Lähijunien roskikset

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Busseista mallia.
Vaikka toisaalta ei niissä pitkiä matkoja köröttelevissä linjabusseissakaan ole sen kummemmin roskiksia kuin muissakaan.
Kyllä tietääkseni istuinparikohtaiset roskikset ovat jokaisen itseään kunnioittavan kaukoliikennebussin vakiovarusteena.
Roskikset olisi kannattanut poistaa ensimmäiseksi kaikista Sm5-junista, ikkunan vieressä on hankala istua kun polvet ottavat kiinni roskiksiin.
Niin no, miksi tosiaan juuri Sm1/2-junat valittiin, joissa roskiksten poisto ei lisää tilaa, vaan täyttää vain sen roskilla.
Roskikset ja vessat ovat muutenkin täysiä turhakkeita sellaisissa lähijunissa jotka liikennöivät lyhyillä reiteillä.
En allekirjoita. Lyhyetkin reitit ovat yleensä vähintään 30-minuuttisia, tarkemmin ottaen kaikilla paitsi A- ja K-linjalla Kehäradan avaamisen jälkeen. Pisara-Radan jälkeen A ja K saatetaan yhdistää, jolloin tämäkään ei pidä enää paikkaansa. Varsinkin T- ja Y-linjat ovat pitkiä matka-ajoiltaan.

Junia ei kannata varustaa niin, ettei niillä voi poikkeustilanteessa/vuosien saatossa tilanteiden muuttuessa ajaa pitempiäkin matkoja (Flirtit kun ovat täysin kelpaavia pitemmillekin linjoille, kuten vaikkapa Lahti-Helsinki). Muutenkin seutumatkat HSL-alueellakin kestävät helposti yli 60 min ja monet myös käyttävät usein kaukomatkoillaan sekä lähi- että kaukojunia, jopa samalla matkalla, jolloin peruspalvelut kuten roskikset ja vessat ovat oletusarvoja ja ovat olleet tarjolla jo vuodesta nakki ja muusi. Joku muukin minun lisäksi kommenttipalstalla ihmettelee, miksi junien verhot ovat katoava vara - rautatiemme kun kuitenkin sijaitsevat pääosin maan päällä.
 
Kyllä minustakin vessat voisi vaikka lukita pois käytöstä A, I tai M-junissa jos siitä merkittävää säästöä tulee. Kokonaan niitä ei kannata poistaa jos samoilla rungoilla ajetaan Helsingistä Tampereelle ja Kotkaan.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

En allekirjoita. Lyhyetkin reitit ovat yleensä vähintään 30-minuuttisia, tarkemmin ottaen kaikilla paitsi A- ja K-linjalla Kehäradan avaamisen jälkeen. Pisara-Radan jälkeen A ja K saatetaan yhdistää, jolloin tämäkään ei pidä enää paikkaansa.

No tuskin kehäradallakaan kukaan ympyrää alkaa ajelemaan, kyllä ne matka-ajat pääsääntöisesti pysyvät alle 30 minuutissa, esimerkkeinä välit Hki-Vantaankoski, Hki-Tikkurila-Lentoasema tai Myyrmäki-Lentoasema-Tikkurila. Länsimetron myötä metron matka-aikakin pitenee yli 30 minuuttiin eikä vaunuja tietääkseni silti varusteta roskiksilla joten miksi flirteissä pitäisi roskikset olla?

---------- Viestit yhdistetty klo 18:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:17 ----------

Varsinkin T- ja Y-linjat ovat pitkiä matka-ajoiltaan.

Puhuinkin lyhyistä lähijunalinjoista, nämä eivät niitä ole.

---------- Viestit yhdistetty klo 18:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:17 ----------

Muutenkin seutumatkat HSL-alueellakin kestävät helposti yli 60 min ja monet myös käyttävät usein kaukomatkoillaan sekä lähi- että kaukojunia, jopa samalla matkalla, jolloin peruspalvelut kuten roskikset ja vessat ovat oletusarvoja ja ovat olleet tarjolla jo vuodesta nakki ja muusi.

Tekeehän moni myös vaihdollisen metro+lähi/kaukojunamatkan mutta ei metrovaunuissa ole roskiksia tsi vessoja. Vähän huono perustelu että kun ne roskikset ja vessat on aina olleet.
 
Miksi metromaiseen liikenteeseen pitäisi oletusarvona sisältyä heikompi palvelutaso? WC ehkä nyt vie 6 istumapaikkaa Flirteissä, mutta roskikset ovat mielestäni edelleen tärkeä asia lähijunissa, eikä niistä haittaakaan synny matkustajille sinänsä, vaikka flirttien roskikset tyhmässä paikassa ovatkin.
 
Tässä tulee toki huomata vähän erilainen taktiikka lähijunalinjoilla ja metrolinjoilla: Metrossa junat ovat mahdollisimman vähän varusteltuja, mutta asemalta löytyy sitten kaikki. Siilitien asemallakin taitaa olla wc. Lähijunalinjoilla taas asemat ovat erittäin köyhästi varusteltuja, mutta junista löytyy kaikki, jopa lipunmyynti.

Tämä nykytilan analyysi ei toki kerro, miten kannattaisi tehdä. Minusta lähijuna-asemien palvelutason parantamiseen tulisi tähdätä. Monet ovat erittäin huonosti integroituja ympäröivään kaupunkiin. Niiden tulisi ennemmin olla osa sitä kaupunkia.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Kyllä tietääkseni istuinparikohtaiset roskikset ovat jokaisen itseään kunnioittavan kaukoliikennebussin vakiovarusteena.

Nyt ei puhutakkaan kaukoliikenteenautoista, vaan ihan kaupunkibusseista.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:55 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:53 ----------

Kyllä minustakin vessat voisi vaikka lukita pois käytöstä A, I tai M-junissa jos siitä merkittävää säästöä tulee. Kokonaan niitä ei kannata poistaa jos samoilla rungoilla ajetaan Helsingistä Tampereelle ja Kotkaan.

Miksi ihmeessä? Mitä hyötyä siitä on jos ne suljetaan? Siis sellaisista joissa se WC on jo asennettu. Ps. Niillä ei ajeta Tampereelle ja Kotkaan (siis juuri noilla mitä A, I tai M-junissa on (ellei nyt sitä yhtä Sm4-paria I:llä lasketa).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tämä nykytilan analyysi ei toki kerro, miten kannattaisi tehdä. Minusta lähijuna-asemien palvelutason parantamiseen tulisi tähdätä. Monet ovat erittäin huonosti integroituja ympäröivään kaupunkiin. Niiden tulisi ennemmin olla osa sitä kaupunkia.

Martinlaaksonradan asemistakin vain kaikkein vähiten käytetty Vantaankoski koki täydellisen muodonmuutoksen, Martinlaakso ja louhela sai vain "pientä pintaremonttia" ja kovin suuria odotuksia mulla ei ole tulevasta Myyrmäen aseman remontistakaan, Varsinkin Myyrmäen asema on alueen häpeäpilkku. Jostain syystä metroasemia on peruskorjattu paljon perusteellisemmin ja varsinkin lippuhalleihin on panostettu, Kontulassakin itäpään lippuhalli yhdistettiin viereiseen kontumarkettiin. Martinlaaksossa lippuhalli olisi voitu liittää yhtenäisesti uuteen ostariin mutta ei.
 
Martinlaaksonradan asemistakin vain kaikkein vähiten käytetty Vantaankoski koki täydellisen muodonmuutoksen, Martinlaakso ja louhela sai vain "pientä pintaremonttia" ja kovin suuria odotuksia mulla ei ole tulevasta Myyrmäen aseman remontistakaan, Varsinkin Myyrmäen asema on alueen häpeäpilkku. Jostain syystä metroasemia on peruskorjattu paljon perusteellisemmin ja varsinkin lippuhalleihin on panostettu, Kontulassakin itäpään lippuhalli yhdistettiin viereiseen kontumarkettiin. Martinlaaksossa lippuhalli olisi voitu liittää yhtenäisesti uuteen ostariin mutta ei.

Ilmeisesti Vantaankosken asema remointoitiin täysin uudeksi koska sinne tulee bussiterminaali ja iso liityntäpysäköintipaikka. En kyllä tiedä miksei muita sitten ole remontoitu.. TIkkurilahan saa uuden asemakeskuksen, uudet asemat tulee tietysti hienoiksi, mutta jääkö muut Kehäradan asemat nykyiselleen?
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Miksi ihmeessä? Mitä hyötyä siitä on jos ne suljetaan? Siis sellaisista joissa se WC on jo asennettu.

Säästöt siivoukseen, huoltoon, vesisäiliöiden täyttöön ja septitankkien tyhjennykseen kuluvassa ajassa. Tämä tietysti sitten edellyttäisi asemakohtaisten vessojen rakentamista jotka kuitenkin vaatisi siivousta ja huoltoa, voi siis olla että kustannushyödyt jäisivät olemattomiksi.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Säästöt siivoukseen, huoltoon, vesisäiliöiden täyttöön ja septitankkien tyhjennykseen kuluvassa ajassa. Tämä tietysti sitten edellyttäisi asemakohtaisten vessojen rakentamista jotka kuitenkin vaatisi siivousta ja huoltoa, voi siis olla että kustannushyödyt jäisivät olemattomiksi.

Eihän aika säästöä olisi, Flirtithän tyhjennetään ja täytetään, huolletaan jne. suurimmaksi osaksi öisin. Suurin osa flirteistä viedään yöksi varikolla (muutama saattaa asemalle jäädä viikonloppuisin). Ei siitä kovin suurta rahallistakaan säästöä voisi tulla... Matkustajilta valituksia enemmän.
 
Ilmeisesti Vantaankosken asema remointoitiin täysin uudeksi koska sinne tulee bussiterminaali ja iso liityntäpysäköintipaikka.

Siis se "terminaali ja liityntäpysäköinti ON jo rakennettu.
Samantapainen tuo "bussiterminaali" on kuin ennen remonttiakin, ei sinne ole suunniteltu yhtään enempää päättyvää liikennettä kuin ennenkään. Liityntäpysäköintialuetta laajennettiin jonkin verran mutta ei se edelleenkään hirveän iso ole. En mä usko että Vantaankosken käyttäjämäärät jatkossakaan hirveästi kasvavat. Sen sijaan Martinlaakson ja Myyrmäen asemien matkustajamäärät kasvavat kun suuri osa nykyisistä suorista bussimatkoista siirtyy raiteille.
 
En nyt usko, että se kaupunkirakenteeseen integrointi pelkällä aseman remontilla onnistuu. Enemmän hain sellaista, mitä toivottavasti Tikkurilaan saadaan uudella matkakeskuksella (jos saadaan).
 
No tuskin kehäradallakaan kukaan ympyrää alkaa ajelemaan, kyllä ne matka-ajat pääsääntöisesti pysyvät alle 30 minuutissa, esimerkkeinä välit Hki-Vantaankoski, Hki-Tikkurila-Lentoasema tai Myyrmäki-Lentoasema-Tikkurila. --- Puhuinkin lyhyistä lähijunalinjoista, nämä eivät niitä ole.
Hki-Tikkurila-Lentoasema on 30 min. Muita väh. 30 min. välejä ovat monet tärkeät yhteydetkin, kuten vaikkapa Espoo-Kerava, Tikkurila-Espoo, Leppävaara-Kerava jne. eli ei puhuta välttämättä pitkistäkään matkoista. Hiljaisimpina aikoina junat pysähtyvät kaikilla asemilla, jolloin matkat pitenevät entisestään.
Länsimetron myötä metron matka-aikakin pitenee yli 30 minuuttiin eikä vaunuja tietääkseni silti varusteta roskiksilla joten miksi flirteissä pitäisi roskikset olla?
Vähän huono perustelu että kun kerran tehdään virhe niin ehkä ensi kerralla onnistuu. Metroissa näkee paljon enemmän roskaa, kuin lähijunissa. Lisäksi uudelleenvarustelu on kalliimpaa, kuin nykyisen varustustason säilyttäminen nykyisissä junissa. Vai pitäisikö lähijunatkin automatisoida ja laituriovittaa, koska niinhän siihen ihanteellisen metromaiseen Länsimetroonkin tehdään?
Tekeehän moni myös vaihdollisen metro+lähi/kaukojunamatkan mutta ei metrovaunuissa ole roskiksia tsi vessoja.
Vessoissa voi käydä tuossa tapauksessa rautatieliikennejunan puolella tai metroasemalla. Metroissa ei ole roskiksia, mutta minkäs minä sille voin? Omasta mielestäni metro on parhaimmillaan keskusta-alueella, missä pintaratkaisut eivät voi toimia. Näinollen metrossa asemien vessat riittävät mainiosti, koska Suomessa ei ole niin suurta keskustaa, että sen alla pitäisi vaeltaa metrolla yli puolta tuntia. Keskustan alitusaikana ei ehdi paljoa roskaamaankaan. Äläkä kysy minulta, miksi metroa tehdään keskelle metsää.
Vähän huono perustelu että kun ne roskikset ja vessat on aina olleet.
Perustelenkin tämän varustelun määrän matkustamisen laatutasolla. Lisäksi se, että ne ovat aina olleet, ei ole turha asia, sillä matkustajat voivat olettaa VR:n junista löytyvän vessat ja roskikset. Lisäksi, kuten jo sanoin, ylläpito on eri asia kuin penkkien repiminen irti ja vessojen rakentaminen sekä penkkien uusiminen roskisversioilla (Flirt-tapauksessa pöytien).
Miksi metromaiseen liikenteeseen pitäisi oletusarvona sisältyä heikompi palvelutaso? WC ehkä nyt vie 6 istumapaikkaa Flirteissä, mutta roskikset ovat mielestäni edelleen tärkeä asia lähijunissa, eikä niistä haittaakaan synny matkustajille sinänsä, vaikka flirttien roskikset tyhmässä paikassa ovatkin.
Ajatuksena on varmaan ollut, että kaikilla istuvilla ne olisivat käden ulottuvilla. Sm1/2-sarjassa tämä ei toteutunut ikkunapaikalla olijalle, mutta toisaalta toteutui ja toteutuu paremmin seisoville matkustajille, kuin Flirtin ratkaisu.
Tässä tulee toki huomata vähän erilainen taktiikka lähijunalinjoilla ja metrolinjoilla: Metrossa junat ovat mahdollisimman vähän varusteltuja, mutta asemalta löytyy sitten kaikki. Siilitien asemallakin taitaa olla wc. Lähijunalinjoilla taas asemat ovat erittäin köyhästi varusteltuja, mutta junista löytyy kaikki, jopa lipunmyynti.

Tämä nykytilan analyysi ei toki kerro, miten kannattaisi tehdä. Minusta lähijuna-asemien palvelutason parantamiseen tulisi tähdätä. Monet ovat erittäin huonosti integroituja ympäröivään kaupunkiin. Niiden tulisi ennemmin olla osa sitä kaupunkia.
Itse asiassa mielestäni nykyinen ratkaisu on oikea: lähijunissa on vähän junia ja paljon asemia (myös niitä pellonlaidan seisakkeita), joten palvelun kannattaa olla junassa. Metroja taas on aina vaan enemmän vuorovälin kiristyessä, mutta asemia on vähän ja niillä on aina tuhansia päiväkäyttäjiä. Myös kaupunkipainotteiselle palvelualueelle luontuu paremmin palvelut asemalla, jotta niitä voi käyttää myös kaduntallaaja.

Jos taas joka VR:n lähijunapysäkillä olisi kaikki herkut, ne voisivat olla hieman liioiteltua. Tietysti vähänkin enemmän käytetyille asemille toivoisin asemarakennusta, jonka minimipalvelutasona vessojen ja roskisten lisäksi odotustilat, kahvila (joko kioskipalveluineen tai lisäksi kioski) ja lipunmyynti. Asemat suunniteltaisiin yhdessä muiden paikalle aikovien yrittäjien kanssa, jotta palvelutarjonta maksimoitaisiin - toki vain perhematkustajaystävällisiä palveluita huoltoasemien tapaan. Vuokra olisi niin alhainen, että kaikki paikalliseen palvelutasoon vaaditut liikkeet saadaan jengiin mukaan hyvillä aukioloajoilla. Tietenkään palveluita ei pidä ylimitoittaa asiakkaisiin nähden, vaan vuokraa on saatava edes vähän.

Nyt ei puhutakkaan kaukoliikenteenautoista, vaan ihan kaupunkibusseista.
Olisi varmaan pitänyt lukea rivien välistä?

En nyt usko, että se kaupunkirakenteeseen integrointi pelkällä aseman remontilla onnistuu. Enemmän hain sellaista, mitä toivottavasti Tikkurilaan saadaan uudella matkakeskuksella (jos saadaan).
Kaikki asemat eivät ole kaupunkirakenteessa, eikä niitä siihen kiinni saada muuten kuin siirtämällä tai rakentamalla kaupunki ympärille. Tikkurilassa on ihan kunnon tiivistä kaupunkirakennetta ympärillä, joten siellä onkin tarjolla pian vaikka mitä. Veronmaksajien on kuitenkin turha maksaa kannattamattomia pakkopalveluita pikkuasemilla, kuten vaikka Savio, Kera, Kilo ja monet muut.
 
Itse asiassa mielestäni nykyinen ratkaisu on oikea: lähijunissa on vähän junia ja paljon asemia (myös niitä pellonlaidan seisakkeita), joten palvelun kannattaa olla junassa. Metroja taas on aina vaan enemmän vuorovälin kiristyessä, mutta asemia on vähän ja niillä on aina tuhansia päiväkäyttäjiä. Myös kaupunkipainotteiselle palvelualueelle luontuu paremmin palvelut asemalla, jotta niitä voi käyttää myös kaduntallaaja.

Miten niin? Metrossahan on enemmän asemia kilometriä kohti kuin kaupunkiratojen lähijunissa, joskin suuruusluokka on käytännössä sama. Tarkoitan tällä toki HSL-alueen lähijunia, niitä oikeita metrojunia tai S-Bahn-junia, enkä Riihimäelle asti kulkevia Regional-junia. Kaupunkiradoilla ei ole pellonlaidan seisakkeita. Ja kaupunkiratojen yhteenlaskettu kiertoaika on jotain 300 minuuttia (en jaksanut laskea tarkemmin), kun Kehärata valmistuu. A-juna taitaa olla myös ainoa, jota ajetaan ruuhkassa yhdellä yksiköllä. Se tarkoittaa, että kaupunkiradat varaavat 60 junayksikköä. Kehäradan jälkeen kaupunkiradoilla on kolmisenkymmentä (ei kaukoliikenteen) asemaa, eli asemia on vähemmän kuin junia. Sen lisäksi vessojen liikuttelu on erittäin tehotonta toimintaa.

Nythän ongelma onkin, että Sm5-junat on mitoitettu Regional- ja RegionalExpress-palveluihin, ei metro-/S-Bahn-liikenteeseen jossa ne nyt ajavat. Kannattaa vaikka tutkia kuvia Reinin-alueen tai Frankfurtin S-Bahn-junista. Ne muistuttavat HKL:n metrojunia erittäin paljon. Tosin ero Sm5:eenkin on lähinnä, että ovia on vähän enemmän. WC:t saattavat joissakin niissäkin olla, en muista.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 19:47 ----------

Kaikki asemat eivät ole kaupunkirakenteessa, eikä niitä siihen kiinni saada muuten kuin siirtämällä tai rakentamalla kaupunki ympärille.

No sitähän mä juuri ajan takaa. Se integrointi kaupunkirakenteeseen tapahtuu suunnittelemalla ja kaavoittamalla se kaupunki siihen. Ratojen ei pidä olla kaupungin käyttäjälle mitään betonisia alikulkukaukaloita vaan osa kaupunkia.

Veronmaksajien on kuitenkin turha maksaa kannattamattomia pakkopalveluita pikkuasemilla, kuten vaikka Savio, Kera, Kilo ja monet muut.

Veronmaksajien kannalta on kannattamatonta, että näiden asemien ympärillä on paljon käyttämätöntä rakennuspotentiaalia. Kera ja Kilo ovat huonoja esimerkkejä, koska ne odottavat sitä kaupunkirataa. Sitä ennen ei rakenneta kaupunkia eikä rakenneta niitä kaupunkirakenteeseen integroituja asemiakaan.
 
Miten niin? Metrossahan on enemmän asemia kilometriä kohti kuin kaupunkiratojen lähijunissa, joskin suuruusluokka on käytännössä sama. Tarkoitan tällä toki HSL-alueen lähijunia, niitä oikeita metrojunia tai S-Bahn-junia, enkä Riihimäelle asti kulkevia Regional-junia. Kaupunkiradoilla ei ole pellonlaidan seisakkeita. -- No sitähän mä juuri ajan takaa. Se integrointi kaupunkirakenteeseen tapahtuu suunnittelemalla ja kaavoittamalla se kaupunki siihen. Ratojen ei pidä olla kaupungin käyttäjälle mitään betonisia alikulkukaukaloita vaan osa kaupunkia.
Tarkoitatko siis vain Kehärataa+Pisara-Rataa? Mikään muu ei vastaa kuvaustasi. Savio on kaupunkiasema kaupunkiradalla, pellon laidassa, kaupunkirakenteesta kaukana. Siinä on esimerkki, ettei kaupunkirata ole automaattinen onni, vaan vähän lisää sitä samaa junarataa. Jos kaupunkirataa aiotaan rakentaa Leppävaaran länsipuolelle, sen varrella on niittyjä ja metsiä enemmän kuin kaupunkia, eikä uusi rata entisen viereen samoilla asemilla mitään muuta - parantaa se toki radan välityskykyä, mutta aika hyvä junapalvelu on jo nyt näillä väliasemilla. Enemmänkin se auttaa E- S- ja U-junilla matkustavia, jotka voivat ohittaa maito- ja tehdaslaiturit Espoon puolella ja onkin siten yleishyödyllinen, varsinkin, kun se mahdollistaa Porin radankin.

Ei silti esim. (kaupunki)radanvarsipaikat eivät yhtäkkiä muutu miksikään juuri lisäraiteiden takia, vaan laadukkaat, lämpimät ja palvelurikkaat asemat ovat avain parhaaseen junamatkustukseen. Ja ne asemat voidaan tehdä niin hienoiksi, kuin halutaan, jo nyt, sille puolelle, jolle ei olla suunnittelemassa lisäraiteita - asemat itse voivat nököttää yhtä hyvin kahdenkin raiteen vieressä. Ei se 15 minuutin vuoroväli ketään haittaa, jos junaan mahtuu hyvin, kunhan sen voi odottaa mukavasti ja samalla aseman palveluita hyväksi käyttäen. Siksi uudet kaupunkiasemat olisi nimenomaan tärkeää rakentaa heti, yhtä hyvin kaupunkiradan ulkopuolelle kuin sen varteenkin.

Saviossa ongelmana on varmaankin se, ettei se tarvitse kaupunkirataa sijaintinsa suhteen (kun Vantaallakin on niin paljon kaupunkilaajennuspotentiaalia). Saviolla on juuri sen verran palveluja, mitä siellä tarvitaan. Ainoa hyöty koko kaupunkiradasta Saviossa on se, ettei Savion pysähdystä tarvitse lakkauttaa kokonaan. Kaupunkia ei voi rakentaa aseman ympärille joka maitolaituriin, kun sijainti on mitä on - rajatonta kasvua ei olekaan. Jopa Rastilan ja Siilitien ympärillä on aika laiskaa rakentamista, joten voi arvata, kuinka kiire Saviolla on saada asemalle kaupat, kerrostalot ja vessat.
Ja kaupunkiratojen yhteenlaskettu kiertoaika on jotain 300 minuuttia (en jaksanut laskea tarkemmin), kun Kehärata valmistuu. A-juna taitaa olla myös ainoa, jota ajetaan ruuhkassa yhdellä yksiköllä. Se tarkoittaa, että kaupunkiradat varaavat 60 junayksikköä. Kehäradan jälkeen kaupunkiradoilla on kolmisenkymmentä (ei kaukoliikenteen) asemaa, eli asemia on vähemmän kuin junia. Sen lisäksi vessojen liikuttelu on erittäin tehotonta toimintaa.
Asemakohtaisia matkustajia on vähemmän, varsinkin tietyillä asemilla, metrossa on sentään sijainnin vuoksi (lähellä Hgin keskustaa) aina asiakkaita ja kaupunki rakentuu ympärille varmasti.
Veronmaksajien kannalta on kannattamatonta, että näiden asemien ympärillä on paljon käyttämätöntä rakennuspotentiaalia. Kera ja Kilo ovat huonoja esimerkkejä, koska ne odottavat sitä kaupunkirataa. Sitä ennen ei rakenneta kaupunkia eikä rakenneta niitä kaupunkirakenteeseen integroituja asemiakaan.
Mitä Saviolle (tai vaikka Valimolle, Mäkkylälle...) on tapahtunut sen jälkeen, kun kaupunkirata saapui? Ei se mitään auta, jos asemat ovat samaa karua tavaraa. Ja jos parempilaatuisen aseman pykääminen on yhteiskunnallisesti kannattavaa, se ei vaadi kaupunkirataa eli lisää raiteita. Sitä vaativat muut asiat, kuten kaukoliikenteen nopeuttaminen ja se välityskyvyn kasvattaminen.
 
Takaisin
Ylös