HKL: Länsimetro rakenteille Ruoholahdessa marraskuussa

R.Silfverberg · 2 Marraskuu 2009

Elmo Allen sanoi:
Minä en usko, että länsimetro-sana pysyy elossa enää sen jälkeen kun metro on valmis. Sitä on käytetty nimenomaan tästä hankkeesta puhumiseen, mutta olisi outoa, jos ihmiset alkaisivat puhumaan länsimetrolla menosta erotuksena itämetrosta. Yhtä ja samaa metrolinjaa se on. Korkeintaan tullaan käyttämään suuntia "länteen" ja "itään", mutta ne eivät vaadikaan mitään jakolinjaa. Siksi ei ole syytä nytkään muutella sanontatapoja joksikin muiksi kuin niitä on totuttu käsittämään, eli että Länsimetro on nimenomaan nyt rakenteilla olevan hankkeen nimi.

Näin on. Ja kun on kyse matkustajamäristä, niin hyväksyttäkööt että "länsimetron" matkustajamäärä koostuu niistä jotka käyttävät nimenomaan länsimetro-hankkeeseen kuuluvia asemia, oli määränpääsitten missä tahansa muualla. Ruoholahti on rajatapaus, sen matkustajamäärät lienevät aika pienet toistaiseksi. Jos Ruohiksen matkustajamäärät kasvavat "länsimetron" ansiosta niin silloin se kasvu ainakin on luettava "länsimetron" hyväksi. Kamppia en enää laskisi "länsimetron" asemaksi.

Antero Alku sanoi:
Nousujen ja matkojen suhteen mittaaminen on vaikeaa, mutta se ei oikeuta sekoittamaan käsitteitä. Eikä käsitteitä pidä sekoittaa senkään vuoksi, että ei niitä ole huvin tähden keksitty, vaan liikenteen suunnittelussa ja hallinnassa on aivan keskeisen olennaista tietää nousun ja matkan ero ja osata käsitellä niitä oikein.

Tottakai. Tekninen ero on siinä että nousujen määrä saadaan helposti selville itse paikan päällä mittaamalla kun taas matkojen määrä pitää selvittää gallup-tutkimuksin, ja/tai jotain kertoimia käyttäen. Molempia lukuja tarvitaan mutta eri tarkoituksiin.

Nousujen määrällä voidaan verrata esim Helsinkiä muiden kaupunkien joukkoliikennematkustajamääriin, mutta matkojen määrillä esim joukkoliikenteen osuutta kaikista matkoista. Totuuden selville saaminen voi olla hankalaa. Esim joku voi asioiden yksinkertaistamiseksi kertoa tekevänsä "yhden matkan" kun tulee töistä kotiin, vaikka hän viipyisi parikin tuntia välillä jossain muualla. Ja se riippuu kaiken kaikkiaan tilanteesta ja kelle hän kertoo. Jos hän on pistäytynyt salarakkaansa luona niin tuskin hän kertoo perheenjäsentensä kuullen totuuden, vaan sellaisen version että on jäänyt ylitöihin ja tulee aina suoraan töistä kotiin. Eli matka on aika subjektiivinen käsite.

t. Rainer

juhanahi · 2 Marraskuu 2009

R.Silfverberg sanoi:
Ruoholahti on rajatapaus, sen matkustajamäärät lienevät aika pienet toistaiseksi.

Metroasemien nousijamäärät löytyvät HKL:n nettisivuilta. Sieltä selviää muun muassa, että viime vuonna Ruoholahdessa oli viidenneksi eniten nousuja (16214 nousua/vrk). Vain Kamppi, Rautatientori, Sörkkä ja Itäkeskus sijoittuivat Ruoholahden edelle.

R.Silfverberg · 2 Marraskuu 2009

juhanahi sanoi:
Metroasemien nousijamäärät löytyvät HKL:n nettisivuilta. Sieltä selviää muun muassa, että viime vuonna Ruoholahdessa oli viidenneksi eniten nousuja (16214 nousua/vrk). Vain Kamppi, Rautatientori, Sörkkä ja Itäkeskus sijoittuivat Ruoholahden edelle.

Pidetään Ruoholahti yhtenä nykyisen metron asemista sitten ettei sen kanssa tarvitse spekuloida enää. Mielenkiintoisaa muuten että sen matkustajamäärät välillä laski vuosina 2006-2007 n 13000:een palatakseen taas yli 16000:n. Mikähän lie selitys?

t. Rainer

petteri · 2 Marraskuu 2009

R.Silfverberg sanoi:
Pidetään Ruoholahti yhtenä nykyisen metron asemista sitten ettei sen kanssa tarvitse spekuloida enää. Mielenkiintoisaa muuten että sen matkustajamäärät välillä laski vuosina 2006-2007 n 13000:een palatakseen taas yli 16000:n. Mikähän lie selitys?

Kampin keskuksen valmistuminen on tuon laskun syy. Kampin keskuksen valmistuessa lähes kaikki vaihdot metrosta länteen päin meneviin busseihin siirtyivät Kamppiin.

R.Silfverberg · 2 Marraskuu 2009

petteri sanoi:
Kampin keskuksen valmistuminen.

Kampin luvuissa näkyy katkeamaton nousu n 12000-20000 joka alkoi 2005, kun bussiterminaali valmistui. Ruoholahden notkahdus kesti vain kaksi vuotta 2006-2007. Olisikohan ennemmin syynä Viron laivaliikenteen hiipuminen tai vastaava?

Aineistossa kerrotan vain nousut eikä poistumiset. Eri syistä johtuen on helpompi vaihtaa Ruoholahdessa kun liikku lännestä itään, kuin jos liikkuu idästä länteen. Kampin kohdalla päinvastoin. Se selittäisi kyllä Kampin nousujen kasvun, mutta vähemmän Ruoholahden nousujen laskun, kun se lisäksi palautui ennalleen.

t. Rainer

petteri · 2 Marraskuu 2009

R.Silfverberg sanoi:
Kampin luvuissa näkyy katkeamaton nousu n 12000-20000 joka alkoi 2005, kun bussiterminaali valmistui. Ruoholahden notkahdus kesti vain kaksi vuotta 2006-2007. Olisikohan ennemmin syynä Viron laivaliikenteen hiipuminen tai vastaava?

Minä pikemminkin uskoisin, että kyse on osittain Otaniemi - Keilaniemi alueen työmatkaliikenteen kasvusta. Keilaniemeen ja Pohjois-Tapiolaan on rakennettu paljon uutta tilaa. Tuosta syystä bussien 102 ja 103 kuljettama matkustajamäärä on lisääntynyt viime vuosina todella rajusti.

Vaikka myös yksi tai kaksi toimistorakennusta on taisi myös valmistua Ruoholahteen vuonna 2007, silläkin taitaa olla vaikutusta. Ja kauppakeskus Ruoholahti on ilmeisesti lisännyt asiakasmääriä. Vaikuttaa myös, että Ruoholahti muuttumassa vähemmän tekniikkapainotteiseksi toimistoalueeksi, joka nostaa joukkoliikenteen potentiaalia.

Suuri osa matkustajistahan vaihtaa metrosta länsibusseihin Kampissa. Mutta kun tullaan lännestä suosituin vaihtopaikka on Ruoholahti ja myös juniin pääsee vaihtamaan selkeästi nopeiten käyttämällä metroa. Bussimatka Ruoholahdesta Kampin keskukseen on koko ajan ruuhkautumassa pahemmin ja bussit jättävät nykyään matkustajat suunnilleen Tennispalatsin nurkalle, josta on pitkä kävely Rautatieasemalle tai Stockmannille.

Antero Alku · 2 Marraskuu 2009

R.Silfverberg sanoi:
Nousujen määrällä voidaan verrata esim Helsinkiä muiden kaupunkien joukkoliikennematkustajamääriin, mutta matkojen määrillä esim joukkoliikenteen osuutta kaikista matkoista.

Nousujen määrä on huono vertailuluku, koska nousujen määrään vaikuttaa joukkoliikenneverkon rakenne. Nousuja tarvitaan ainoastaan linjojen kuormituksen mittaamiseen, yleistä liikkumistottumusten tilastoarvoa nousuilla ei ole. Mutta juuri niiden helpon mittaamisen tähden nousuja käytetään paljon siinä, missä pitäisi käyttää matkoja.

R.Silfverberg sanoi:
Totuuden selville saaminen voi olla hankalaa. Esim joku voi asioiden yksinkertaistamiseksi kertoa tekevänsä "yhden matkan" kun tulee töistä kotiin, vaikka hän viipyisi parikin tuntia välillä jossain muualla. Ja se riippuu kaiken kaikkiaan tilanteesta ja kelle hän kertoo.

