• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HKL: Länsimetro rakenteille Ruoholahdessa marraskuussa

Puhun nyt selkeyden vuoksi nousuista. Onko siis YVA:ssa tarkoitettu "Espoon metrolla" koko uutta rataa, vai vaan Espoon osuutta? Lauttasaaresta tulee hyvinkin 10 000 nousua lisää, Koivusaaresta muutama tuhat kun se valmistuu.

Joka tapauksessa 56 000 nousua, jos sillä tarkoitetaan kaikkia uusia asemia, on katastrofaalisen pieni luku.
 
Suurkaupunkioloissa yhtä matkaa on lähes pakko pitää nousuna, vaikka osa matkoista on vaihdollisia. Suurkaupungeissa on tavallista että kun tullaan töistä kotiin poiketaan kauppaan tai muille asioille jossain vaiheessa matkaa ja jos matkan aikana pitä vaihtaa kulkuneuvoa niin luonnollisesti se pyritään tekemään juuri siinä yhteydessä. Se on aika "kalvinistista" laskea sen varaan että kaikki pyrkisivät arkipäivisin liikkumaan vain kodin ja työpaikan välillä ja matkat näiden pisteiden välillä pyrittäisiin tekemään mahdollisimman nopeasti. Aamulla ehkä kyllä mutta iltapäivällä se luonnolaki ei päde.

Ainakaan minä en kuvittele kaikkien kaupunkilaisten elävän samojen aikataulujen, työvuorojen ja päivärutiinien mukaan. Juuri siksi ajattelen, että matkan ketjuuntuminen voi päivittäinkin vaihdella.

(Suur)kaupunkioloissa joukkoliikenne ei ole mikään arkipäivien ja työmatkojen välttämätön paha, vaan myös vapaa-ajan liikkumista helpottava viihtyvyystekijä.

Jos poikkeaa matkalla asioille, niin se on osa matkaa samoin kuin bussissa tai metrossa kulunut aika.

Siksi kaupunkiliikenteessä ei pääsääntöisesti osteta lippuja yksittäistä pätkämatkaa varteen, vaan aikaa joukkoliikennejärjestelmän käyttöön.

Länsimetro on päivittäin osana jonkin henkilömäärän matkoja. En tältä istumalta ota kantaa esitettyjen lukujen oikeellisuuteen. Vaikka määrä olisikin 100000 ja kaikki jatkaisivat liityntäbussilla, niin se ei kuitenkaan tarkoita 100000 matkaa lisää.
 
Siksi kaupunkiliikenteessä ei pääsääntöisesti osteta lippuja yksittäistä pätkämatkaa varteen, vaan aikaa joukkoliikennejärjestelmän käyttöön.
Se rajanveto on vaikeaa ja siksi on helpompi yhdenvertaisuden kannalta käsitellä nousua matkana. Joissakin suurkaupungeissa kertalippu sisältää vaihto-oikeuden mutta senkin pituus vaihtelee kaupungeittain, joissakin on aina maksettava matka uudestaan kun vaihtaa kulkuneuvoa. Kuukausikorttilaisten käyttäytyminen vaihtelee kanssa ja vielä rajummin. Jos töistä kotiin kulkiessa poikkeaa esim vain lähikauppaan tai hakemaan lapsi päiväkodista, niin voitaisiin ajatella että se on vain yksi matka, mutta jos poikeaa kaupan lisäksi kirjastossa, parturissa, hammaslääkärillä tai kaljalla niin ehdottomasti pitää käsitellä kahtena matkana.

t. Rainer
 
Tiedotteen teksti johtaa harhaan sikäli, että sen perusteella voi luulla, että Espoossa 100.000 ihmistä käyttäisi metroa. Yleisen kielenkäytön kannalta kun ”matkustajan” voi ymmärtää tarkoittavan yhtä ihmistä, joka matkustaa metrolla monta kertaa tai yhden kerran matkustajaa, jolloin yksittäinen ihminen lasketaan kahdesti samalle päivälle, jos hän menee töihin ja tulee töistä metroa käyttäen.

