Länsi-Uudenmaan joukkoliikenne

Olin mukana Lohjan joukkoliikennetyöryhmässä jossa pitkään ja hartaasti näitä kuvioita mietittiin ja kun homma alkoi olla plakkarissa, ELYn kommentti oli suunnilleen että tehkää mitä teette mutta me kilpailutetaan koko höskä uudelleen. Söi hieman motivaatiota ja perskohtaisesti koen että asukkaille annettuja lupauksia ei pystytty pitämään ja liki kaikki vaivannäkö oli melkolailla turhaa.

Tarkoitatko, että työryhmä ei saanut valmista sellaisessa määräajassa, mitä ELY-keskus vaati, jotta kilpailutus ehditään tekemään ajoissa?
Mitä tavoitteita työryhmällä oli, ja mihin asioihin olisi haluttu vaikuttaa?
 
Kyllä se valmiiksi saatiin eikä käsittääkseni ELYn suunnasta ollut aikataulupaineita. Hidastahan se oli. Tavoitteena oli parantaa syrjäisempien alueitten joukkoliikennepalveluita ja saada hommaan yhtenäistä meininkiä ja parantaa työssäkulkumahdollisuuksia pk-seudun suuntaan. Pohjolan Liikenteen ratkaisu lopettaa liikennöinti tuli puun takaa ja sekoitti pakkaa isosti. Onneksi tilanne ratkesi kuitenkin hyvin.
 
Lohjan kaupunkikehityslautakunta päätti, että Lohja-Helsinki runkoliikenne jää markkinaehtoisena toimivaksi vaikka se olikin kilpailutuksessa mukana. Vihti ja Karkkila ovat tehneet päätöksen edetä kokonaan juuri kilpailutetun mallin pohjalta. Uutista löytyy maksumuurin takaa.
https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/6311273
 
Viimeksi muokattu:
Hankintapäätös on nyt tehty.

Voittajat:
  1. Satakunnan Liikenne
  2. Korsisaari
  3. Korsisaari
  4. J. Vainion Liikenne
  5. Korsisaari
  6. Lehdon Liikenne
  7. Savonlinja
  8. Hankinta keskeytetty
  9. J. Vainion Liikenne
  10. J. Vainion Liikenne
  11. J. Vainion Liikenne
  12. J. Vainion Liikenne
  13. Lehdon Liikenne
  14. Turun Tilausliikenne
 
Alkoi uusi aika, huomenna taidan kokeilla itsekin.

Joku taitava tiedonhakija voisi kokeilla, että jos karkkilalaisella on ensi keskiviikkona aika Lohjan sairaalassa kello 11:30 ja ulos pääsee 12:30, kuinka sinne pääsee Länsi-Uudenmaan joukkoliikenteellä sujuvasti, paljonko lippu maksaa, mistä sen voi ostaa, mikä käy maksuvälineeksi?Ovatko vaihdot varmistettuja tai riittävän luotettavia? Minun mielestäni houkuttelevassa joukkoliikennejärjestelmässä vastauksen noihin kaikkiin löytäisi helposti.

Sote-palveluiden keskittämisen aiheuttamia harmeja ja Kelan taksilaskujen kasvamista voisi lieventää hyvällä ja edullisella julkisella liikenteellä.
 