Ei tilanne näin synkkä ole. Liikennetutkimukset tehdään niin, että vastaajan tulkinnanvara jää minimiin. Eli vastaajalta kysytään, mitä hän teki eikä miten hän nimittää sitä, mitä teki. Näin tulosten analysoija päättää yhdenmukaisesti kaikista vastauksista miten hän tulkitsee yhden tai useamman matkan.

R.Silfverberg sanoi:
Jos hän on pistäytynyt salarakkaansa luona niin tuskin hän kertoo perheenjäsentensä kuullen totuuden, vaan sellaisen version että on jäänyt ylitöihin ja tulee aina suoraan töistä kotiin. Eli matka on aika subjektiivinen käsite.

Jos elämässä on salattavaa, silloin tuskin ilmoittaudutaan mukaan elämää tonkiviin tutkimuksiin – ellei sitten tutkita juuri niitä salaisia toimintoja.

Antero

R.Silfverberg · 2 Marraskuu 2009

Antero Alku sanoi:
Olet oikeassa. Samassa kuvassa (s. 44) on myös asemien käyttäjämäärät:

Matinkylä 30.200

Niittykumpu 11.100

Tapiola 27.700

Otaniemi 12.100

Keilaniemi 9.300

Lauttasaari 26.500

Yhteensä 89.200

En löytänyt selitystä, mutta näiden määrien täytyy olla nousijat + poistujat, koska Matinkylän käyttäjämäärä on 30.200 ja Matinkylän–Niittykummun välillä on 30.200 matkaa. Ihmisiä on siis puolet eli n. 45.000. Uuden osuuden sisäisten matkojen käyttäjiä on siten noin 8000 ihmistä.

Mun tulkintani on että kartan luvut ovat nimenomaan nousuja. Matinkylällä voi olla yhtä paljon nousijoita kuin matkustajia välillä Matinkylä-Niittymaa (nyk. Jousenpuisto) jos olettaa että ihmisvirta on tasaista ja sama henkilö ikäänkuin palaa metrolla samana vuorokautena kuin on tullut sinne. Ts matkustajat eivät "synny" eivätkä "kuole" Matinkylässä vaan ne ovat jostain sinne tulleet ja milläs muulla kuin metrolla siinä tapauksessa. Todellisuudessahan ei ole näin vaan jokainen on tullut mistä onkin, mutta tässä esityksessä on vedetty mutkat suoriksi.

Ruoholahden ja sen itäpuolella olevien asemien lukuja ei pidä laskea mukaan jos halutaan selvittää nimenomaan rakenteilla olevien asemien tulevat matkustajamäärät ts nousujen määrät.

Eli kun taulukon asemien matkustajamäärät lasketaan yhteen olisi n 116 000 (ei 89 000) ennustettu nousujen määrä v 2030.

Mikä se on sitten v 2014 kun liikenne käynnistyy nähdään aikanaan.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 14:48 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:42 ----------

Antero Alku sanoi:
Jos elämässä on salattavaa, silloin tuskin ilmoittaudutaan mukaan elämää tonkiviin tutkimuksiin – ellei sitten tutkita juuri niitä salaisia toimintoja.

Vastaajathan arvotaan sattumanvaraisesti arpomalla ja jos kysely tehdään puhelimitse, ja muu perhe tai muita henkilöitä joilta haluaa pitää tiettyjä asioita salassa, kuulee vierestä niin voi olla vaikaa pysyä toteuudessa jos kyselyissä mennään liikoihin yksityiskohtiin. Tietysti tämä esimerkkini yritti olla kevennys, mutta on muitakin asioita joita haluaisi pitää omana tietonaan.

t. Rainer

Antero Alku · 2 Marraskuu 2009

R.Silfverberg sanoi:
Mun tulkintani on että kartan luvut ovat nimenomaan nousuja.

Luvut ovat aseman käyttäjiä eli junaan nousijoita ja junista poistuvia. Asemalta tulevien ja menevien ihmisten määrä on sama kuin asemalta lähtevissä ja sinne tulevissa junissa matkustavien ihmisten määrä. Eli yhteenlaskettuna nousevat ja poistuvat matkustajat. Näin ollen nousujen määrä on puolet asemien yhteenlasketuista käyttäjämääristä ja todelliset ihmiset, jotka päivittäin edestakaisin matkustavat ovat puolet tästä.

Tuota YVA-raportin sivun 44 kuvaa ei kuitenkaan ”voi panna poikki”, sillä Matinkylän luku 30200 ei kerro, mille asemalle Matinkylässä nousevat ajavat poistumaan tai kääntäen, mistä Matinkylässä poistujat ovat nousseet. RaideYVA ei kerro, mikä on ero metron nousuissa ilman Espoon metroa ja sen kanssa. Se on kyllä tekijöiden tiedossa ja olisi laksettavissa asemien käyttäjämääristä, jos karttakuva näyttäisi kaikki vanhat asemat.

R.Silfverberg sanoi:
Vastaajathan arvotaan sattumanvaraisesti arpomalla ja jos kysely tehdään puhelimitse, ja muu perhe tai muita henkilöitä joilta haluaa pitää tiettyjä asioita salassa...

Niin laaja liikennetutkimus kuin Helsingin seudulla on tehty, tehdään tavallisesti päiväkirjaperiaatteella. Tutkimukseen mukaan ehdotetut voidaan arpoa väestöä hyvin edustavaksi joukoksi, mutta kenenkään ei ole pakko osallistua matkapäiväkirjan pitoon. Ja päiväkirjojen pitäjistäkään kaikki eivät päädy lopullisesti mukaan, jos näyttää siltä, että tiedot eivät ole luotettavia.

Antero

R.Silfverberg · 2 Marraskuu 2009

Antero Alku sanoi:
Tuota YVA-raportin sivun 44 kuvaa ei kuitenkaan ”voi panna poikki”, sillä Matinkylän luku 30200 ei kerro, mille asemalle Matinkylässä nousevat ajavat poistumaan tai kääntäen, mistä Matinkylässä poistujat ovat nousseet. RaideYVA ei kerro, mikä on ero metron nousuissa ilman Espoon metroa ja sen kanssa. Se on kyllä tekijöiden tiedossa ja olisi laksettavissa asemien käyttäjämääristä, jos karttakuva näyttäisi kaikki vanhat asemat.

On sekin mahdollista että Matinkylän kohdalla on sattunut pikku virhe kartan esittämisessä. Että pitää olla 15100 nousua, mutta että muut asemat näyttäisivät todellisia nousulukuja.

Kartan perusteella vaiukuttaisi siltä että suurin osa tulevan länsimetron matkustajista nousisi Kampissa (42000 verrattuna nykyhetken 20000) ja Rautatientorilta (74000 verrattuna nykyhetken 26000) Lisäystä siis n 70000 matkustajaa näille asemille, joka vastaa aika hyvin sen olettamuksen kanssa että Lauttasaaren ja Helsinginniemen välillä metron matkustajamäärä olisi 74400.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 16:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:15 ----------

Antero Alku sanoi:
Niin laaja liikennetutkimus kuin Helsingin seudulla on tehty, tehdään tavallisesti päiväkirjaperiaatteella. Tutkimukseen mukaan ehdotetut voidaan arpoa väestöä hyvin edustavaksi joukoksi, mutta kenenkään ei ole pakko osallistua matkapäiväkirjan pitoon. Ja päiväkirjojen pitäjistäkään kaikki eivät päädy lopullisesti mukaan, jos näyttää siltä, että tiedot eivät ole luotettavia.

Päiväkirjojen avulla tutkimuksen teettämien on aika työlästä myös täyttäjälle ja siksi valitettavasti aika moni jättää palauttamatta koko lomakkeen. Sellainen kyselytapa suosii "rauhallista elämää" viettäviä.

Silloin tällöin olen nähnyt että itse kulkuneuvoissa liikkuu kyselijöitä jotka tivaavat matkustajilta tietoja matkustustavoista, ja se vaikuttaisi luotetavammalta tavalta, joskin intimiteetti ei aina ole taattu.

Sitten ovat ne kyselyt joissa tullaan ihmisten koteihin, ja silloin itse kyselyn teemana on laajempi kokonaisuus käsittäen asumisen ja talouden tulevaisuussuunnitelman, jossa liikkuminen on osatekijä, ja silloin on ylensä koko perhe haastaeltavana, ja silloin jätetään pois sellaiset tarinat jotka haluaa pitää omanaan.

Mitä itse toivoisin olisi enemmän työpaikkoihin tehtäviä kyselyjä työ- ja vapaa-ajan matkoista, joissa saisi netissä vastata luottamuksellisesti.

t. Rainer