Missä tuossa tiedotteessa puhutaan Espoon metrosta? Länsimetrosta on kysymys.

RaideYVA:ssa sivulla 42 on kappale 6.3 Vaihtoehtojen matkustajamäärät. Siellä sanotaan taulukossa 6.2, että metrolla on 56.000 matkustajaa arkivuorokautena

Esittämäsi luku on Espoon ja Helsingin rajan ylittävien matkustajien lukumäärä, ei koko länsimetron matkustajamäärä. Tuon luvun lisäksi tulevat Espoon ja Helsingin sisäiset matkat.

Matkustajamäärä toki riippuu siitä, että käsitetäänkö länsimetron alkavan rautatientorilta vai kampista eteenpäin. Ainakin yksi keskustasta länteen päin johtavan länsimetron asemahan (Ruoholahti) on jo valmis.
 
Esittämäsi luku on Espoon ja Helsingin rajan ylittävien matkustajien lukumäärä, ei koko länsimetron matkustajamäärä. Tuon luvun lisäksi tulevat Espoon ja Helsingin sisäiset matkat.
Minäkin tarkistin tuon luvun äsken ja sillä tarkoitettiin nimenomaan rajan ylittäviä metromatkoja. Vertailun vuoksi, silloin kun raportti tehtiin eli 4 vuotta sitten, ylitti rajan länsiväyläbusseilla 40 000-45 000 matkustajaa. (kumma että tarkempaa tietoa ei ollut)

Veikkaisin, että kun metro on käytössä v 2014, niin asukas ja työpaikkamäärät ovat kehittyneet niin että rajan ylittäviä matkustajia olisi pyöreästi 50 000, ja päälle tulisivat sekä Espoon sisäiset että ne Helsingin sisäiset matkat joista joko nousu tai poistuminen tapahtuu Kampin länsipuolella.

Vaikka kokonaisluku, oli se sitten 80 000 tai 100 000 vaikuttaa alhaiselta nykyiseen metroon verrattuna (200 000), niin muistettakoot että kun itämetron tynkä oli valmis, niin silläkin tehtiin kaiken kaikkiaan vain n 100 000 matkaa, ja matkustajamäärät alkoivat nousta kunnolla vasta kun sitä laajennettiin Mellunmäkeen ja Vuosaareen.

t. Rainer
 
Veikkaisin, että kun metro on käytössä v 2014, niin asukas ja työpaikkamäärät ovat kehittyneet niin että rajan ylittäviä matkustajia olisi pyöreästi 50 000, ja päälle tulisivat sekä Espoon sisäiset että ne Helsingin sisäiset matkat joista joko nousu tai poistuminen tapahtuu Kampin länsipuolella.

Kannattaa huomioida, että länsimetro siirtänee osan poikittaisten bussilinjojen nykyisistä matkustajista kulkemaan keskustan kautta. Pisara vielä lisäisi tuota vaikutusta.
 
Samaten Raide-Jokeri sekä uudet bussi-Jokerit puolestaan tuovat keskustan kautta meneviä kehäreiteille. Muuttujia on monenlaisia.
 
Esittämäsi luku on Espoon ja Helsingin rajan ylittävien matkustajien lukumäärä, ei koko länsimetron matkustajamäärä. Tuon luvun lisäksi tulevat Espoon ja Helsingin sisäiset matkat.
RaideYVA:n sivulla 44 on kuva, josta nähdään, että vuorokautinen matkamäärä Ruoholahden ja Lauttasaaren välillä on 74.400. Espoon metrolla on siis käyttäjiä Lauttasaari mukaan lukien noin 37.000, kolmannes sadasta tuhannesta.

Matkustajamäärä toki riippuu siitä, että käsitetäänkö länsimetron alkavan rautatientorilta vai kampista eteenpäin. Ainakin yksi keskustasta länteen päin johtavan länsimetron asemahan (Ruoholahti) on jo valmis.
Kun tiedotteessa halutaan kertoa siitä, mitä vaikuttaa metron rakentaminen Espooseen, silloin on epäolennaista alkaa keksiä määrittelyä sille, mistä länsimetro alkaa. Jos se alkaa Rautatieasemalta, niin sittenhän pitää puhua länsimetron jatkamisesta, eikä silloinkaan ole merkistystä sillä, paljonko ”länsimetrolla” on käyttäjiä jo nyt ennen Espoon metron rakentamista.

