioista.
 
Kuljettajarahastus muuten rajoittaa aika tehokkaasti nykyistä isompien ratikoiden hankintaa ja multitippeliajoa.

Tulee mieleen vaikka 250 hengen ratikalla ajettava täpötäysi jokeri, johon aamuruuhkassa tulee joltain pysäkiltä 10 henkeä, jotka haluavat ostaa kertalipun eikä kenelläkään tietysti ole tasarahaa. :rolleyes:

Kuljettajarahastuksen haitat ovat nykyiselläkin aika pienellä kalustolla merkittävät ja isommalla kalustolla ongelma räjähtäisi käsiin.
 
Viimeksi muokattu:
Suomalaisessa järjestelmässä meillä on lautakuntia, joihin valitaan jäsenet poliittisin perustein, virkamiehet avustavat ja esittelevät asiat, en näe mitään ongelmaa järjestelyssä, tärkeintä on, että päätöksentekijöillä on riittävästi tietoa. Sama ongelma on muissakin lautakunnissa, jos niikseen tulee: esimerkiksi monet ovat sitä mieltä, että kaupunkisuunnittelulautakunnassa ei ymmärretä kaupunkisuunnittelusta yhtään mitään. Voisi olla tietysti mielenkiintoinen vaihtoehto korvata lautakuntien jäsenet erehtymättömillä huippuasiantuntijoilla, joilla on aina asiaperusteista faktaa.
 
Minulla ei ole mitään kuljettajarahastuksen poistamista vastaan, mutta mielestäni se on silti pienimpiä raitioliikennettä hidastavia ongelmia. Satunnaiset lipunostajat kuljettaja ehtii rahastaa sillä välin kun muista ovista tungeksivat ihmiset kipuavat kyytiin. Kuskit myös tuntevat risteysten valo-ohjaukset ja osaavat toimia niin, että asiakas saa lippunsa ja vaunu ehtii valoista, ts. lippuja myydään vauhdissa tavattoman paljon. Ongelmia aiheuttavat suuremmat turisti/satunnaismatkailijaryhmät, joista jokainen haluaa seutulipun ja kaikki maksavat erikseen 20 euron setelillä. Silloin vaunu seisoo jopa minuutteja. Näitä tapauksia on kuitenkin aika vähän.

Haluaisin myös tietää, kuinka kätevä maksuautomaatti on ruuhka-ajan ratikoissa, jotka lähes poikkeuksetta ovat seisomapaikkoja myöten täyteen ahdettuja. Tällöin ei voi ajatella, että automaatti voisi sijaita missään muualla kuin oven välittömässä läheisyydessä (tai muuten ison joukon matkustajia on siirryttävä hetkeksi ulos, jotta maksajat pääsevät automaatille). Onko matkanteko sitten yhtään sen jouhevampaa, jos rahalla maksavat matkustajat tungeksivat automaattia lähimmän oven ympärillä vai lippuja myyvän kuskin aition vieressä?

Jos nyt ensiksi saataisiin aikaiseksi esim. oikeasti toimiva liikennevaloetuisuusjärjestelmä sekä raitiovaunukaistat selvästi erilleen muusta liikenteestä (muuten kuin pelkällä valkoisella sulkuviivalla), niin se nopeuttaisi jo aimo annoksen matkantekoa. Sitten voitaisiin viilailla muita kauneusvirheitä.
 
MrArakawa sanoi:
Minulla ei ole mitään kuljettajarahastuksen poistamista vastaan, mutta mielestäni se on silti pienimpiä raitioliikennettä hidastavia ongelmia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olet oikeassa, että kuljettajarahastus ei ole suurin ongelma. Mutta kyllä siitäkin on haittaa ja haitta korostuu, jos muut asiat kuten todellinen liikenne-etuus on kunnossa.

Raitiovaunu selviää pysäkistä tavallisesti 10-15 sekunnissa, mutta yksikin rahastettava pidentää seisonta-aikaa helposti 30 sekuntia. Ratikoissa onneksi saa kulkea kaikista ovista, joten nettopidennystä vähentää se, että samaan aikaan kun yksi ostaa lippua lipulliset voivat tulla ja mennä - kunhan lipunostaja nousee vaunuun ensimmäisenä. Mutta rahastaminen pidentää kiertoaikaa varsin paljon, sillä yksi pysäkinväli on tavallisesti noin minuutti, joten yksi rahastettava vastaa puolen pysäkkivälin pidennystä.

MrArakawa sanoi:
Haluaisin myös tietää, kuinka kätevä maksuautomaatti on ruuhka-ajan ratikoissa, jotka lähes poikkeuksetta ovat seisomapaikkoja myöten täyteen ahdettuja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Yleisin tapa muualla Euroopassa ovat automaatit pysäkeillä. Perusteetkin ovat aika selvät. Pysäkkejä on vähemmän kuin vaunuja, joten automaatteja tarvitaan vähemmän. Ja matkustajilla on paremmin aikaa ja tilaa käyttää automaattia pysäkillä kuin vaunussa. Meillä Suomessa on vain sellainen asenne, että ulkona oleva lippuautomaatti toimii vain autojen pysäköinnissä, ei joukkoliikenteen lipunmyynnissä.

