Lähijunien roskikset

Savio on kaupunkiasema kaupunkiradalla, pellon laidassa, kaupunkirakenteesta kaukana. Siinä on esimerkki, ettei kaupunkirata ole automaattinen onni, vaan vähän lisää sitä samaa junarataa.

Se oli siis yksi esimerkki, ei yleisperuste. Vastakkaisena esimerkkinä voin esittää Kulosaaren, mutta en esitä, koska yksittäistapauksella ei ole merkitystä. Ja esimerkkisi kertoo vasta, että Savion asemalla on siis tiivistämispotentiaalia, joka tultaneen joskus hyödyntämään. Ja olisiko se niin hirveä asia, jos Savion asemalla ei sitten olisi WC:tä?

---------- Viestit yhdistetty klo 21:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:41 ----------

Asemakohtaisia matkustajia on vähemmän --

Sillä ei ole mitään merkitystä, kun pohditaan sitä, onko näille matkustajille tehokkaampaa tarjota palvelut junassa vai asemalla. Silloin vertaillaan vain sitä junien ja asemien määrää.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:41 ----------

Ei silti esim. (kaupunki)radanvarsipaikat eivät yhtäkkiä muutu miksikään juuri lisäraiteiden takia, vaan laadukkaat, lämpimät ja palvelurikkaat asemat ovat avain parhaaseen junamatkustukseen.

Ei niin, mutta kaupunkiratahankkeessa ei olekaan kyse pelkistä lisäraiteista, vaan puoliksi juuri niistä asemien rakentamisesta.

Ja kuten olen sanonut, nykytilanne ei kerro mitään siitä miten kannattaisi tehdä. Argumenttinihan koko ajan on ollut, että myös asemien integrointia kaupunkirakenteeseen pitäisi parantaa. Jos annat esimerkiksi aseman, jossa on vähän kaupunkia ja vähän palveluja, se vain vahvistaa argumenttiani. Metrorataa ympäröivä kaupunkiseutu ei mitenkään eroa kaupunkiratoja ympäröivästä kaupunkiseudusta.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:41 ----------

Kaupunkia ei voi rakentaa aseman ympärille joka maitolaituriin, kun sijainti on mitä on - rajatonta kasvua ei olekaan.

Rajaton kasvu on aika kaukaa haettu argumentti, kun puhutaan Suomen eniten kasvavasta seudusta. Kummasti 2 km päässä kummassakin suunnassa Savion asemasta on sitä kaupunkia. Ja kummasti joka puolella seutua ykköskohteina on juuri radanvarsien kaavoituksen tiivistäminen. Jopa uusia ratoja suunnitellaan rakennettavaksi. Jos "joka maitolaituria" ei olisi tarvetta rakentaa, ei varmaan kannattaisi rakentaa uuttakaan rataa?
 
Se oli siis yksi esimerkki, ei yleisperuste. Vastakkaisena esimerkkinä voin esittää Kulosaaren, mutta en esitä, koska yksittäistapauksella ei ole merkitystä. Ja esimerkkisi kertoo vasta, että Savion asemalla on siis tiivistämispotentiaalia, joka tultaneen joskus hyödyntämään. Ja olisiko se niin hirveä asia, jos Savion asemalla ei sitten olisi WC:tä?
Eihän siellä ole nytkään. Jos junissa on jo vessat, niitä kannattaa enää rakentaa vain niin palvelurikkaille asemille, jos vaikkapa aseman palveluja tullaan käyttämään jopa junan sijasta tai jos asema toimii samalla bussiterminaalina.
Sillä ei ole mitään merkitystä, kun pohditaan sitä, onko näille matkustajille tehokkaampaa tarjota palvelut junassa vai asemalla. Silloin vertaillaan vain sitä junien ja asemien määrää.
Jos palvelut on jo junissa, ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa asemarakennuksia vessoineen kaikille pysähdyspaikoille. Jos taas osassa tunnuksellisia junia on vessa ja osassa ei, ei satunnaismatkailija uskalla enää luottaa siihen, että junassa on vessa, koska häntä ei kiinnosta opetella ulkoa vessajunien listaa. Lisäksi vessassa käyminen junamatkan aikana säästää aikaa, joka on kaikille plussaa. Ja jos hän junassa tarvitsee roskakoria vapauttaakseen kätensä muuhun kuin roskien pitelemiseen, häntä ei välttämättä kiinnosta asemien roskikset.

Metrorataa ympäröivä kaupunkiseutu ei mitenkään eroa kaupunkiratoja ympäröivästä kaupunkiseudusta.
Eikä raitiovaunuja ympäröivästä kaupunkiseudustakaan, jos esimerkeillä ei ole väliä. Ei joukkoliikenneväline sitä muokkaa paljoakaan, osittain toki siksi, että ensin rakennetaan kuitenkin autotieverkosto, johon kaupunki pohjautuu. Joitakin eroja on kaupunkiratojen ja metron ympäristölläkin, mutta ne johtuvat pikemminkin palvelualueesta. Jos rata on arvokkaalla alueella lähellä Helsinkiä, ympäristö on korttelikaupunkimaisempaa, eikä väljää kaupungin ja maaseudun välimaastoa peltoineen, niittyineen, erilaisine talotyyppeineen, kuten Hiekkaharjun-Myyrmäen pohjoispuolella tai Leppävaaran länsipuolella.

Rajaton kasvu on aika kaukaa haettu argumentti, kun puhutaan Suomen eniten kasvavasta seudusta. Kummasti 2 km päässä kummassakin suunnassa Savion asemasta on sitä kaupunkia. Ja kummasti joka puolella seutua ykköskohteina on juuri radanvarsien kaavoituksen tiivistäminen. Jopa uusia ratoja suunnitellaan rakennettavaksi. Jos "joka maitolaituria" ei olisi tarvetta rakentaa, ei varmaan kannattaisi rakentaa uuttakaan rataa?
En ole lisäraiteita vastaan, vaan sitä, että halutaan jotkut tietyt palvelutasot joka paikkaan ja liikennevälineeseen riippumatta liikennemuodon erityispiirteistä ja palvelualueen kehityskatsauksista sekä rakenteesta. Oma mielipiteeni: jokaiselle asemalle ei tarvitse vessaa, korotettu laituri voi syrjäisimmissä paikoissa olla lyhyt pätkäkin, tasoristeyksiä voi olla harvaan liikennöidyllä radalla (esim. jos ruuhkaisimpana tuntina junia kulkee 20 kpl/h tai harvemmin), asemarakennusta ei välttämättä tarvita (sille voi toki tehdä varauksen kaavoituksessa tulevaisuutta silmällä pitäen).

Tuntuu, että kaikki asemat on tehty samasta muotista - kun katsoo vaikkapa Mäkkylän, Pitäjänmäen ja Valimon asemia, ne vaikuttavat identtisiltä. Pitäjänmäki on esim. isompikin paikka, asemalle avattiin markettikin ja sillä olisi myös potentiaalia liityntäliikenteelle, mutta se on silti rakennettu karusti: ei edes sisäodotustiloja ja vain joka asemalla pysähtyvät junat pysähtyvät siellä - vain yksi linja ruuhka-aikaankin. Pitäjänmäkeen pitäisi rakentaa laiturit myös kaukoraiteille, joilla pysähtyisi siten Espoon E-junat (ymmärtääkseni yhteen lisäpysähdykseen on vielä varaa aikataulujen puitteissa).

Myös Vantaankosken radalle mahtuisi yksi linja lisää myös Kehäradan jälkeen - Huopalahden ja Helsingin välillä kolme linjaa kulkisi keskimäärin 3 1/3 minuutin välein, joka on täysin mahdollista, kun nytkin voidaan ajaa junia jopa 2 minuutin vuorovälillä, paljon kaukoliikennettä paremmalla täsmällisyysprosentilla. Tällä hetkellä tuntuu, ettei Vantaankosken radan täyseristyksen tarjoamasta täsmällisyydestä hyödynnetä mitään 10 minuutin vuorovälillä, minusta ei tarvittaisi hiljaisimpiin ja näkyvimpiin ylityspaikkoihin edes kalliita eritasoristeyksiä, jos kerta junia kulkee noin harvoin. Japanissahan eritasoristeys rakennetaan vasta, jos junia kulkee niin tiuhaan, ettei puomeja voida avata välissä:)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Roskiksista sen verran, niin lähijunat taitavat olla ainoa kauupunkien sisäinen kulkuneuvo jossa saa syödä omia eväitä. Ja usein tulee syötyäkin jos perheen kanssa liikkuu. Karkkeja, jäätelöä, mehua jne. Ja silloin roskikset ovat tarpeen.

Omassa tiedossani ei ole, että omien eväiden syöminen olisi kiellettyä yhtään missään joukkoliikennevälineessä. Miksi olisi? Sellaisten eväiden syöminen, jotka saattavat aiheuttaa sotkua, sen sijaan oletettavasti on kielletty, koska lienee sääntö joka yleisesti kieltää sotkemisen.
 
Asemien vessat ovat yleensä maksullisia. Jo siitäkin syystä itse yleensä käytän junan vessoja mieluummin. Voisi kuitenkin olettaa että junassa olevat vessat ovat kalliimpia huoltaa.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Ei ole metroissa. Laitureilta löytyy. Silti metrojunat pysyvät mielestäni aika siisteinä, joten luulisi lähijunienkin kanssa olevan näin. Ehkä junaroskisten syynä on pidemmät matkat ja asemavälit. Vaikka toisaalta ei niissä pitkiä matkoja köröttelevissä linjabusseissakaan ole sen kummemmin roskiksia kuin muissakaan.

Muistelen, että metroliikenteen alkuaikoina junien roskikset päätettiin jättää pois turvallisuussyistä. Jos vaikka joku keksii sytyttää sellaisen palamaan ja juna on tunnelissa, niin siitä syntyvä paniikki saisi aikaan rumempaa jälkeä kuin maan pinnalla. Mahtoiko laitureillakaan olla alkuvuosina roskiksia samasta syystä? En enää jaksa muistaa.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Omassa tiedossani ei ole, että omien eväiden syöminen olisi kiellettyä yhtään missään joukkoliikennevälineessä. Miksi olisi? Sellaisten eväiden syöminen, jotka saattavat aiheuttaa sotkua, sen sijaan oletettavasti on kielletty, koska lienee sääntö joka yleisesti kieltää sotkemisen.

Busseissa ja muistaakseni raitiovaunuissakin on ihan oven vieressä tarra jossa jäätelön ja hot-dogin ja limsapullon kuvat on yliviivattu punaisella.

t. Rainer
 
Asemien vessat ovat yleensä maksullisia. Jo siitäkin syystä itse yleensä käytän junan vessoja mieluummin. Voisi kuitenkin olettaa että junassa olevat vessat ovat kalliimpia huoltaa.

Lisäksi asemien vessat ovat yleensä kahta kauheammassa kunnossa kuin junissa.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Busseissa ja muistaakseni raitiovaunuissakin on ihan oven vieressä tarra jossa jäätelön ja hot-dogin ja limsapullon kuvat on yliviivattu punaisella.

t. Rainer
Kuvan mukaisen jäätelötötterön sulaminen ja hot dogin maustearsenaalin valuminen ovat mielestäni perusteltuja syitä kieltäytyä ottamasta matkustajaa heiluvaan bussiin. Juna on niin tasaista kyytiä, ettei sotkua saa aikaiseksi, ellei sitten ole sottapytty ruokapöydässäkin. Limupullon tapauksessa olen eri mieltä tarran kanssa, välillä joutuu myös haraamaan bussikuskien kanssa kierrekorkillisista mehutetroista, suljetuista jäätelöannoksista (sellaiset kannelliset), kannellisista limukupeista ja kannellisista kahvikupeista, vaikken ymmärrä, kuka sellaisilla sotkee.
 
Takaisin
Ylös