Se rajanveto on vaikeaa ja siksi on helpompi yhdenvertaisuden kannalta käsitellä nousua matkana.
Nousujen ja matkojen suhteen mittaaminen on vaikeaa, mutta se ei oikeuta sekoittamaan käsitteitä. Eikä käsitteitä pidä sekoittaa senkään vuoksi, että ei niitä ole huvin tähden keksitty, vaan liikenteen suunnittelussa ja hallinnassa on aivan keskeisen olennaista tietää nousun ja matkan ero ja osata käsitellä niitä oikein.

Odotan innolla uuden liikennetutkimuksen valmistumista ja tietoa siitä, mikä on nousujen ja matkojen suhde nykyään. Se vaikuttaa erittäin moneen asiaan.

Sen sijaan tiedän, että erityisesti metrofanaatikoille on kiusallista, että nousujen ja matkojen ero on olemassa. Sillä kun nousuja ja matkoja pidetään samana, metro saadaan näyttämään taloudelliselta (ikään kuin metron liityntämatkustajat maksasivat 2-kertaista lipunhintaa) ja joukkoliikenteen käyttöä edistävältä (ikään kuin pakkovaihtojen tekijöiden entinen suoran bussimatkan muuttuminen vaihdolliseksi lisäisi joukkoliikenteen käyttöä). Taitaa olla vähän sama kyseessä tässäkin tiedotteessa.

Antero
 
RaideYVA:n sivulla 44 on kuva, josta nähdään, että vuorokautinen matkamäärä Ruoholahden ja Lauttasaaren välillä on 74.400. Espoon metrolla on siis käyttäjiä Lauttasaari mukaan lukien noin 37.000, kolmannes sadasta tuhannesta.

Kaikkia matkoja ei kuitenkaan tehdä tuolla välillä, vaan osa myös Matinkylä-Lauttasaari-välillä. Poikkileikkauksen matkamäärä on sama kuin matkustajamäärä vain jos kaikki matkustajat kulkevat poikkileikkauksen läpi. Mutta osa matkoista siis päättyy jo sitä ennen.
 
Kaikkia matkoja ei kuitenkaan tehdä tuolla välillä, vaan osa myös Matinkylä-Lauttasaari-välillä. Poikkileikkauksen matkamäärä on sama kuin matkustajamäärä vain jos kaikki matkustajat kulkevat poikkileikkauksen läpi. Mutta osa matkoista siis päättyy jo sitä ennen.
Olet oikeassa. Samassa kuvassa (s. 44) on myös asemien käyttäjämäärät:
  • Matinkylä 30.200
  • Niittykumpu 11.100
  • Tapiola 27.700
  • Otaniemi 12.100
  • Keilaniemi 9.300
  • Lauttasaari 26.500
  • Yhteensä 89.200
En löytänyt selitystä, mutta näiden määrien täytyy olla nousijat + poistujat, koska Matinkylän käyttäjämäärä on 30.200 ja Matinkylän–Niittykummun välillä on 30.200 matkaa. Ihmisiä on siis puolet eli n. 45.000. Uuden osuuden sisäisten matkojen käyttäjiä on siten noin 8000 ihmistä.

Antero
 
Olet oikeassa. Samassa kuvassa (s. 44) on myös asemien käyttäjämäärät:
  • Matinkylä 30.200
  • Niittykumpu 11.100
  • Tapiola 27.700
  • Otaniemi 12.100
  • Keilaniemi 9.300
  • Lauttasaari 26.500
  • Yhteensä 89.200

Noiden asemien käyttäjämäärien summa on 116900, ei 89200

Kun lasketaan vielä ruoholahti(26300) mukaan niin saadaan 143200. Kampista länteen on raide-yvan mukaan 88800 matkustajaa

Länsimetrossa vuonna 2030 välillä kamppi- matinkylä on siis raide-yvan mukaan (143200-88800)/2 eli 27200 matkaa vuorokaudessa, jotka eivät suuntaudu keskustaan.

Yhteensä länsimetrossa välillä Kamppi - Matinkylä on vuonna 2030 raide-yvan mukaan 116000 matkustajaa vuorokaudessa.
 
Yhteensä länsimetrossa välillä Kamppi - Matinkylä on vuonna 2030 raide-yvan mukaan 116000 matkustajaa vuorokaudessa.

Sinähän voit tietysti määritellä "länsi"metron ihan mielesi mukaan, mutta mahtaakohan YVA taikka HKL:n viestintä ajatella niin, että Kamppi ja Ruoholahti kuuluisivat länsimetroon? Kyllä länsimetrolla kuitenkin tarkoitetaan uusia asemia Lauttasaari-Matinkylä -osuudella.

Jos länsimetro alkaisi jo Kampista, niin sittenhän ei tarvittaisi mitää näitä "länsimetron rakentaminen alkaa" -tiedotteita, kun rakentaminen onkin alkanut jo 70-luvulla ;)
 
Jos länsimetro alkaisi jo Kampista, niin sittenhän ei tarvittaisi mitää näitä "länsimetron rakentaminen alkaa" -tiedotteita, kun rakentaminen onkin alkanut jo 70-luvulla ;)

Kyllä minä lasken Ruoholahden metroasemankin kuuluvan länsimetroon, joten yhden asemanvälin osalta länsimetron rakentaminen aloitettiin 1990-luvulla. Nyt luonnollisesti korostetaan uutta hanketta, mutta käytännössä länsimetro johtaa keskustasta länteen. Ja kun Kamppi on viimeinen keskusta-asema lännessä, joten määrittely, jossa länsimetro alkaa Kampista on ihan looginen. Se missä järjestyksessä asemia rakennetaan ei muuta maantiedettä.
 
Kyllä minä lasken Ruoholahden metroasemankin kuuluvan länsimetroon...

Laskea voit miten tahdot, mutta älä vertaa omia tulkintojasi virallisiin matkustajamääräennusteisiin, joissa määritellään länsimetro eri tavoin.

Vähän sama kuin sanoisit, että kun mandariinit maksavat kaupassa 3,90 / kilo ja appelsiinit 2,90 / kilo, niin oikeastaan mandariinit maksavat 2,90 koska lasket ne kuuluviksi appelsiineihin. Voi olla, että fäpsi saa hyvän tekosyyn alkaa pamputtaa, kun tulet kassalle alihinnoiteltujen mandariinien kanssa ;)

Mutta vakavammin: jos halutaan määritellä länsimetro sillä tavoin, että siihen kuuluu myös nykyisiä asemia, niin silloin jokainen vanha asema, joka "siirretään" länsimetroon, on pois nykyisen "itämetron" matkustajamääristä. Eli jos vaikka halutaan ajatella, että Ruohiksen ja Kampin 30 000 (?) matkustajaa ovat osa länsimetron 100 000:sta, niin silloinhan itämetron matkustajamäärä samalla tippuu 200 000:sta 170 000:een.
 
Kyllä minä lasken Ruoholahden metroasemankin kuuluvan länsimetroon

Minä en usko, että länsimetro-sana pysyy elossa enää sen jälkeen kun metro on valmis. Sitä on käytetty nimenomaan tästä hankkeesta puhumiseen, mutta olisi outoa, jos ihmiset alkaisivat puhumaan länsimetrolla menosta erotuksena itämetrosta. Yhtä ja samaa metrolinjaa se on. Korkeintaan tullaan käyttämään suuntia "länteen" ja "itään", mutta ne eivät vaadikaan mitään jakolinjaa. Siksi ei ole syytä nytkään muutella sanontatapoja joksikin muiksi kuin niitä on totuttu käsittämään, eli että Länsimetro on nimenomaan nyt rakenteilla olevan hankkeen nimi.
 
Takaisin
Ylös