Uuttamaata voi hyvin verrata Tukholman lääniin, pinta-ala on hieman enemmän, asukkaita huomattavasti vähemmän. Mutta joukkoliikenne toimii ihan eri tavalla.
Koululaiset pääsevät molemmissa kouluun ja takaisinkin, mutta nuorten kerhotunnit, harrastukset, onko vanhempien vietävä vai voisiko joukkoliikenne olla hyväksi. Ja tuo terveyskeskukseen pääseminen, senioreiden erilaiset virkistyspalvelut, miten niihin on tarkoitus päästä, varsinkin jos lääkäri on kieltänyt ajamisen. Aina voi tulla odottamatonta matkustustarvetta, jos et voi ajaa itse....
Joukkoliikenteen ei ole tarkoitus tuottaa kunnalle rahaa, lipputulojen ei kuulu peittää kuin osa kustannuksista. Vaan sen tehtävänä on saada syrjemmämmälläkin asuville mahdollisuus päästä palveluiden luo, saada heidät pysymään pidempää kodeissaan eikä muuttamaan taajamiin. Samalla onnistuu vastavuoroisesti virkistysalueiden käyttö myös suurkaupunkien asukkailta, moni matkailukohde saa lisää kävijöitä, ison osan väestöstä elämän laatu nousee, ilman että tarvitsee ajaa itse.
Jos joukkoliikenne on hoidettu riittävän hyvin, jättää yhä useampi täysi-ikäistyvä ajokortin suorittamatta, keski-ikäiset antavat ajokortin vanhentua. Yksitysautojen määrä vähenee . Tiedän että osa foorumin lukijoista puhuu nyt kustannuksista, jättäen monia mainitsemiani tekijöitä laskematta mukaan.
 
Taajamassa asuvana on aika epäreilua että minun verovaroista tuetaan syrjäseuduilla asuvien elämänlaatua. Asumisen hinta taajamissa on jo muutenkin liian kallista, siitä ei pidä rangaista vielä lisää.
 
Taajamassa asuvana on aika epäreilua että minun verovaroista tuetaan syrjäseuduilla asuvien elämänlaatua. Asumisen hinta taajamissa on jo muutenkin liian kallista, siitä ei pidä rangaista vielä lisää.
Hylje, samalla kun kustannukset nousevat tulee myös lisää maksajia. Paremmat joukkoliikenneyhteydet saavat osan ihmisistä jättämään autonsa liityntäpysäköintiin tai jopa kotiin. Tämä vähentää ruuhkia teillä. Mutta myös taajamissa asuvien elämä paranee. Uudellamaalla on paljon näkemisen arvoista, kokemisen arvoista. Oletko kiinnostunut lähialuematkailusta? Mutta nyt joukkoliikenneyhteydet eivät tue moneenkaan paikkaan/tapahtumaan pääsemistä. Musekortti voisi vinkua nykyistäkin tiheämmin jos pääsisi kohteiden luo. Samoin tapahtumat saisivat lisää kävijöitä. Ja tämä kaikki näkyisi mielenterveyden tukipalveluiden vähentyvänä tarpeensa ja säästöinä.
Satsaaminen parempiin joukkoliikennepalveluihin toisi säästöjä muille sektoreille, mutta ne säästöt eivät näkyisi välittömästi vaan vuosien viiveellä.
 
Taajamassa asuvana on aika epäreilua että minun verovaroista tuetaan syrjäseuduilla asuvien elämänlaatua. Asumisen hinta taajamissa on jo muutenkin liian kallista, siitä ei pidä rangaista vielä lisää.
Loppujen lopuksi kaikki tukee toisiaan jossain, yhden joukkoliikennetuen roponen katoaa varmaan johonkin sähköautotukeen jne.
 
Hylje, samalla kun kustannukset nousevat tulee myös lisää maksajia. Paremmat joukkoliikenneyhteydet saavat osan ihmisistä jättämään autonsa liityntäpysäköintiin tai jopa kotiin. Tämä vähentää ruuhkia teillä. Mutta myös taajamissa asuvien elämä paranee. Uudellamaalla on paljon näkemisen arvoista, kokemisen arvoista. Oletko kiinnostunut lähialuematkailusta? Mutta nyt joukkoliikenneyhteydet eivät tue moneenkaan paikkaan/tapahtumaan pääsemistä. Musekortti voisi vinkua nykyistäkin tiheämmin jos pääsisi kohteiden luo. Samoin tapahtumat saisivat lisää kävijöitä. Ja tämä kaikki näkyisi mielenterveyden tukipalveluiden vähentyvänä tarpeensa ja säästöinä.
Satsaaminen parempiin joukkoliikennepalveluihin toisi säästöjä muille sektoreille, mutta ne säästöt eivät näkyisi välittömästi vaan vuosien viiveellä.
Mä asuisin mieluiten keskustassa ja lähimatkailisin kävelyetäisyydellä.

Parasta kehitystä joukkoliikenteelle, ja sen käyttäjämäärille, on rakentaa lisää entistä tiiviimpiä taajama-alueita, ei kaataa loputtomasti rahaa haja-asutusalueiden ylellisen hienoon joukkoliikennepalveluun joka ei käyttäjiä löydä: heillä on jo autot.
 
Haja-asutusalueella asuu myös nuoria, jotka varmasti kävisivät kuntakeskuksen nuorisotalolla, kävisivät iltaisin tapaamassa kavereitaan, jos pääsisivät . Entä koulujen illan kerhotunnit, entä liikunaharrastukset. Pitäisikö vanhempien kyetä aina viemään? Heilläkin on oma elämä. Asuu myös senioreita joiden sosiaalinen elämä ei rajoitu toimistotyöaikaan ja joille lääkäri on suositellut olemaan ajamatta autoa. Entä sairaaloissa ilta-/yövuoroon menevä/palaava hoitaja?
Uskon vakaasti siihen että jos joukkoliikenne on hoidettu hyvin, siirtyy osa asukkaista pois oman auton käytöstä silloin kun joukkoliikenne antaa hyvän vaihtoehdon.
 
Mä vietin lapsuuteni lähiöissä Vantaalla ja se oli kamalaa. Kaikkialle oli hirvittävän pitkä matka, ja bussissa sai istua tuntikaupalla jos halusi mennä mihinkään.

Ratkaisu nuorten liikkumiseen on se, että lapsiperheilläkin on varaa asua taajamien keskustoissa jossa kaikki on lähellä ja kävelyetäisyydellä.
 
Hylje, kaikki eivät viihdy tiiviissä kerrostalo taajamissa, jossa ikkunasta näkyy vain viereisen talon seinä. Tosin silloin ovat palvelut ja koulut todennäköisimmin lähellä. Mutta he toivovat lapsilleen pienempää kouluyhteisöä jossa ei ole niin paljoa koulukiusaamista, he kaipaavat puhtaampaa ilmaa. Heilläkin on oikeus päästä joukkoliikenteen avulla kotiin, vaikkapa iltavuorosta, lapsilla on oikeus päästä harrastuksiin, senioreilla on oikeus päästä asioille muulloinkin kuin ruuhka-aikoina.
Itse olen kotoisin'liitoaslueelta', sitten olen asunut kantakaupungissa, työn takia kehyskunnassa, ja nyt taas 'liitiosalueella', eli kokemusta riittää. Nyt pohdin että mitenkä asuisi kun jään eläkkeelle, onko Hesan keskusta oltava niin lähellä, vai muuttaisiko kauemmaksi. Jokaisessa asuinpaikasta on omat hyvät puolensa.
Mielipiteemme ovat kovin erilaisia....
 
Hylje, kaikki eivät viihdy tiiviissä kerrostalo taajamissa, jossa ikkunasta näkyy vain viereisen talon seinä.
Jos taajamassa ei viihdy, se ei varmaan haittaa millään tavalla jos taajamassa on kuitenkin varaa asua, tai jos se olisi jopa halvempaa kuin haja-asutusalueella asuminen kaikin puolin. Tai varmaan haittaa, koska kaikki taajamavastaiset tuntuvat vastustavan laajamittaista taajamien laajentamista, koska he kokevat sen vaaralliseksi houkutukseksi tai jotain. Keskustelu pyöriikin usein sen ympärillä, että miten voidaan estää ihmisten vapaaehtoinen muuttaminen taajamiin.

Suomi on yhden mielipiteen maa ja taajamassa asumisesta rangaistaan. Se ei ole oikein.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös