Turvalaitteena toimimiseen ei kummoista koulutusta tarvita. Tässä kurssimateriaali kokonaisuudessaan: "Jos kuski tipahtaa, vedä jarrusta." Siinä se. JKV-vika on sitten eri tilanne. Mutta tuo idea nyt oli sieltä rohkeammasta päästä eikä tietenkään sovi nykyiseen asenneilmastoon.
Siinä vaiheessa kun junasta on turvalaite särki ja körötellään viittäkymppiä, niin tavalliselle mukavalle matkanteolle on jo heitetty hyvästit. Helpoin vaihtoehto on usein vaihto bussiin tai takseihin. Tai toisaalta voihan tuollaisia poikkeuksia varten palkata jonkun päivystävän työntekijän, joka olisi muina aikoina vaikkapa asemavalvoja.
Pienellä joustavuuden lisäämisellä voidaan korvata suuri määrä konnareita muutamalla päivystäjällä. Turha minulta on mitään laskelmia pyytää asiasta, mutta tämäntapaisia muutoksia voidaan tarvita, että pikkuradoille saataisiin hyvä junatarjonta.
Vastauksia:
Ei voida laskea sen varaan, että jotain matkustajaa yleensäkään kiinnostaisi toimia turvalaitteena, vaikka toiminta ei älyä vaadikaan. Minä ainakin haluan matkustajana lukea lehteni rauhassa, ilman että minut nakitetaan johonkin hommaan. Matkustaja on asiakas jota palvellaan!
Konnari pääsee takaohjaamosta alle minuutissa kuljettajan "turvalaitteeksi", eikä juna jää kuin ehkä sen 10-15min myöhään köröttelyn takia. Voisi olla matkustajat vihaisia, kun kuljettaja kuuluttaisi että "jatkamme reilun puolen tunnin kuluttua, kunnes apumies on saapunut paikalle". Eikä asemilla nykyään edes ole mitään asemavalvojia, muuta kuin suurimmilla (Helsinki, Tampere, Oulu). Karjaalla, Tammisaaressa ja Hangossa ei ole kuin lipunmyyjä asemalla. Niillekö päivystysvalmius? Ja entä jos lipunmyyjäneidolla ei ole ajokorttia?
Entä jos turvalaite hajoaa talvella keskellä tietöntä korpea? Ajaisiko päivystäjä ensin autolla johonkin tien sivuun, ottaisi enon vanhat järviset takakontista ja hiihtäisi 2km umpihangessa, ja rämpisi sitten ratapenkkaa ylös märkänä ja lumisena. Kyllä edelleen olen sitä mieltä, että konnarin on paljon helpompi itseään likaamatta kävellä takaohjaamosta eteen.
Jos turvalaitteen hajoaminen menee hiihtohommiksi ja aikaa menee apumiehen saapumiseen esim 45 minuuttia + junan 50kmh aiheuttama 10-15min myöhästyminen. Aikaa saattaa mennä jo tunti, kun konnarin läsnäollessa olisi myöhästytty vain 10-15min.
Vaikka turvalaitteet harvoin hajoavatkin, niin ei sen varaan voida silti laskea, että "eei ne hajoo". -Entä sitten kun hajoo. Juna ei liiku senttiäkään, jos kuljettajalla ei ole "henkivartijaa".
