- Liittynyt
- 8 Marraskuu 2005
- Viestit
- 399
Eipä jaksa provosoitua, kun aiheesta on keskusteltu jo aiemminkin.
Kuljettajilta lippuja Karjaa-Hanko-välin junissa
- Viestiketjun aloittaja Aleksi.K
- Aloituspäivämäärä
Eipä jaksa provosoitua, kun aiheesta on keskusteltu jo aiemminkin.
- Liittynyt
- 27 Huhtikuu 2006
- Viestit
- 2,697
Tuo kuljettajarahastus voisi toimia paremmin, jos ovet oltaisiin laitettu enemmän bussimaisesti, eli tuo etuovi ihan "keulaan". Kuljettaja voisi rahastaa, ne jotka tarvitsee rahastaa etuovesta. Tämä voisi toimia, eikä aikaa ehkä menisi niin paljon.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Kuljettajarahastus toimii mainiosti raitiovaunuissa. On hyvin vaikea kuvitella, että jos käytetään samantapaista kalustoa, ei kuljettajarahastus onnistuisi. Vaikkapa jollain ratikkalinjalla 4 tai 10 on varmaan enemmän matkustajia kuin vaikkapa Hanko - Karjaa -radalla.
Kaikkialle kuljettajarahastus ei sovi, mutta hiljaisille rataosuuksille se olisi oikeastaan aika luonteva ratkaisu. Kun tullaan sitten isolle asemalle, tarvittaneen muita käytäntöjä. Esimerkiksi joku asemalta voisi tulla avuksi myymään ja tarkastamaan lippuja
Kaikkialle kuljettajarahastus ei sovi, mutta hiljaisille rataosuuksille se olisi oikeastaan aika luonteva ratkaisu. Kun tullaan sitten isolle asemalle, tarvittaneen muita käytäntöjä. Esimerkiksi joku asemalta voisi tulla avuksi myymään ja tarkastamaan lippuja
- Liittynyt
- 27 Huhtikuu 2006
- Viestit
- 2,697
Näin toki on. Johtunee paljon oviratkaisusta. Edessä on ovi, jossa heti kuljettaja pystyy myymään lippuja. Kiskobussissa näin ei ole, ja joutuisi menemään aina ensin junan päähän lippua ostamaan. Tämä taas hidastaisi menoa, koska kuljettaja ei pysty samaan aikaan täydellisesti ohjaamaan ja myymään matkalippuja.
- Liittynyt
- 22 Syyskuu 2006
- Viestit
- 613
"Kuljettaja ei pysty samaan aikaan täydellisesti ohjaamaan ja myymään matkalippuja" ? Kuljettajahan ei missään tapauksessa ajon aikana lippuja saa myydä, vaan keskittyä ajamiseen, jos nyt oikein olen ymmärtänyt.
Ihan hyvähän tätäkin on testata. Konduktöörin palkkoja voi sääsyä, mutta palvelu huonontuu. Pitäisi käydä jossain vaiheessa katsomassa, miten käytännössä homma toimii ja kuinka hyvin.
Jos tehtäisiin laskutoimitus, paljonko kaikkien junien miehittäminen konduktöörein maksaisi per yksi turvalaitteen laukeaminen, niin luulenpa että tuolle 45 minuutin ajansäästölle tulisi aika rajusti hintaa.
Tietty suhteellinen määrä poikkeamia on yksinkertaisesti pakko sallia, jotta toiminta voidaan pitää tehokkaana.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Sama pätee käsittääkseni myös raitiovaunuihin ja busseihin. Eiväthän niidenkään kuljettajat samaan aikaan myy lippuja ja aja. Mutta tuo oviratkaisu on aika tärkeä. Jos matkustajia ei ole kovin paljon ja osalla on liput jo valmiiksi hankittuna, kuljettajan lipunmyynti ei käytännössä hidasta menoa ollenkaan, kunhan kuljettaja pystyy myymään liput samalta paikalta mistä hän ajaa junaa. Tältäkin kannalta uudet kiskobussit ovat aikamoinen katastrofi: kaikki ison kiskokaluston joustamattomuus tuntuu löytyvän, mutta kapasiteetti on mitätön. Koko kiskobussikonseptin pitäisi olla sellainen, että niillä liikennöinti olisi mahdollisimman halpaa. Bisnesajatushan on, että tulot ovat pienet kun palvellaan pieniä matkustajavirtoja, mutta myös kulut ovat pienet. Silloin pienetkin matkustajavirrat saadaan koottua ehkä jopa voitolla runkolinjojen luokse, mistä eteenpäin nämä matkustajat tuovat selvää rahaa firmalle. Pienistä puroista kasvaa iso virta.
(Isossa junassa taas saa olla kuluja paljonkin, kaiken kompensoi suuri kapasiteetti, satoja ellei jopa päältä tuhat matkustajaa. Jos vaikka ic-rungossa on 500 matkustajapaikkaa ja vetäistään sellainen arvio, että kutakin paikkaa kohden tulee rahaa 5€/h (täyttöaste n. 65& ja puolen hinnan maksavia n. 50%, keskinopeus 90km/h) ja että runko on tehokkaassa käytössä viisi tuntia päivässä, tulee rungolle lipputuloa päivässä 500x5x5€ = 12 500€. Sillä maksaa jonkun konduktöörin päiväpalkan max 300€ ihan huomaamatta. Pääomakulut ovat sitten huomattavia ja syövät suurimman osan kakusta. Liikennöintitalouden perustana on pääomakulujen hallinta: kaluston tehokas käyttö ja käyttöiän maksimointi peruskorjauksin ja muuhun käyttöön siirtämällä, kalustohankintojen huolellisella suunnittelulla ja kaluston elinkaaren suunnittelulla. Ei niinkään henkilöstökulujen ja sen semmoisen minimointi ole oleellista.)
Helsingin raitiotieliikenteessä ongelma on päinvastainen: matkustajamäärät ovat niin suuria, varsinkin potentiaaliset matkustajamäärät jos raitioteiden laajennushankkeita toteutetaan, että liikennöintiä pitäisi saada junamaisemmaksi. Hiljaisilla rataosuuksilla taas matkustajia on sen verta vähän pysähdystä kohden, että liikennöintiä pitäisi saada raitiotiemäisemmäksi kulujen kurissapitämiseksi ja tarpeeksi laajan verkoston ylläpitämiseksi.