Vaunuissa olevat automaatit ovat yleensä vaunun keskivaiheilla hieman sivussa ovesta. Esimerkiksi nivelen lähellä, koska siihen jää luonnostaan tilaa. Aivan ovensuussa automaatti ei saa olla, sillä silloin automaatille jäävä tukkii muiden kulun.

Asiointi vaunun automaatissa ei liene ruuhkaongelma. Kuten itsekin totesit, ei niitä irtolipun ostajia niin tavattomasti ole. Ja vaunun kulkiessa on aikaa hakeutua automaatille asioimaan.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Yleisin tapa muualla Euroopassa ovat automaatit pysäkeillä. Perusteetkin ovat aika selvät. Pysäkkejä on vähemmän kuin vaunuja, joten automaatteja tarvitaan vähemmän. Ja matkustajilla on paremmin aikaa ja tilaa käyttää automaattia pysäkillä kuin vaunussa. Meillä Suomessa on vain sellainen asenne, että ulkona oleva lippuautomaatti toimii vain autojen pysäköinnissä, ei joukkoliikenteen lipunmyynnissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kertalippuautomaatit ainakin nykyään ovat vielä aika vajaakäytössä.

Helsingissäkin on lippuautomaatteja mm. Elielinaukiolla, Rautatientorilla sekä vaikkapa Länsisatamassa. Kuitenkin vain aniharva matkustajaksi aikova ostaa niistä kertalipun valmiiksi ja näin helpottaisi sekä nopeuttaisi bussien lastaamista ko. terminaaleilla. Eteenkin yölinjoilla sopisi juuri niitä käytettävän, sillä juuri niissä rahastus on aivan ennätyksellisen hidasta ja lähtö saattaa viivästyä vaikka kuinka paljon ennenkuin on varmistettu, että kaikilla matkustajilla on matkaan oikeuttavat liput.

Muualla YTV-alueella samanlaisia automaatteja on mm. Tapiolassa, mutta silti matkustajat tulevat ostamaan kertalippunsa suoraan bussinkuljettajalta ja tietenkin maksavat 20 euron setelillä.

Paljon olisi meillä opeteltavaa mm. muut matkustajat huomioon ottavassa toiminnassa ja käyttäytymisessä.

Ainoastaan metrossa matkustaja ovat kai jo jotenkin tottuneet käyttämään lippuautomaatteja, mutta kaipa sielläkin mennään pummilla, jos se suinkin on mahdollista.
 
vristo sanoi:
Muualla YTV-alueella samanlaisia automaatteja on mm. Tapiolassa, mutta silti matkustajat tulevat ostamaan kertalippunsa suoraan bussinkuljettajalta ja tietenkin maksavat 20 euron setelillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Maksukäyttäytymistä pitäisikin mielestäni ohjata nykyistä enemmän hinnoittelulla. Liikennevälineissä myytävät kertaliput saisivat maksaa nykyistä enemmän ja niiden hinnat voisivat olla tasasummia, esimerkiksi sisäinen kertalippu voisi maksaa 3 € nykyisen 2,20 € tai 2,40 € sijaan.

Automaatista kertalipun taas voisi saada nykyisellä hinnalla tai hieman sitä halvemmalla. Automaatista ostettu lippu saisi kuitenkin olla hieman kalliimpi kuin matkakortilla maksettu matka.

Olen pannut merkille "kotilinjoillani" että viikonloppuisin liikeellä on paljon matkustajia, jotka maksavat rahalla. Tästä syystä matka-aika esim. lauantai-iltana saattaa hyvinkin olla pidempi kuin arkena ruuhka-aikaan, jolloin väenpaljoudesta huolimatta aniharva maksaa käteisellä.
 
MrArakawa sanoi:
Jos nyt ensiksi saataisiin aikaiseksi esim. oikeasti toimiva liikennevaloetuisuusjärjestelmä sekä raitiovaunukaistat selvästi erilleen muusta liikenteestä (muuten kuin pelkällä valkoisella sulkuviivalla), niin se nopeuttaisi jo aimo annoksen matkantekoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuten täällä on aikaisemminkin puhuttu, niin todella tehokkaasti toimivat liikennevaloetuudet vaatisivat vaunujen säännöllistä kulkua (jos ei haluta häiritä risteävää autoliikennettä rajusti). Sitä varten liikennevaloetuuksien tehostaminen vaatisi kuljettajarahastuksesta tulevien ylimääräisten viiveiden poistamista ja sellaisia liikennejärjestelyjä, että ratikoiden ajoaika ei vaihtele autoliikenteestä riippuen.

Minä näen kuljettajarahastuksesta luopumisen ensimmäisenä askeleena ratikkaliikenteen modernisointiin. Lähes kaikki nopeuttamistoimenpiteet ovat muna-kana -ongelmia, mutta kuljettajarahastus ei ole. Kuljettajarahastuksen poistaminen voisi parantaa säännöllisyyttä sen verran, että se mahdollistaisi taas seuraavan askeleen liikenteen nopeuttamisessa.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös