Tai sitten säteittäisten pikaratikoiden kokoojakaturadat keskustassakin lajitellaan pikaraitioteiksi erikseen keskustan ratikkaverkosta.
Laajasalon raideyhteys
- Viestiketjun aloittaja 339-DF
- Aloituspäivämäärä
Eipä tuo muuta sitä, että jos kaikki kantakaupungissa kulkevat ratikat ovat vihreitä (kuten edellisessä käyttäjän Rattivaunu viestissä lukee), olisi selkeintä myös kutsua niitä kaupunkiratikkalinjoiksi – kulkevatpa ne sitten osan matkasta tai koko matkan pikaraitiotietason infralla.
Tämä herättää monenlaisia ajatuksia. Toki pikaratikan ja kaupunkiratikan erot liittyvät suurelta osin brändiin. Jotenkin sitä kuitenkin ajattelisi, että jos nyt uusia, nykyisiä kaupunkiratikkalinjoja paremmin eroteltuja väyliä ja linjoja rakennetaan myös kantakaupunkiin - ja vieläpä nykyistä paremmin etuuksin, miksi heittää hukkaan tuon juuri lanseeratun brändin arvo? Pikaratikoista ja uusista pikaratikkalinjoista kantakaupunkiin asti on kuitenkin puhuttu ja kirjoitettu medioissa ja viestinnässä jo vuosia.
Toki, suuri (suurin) osa matkustajista ei ole kiinnostuneita siitä, minkä väriseen kulkineeseen astuu, mutta kuitenkin tuo pikaratikka nyt on vakiintumassa ja osin jo vakiintunut linjan 15 kohdalla ihmisten puheisiin ja kirjoituksiinkin. Mahdollisuus tällaiseen uuteen brändäykseen on käytännössä vain kerran, eikä noita voi edestakaisinkaan enää vaihdella.
Toisaalta voi olla, että tällä erottelun purkamisella halutaan taklata jo nyt julkisessa keskustelussa esitettyä kritiikkiä siitä, "mikä muka tekee pikaratikasta 'pikan'". Itse taivun ajattelemaan, että tuollaista diskurssia haluavat pitää esillä erityisesti ihmiset, jotka enemmän tai vähemmän ovat raitioteiden lisärakentamista vastaan. Kukin omasta syystään. En siksi antaisi sellaiselle liian suurta painoarvoa asiasta päätettäessä.
No, vihreä-keltaisia(?) Artic XL:iä siis kuitenkin on luvassa. Sellaisesta on itse asiassa ollut jossain somekanavalla kerran hieno kuvakin, HKL:n purkkapaketin kannessa. Kuvakaappauskin tuosta kuvasta löytyisi, mutta kun en muista kuvaajaa, en taida voida sitä tänne jakaa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 2,283
Minusta erottelu on tarpeellinen niin kauan, kun linjoilla on eri käytännöt. Vaikka kantakaupunkilinjojen olosuhteita parannetaan pikaratikkatasolle, ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista pistää kantakaupunkilinjoja pysähtymään joka pysäkillä, kuten jokerilla nyt tehdään. Sinällään täyskäännös yllättäen pitkäjänteisen brändityön jälkeen ei ole tavatonta, muuttuihan jokeri pikaratikka 550:sta 15:sta vain pari kuukautta ennen liikenteen aloittamista.
Mitä tulee julkiseen keskusteluun, niin se pika-brändäyksestä suhteessa välineen nopeuksiin valittamisessa on kuitenkin kyse tarkoituksenhakoituksesta väärän asian toistamisesta, kunnes se leviää ikään kuin yleiseen keskusteluun. Vaikka kuinka monta kertaa vastaa, että se keskinopeus on 40% suurempi kuin kantakaupungissa, tai käytännöt ovat erilaiset, samat henkilöt toistavat hesarin kommenteissa samaa käsikirjoitusta. Välillä jopa teeskennellään ettei ymmärretä keskinopeuden ja huippunopeuden eroa. "Japanissa menee juna 500km/h ja täällä 25km/h on muka pika". Samaa jatkumoa kuin "1800-luvun tekniikkaa" ja "ratikan reitti ei jousta" -mantrat.
Pikaratikka-brändäys on tosin suunnattu suunnittelijoille ja päättäjille siinä missä laajalle yleisölle. Jos ei ole selviä minimivaatimuksia ylemmälle palvelutasolle, niin kynnys luistaa niistä on alhaisempi sielläkin, missä liikenneolosuhteet eivät ole yhtä vaikeita kuin kantakaupungissa. Toisaalta taas jos näitä minimivaatimuksia yritetään soveltaa koko verkolle, se taas on helppo tekosyy esteeksi jonkin projektin toteuttamiselle.
Vantaan ratikankin kanssa on vaikeaa pysyä turkoosissa kalustossa, jos Vaaralan varikolla pidetään osaa Viiman kalustosta. Pitäisi olla erikseen turkoosit ja viherkeltaiset kaksisuuntaiset varavaunut. Vantaalle tulee tosin muutenkin eroavaisuus ajojohdittomalla osuudella, mutta muutkin uudet vaunut saattavat olla akullisia kuten Tampereella. Lisäksi siihen mennessä, kun verkko laajenee Vaaralaan, saattaa suurjännitelinjat Vantaanportissa olla jo kaivettuna maan alle ja ajojohditon osuus saanut johtimet.
Mitä tulee julkiseen keskusteluun, niin se pika-brändäyksestä suhteessa välineen nopeuksiin valittamisessa on kuitenkin kyse tarkoituksenhakoituksesta väärän asian toistamisesta, kunnes se leviää ikään kuin yleiseen keskusteluun. Vaikka kuinka monta kertaa vastaa, että se keskinopeus on 40% suurempi kuin kantakaupungissa, tai käytännöt ovat erilaiset, samat henkilöt toistavat hesarin kommenteissa samaa käsikirjoitusta. Välillä jopa teeskennellään ettei ymmärretä keskinopeuden ja huippunopeuden eroa. "Japanissa menee juna 500km/h ja täällä 25km/h on muka pika". Samaa jatkumoa kuin "1800-luvun tekniikkaa" ja "ratikan reitti ei jousta" -mantrat.
Pikaratikka-brändäys on tosin suunnattu suunnittelijoille ja päättäjille siinä missä laajalle yleisölle. Jos ei ole selviä minimivaatimuksia ylemmälle palvelutasolle, niin kynnys luistaa niistä on alhaisempi sielläkin, missä liikenneolosuhteet eivät ole yhtä vaikeita kuin kantakaupungissa. Toisaalta taas jos näitä minimivaatimuksia yritetään soveltaa koko verkolle, se taas on helppo tekosyy esteeksi jonkin projektin toteuttamiselle.
Vantaan ratikankin kanssa on vaikeaa pysyä turkoosissa kalustossa, jos Vaaralan varikolla pidetään osaa Viiman kalustosta. Pitäisi olla erikseen turkoosit ja viherkeltaiset kaksisuuntaiset varavaunut. Vantaalle tulee tosin muutenkin eroavaisuus ajojohdittomalla osuudella, mutta muutkin uudet vaunut saattavat olla akullisia kuten Tampereella. Lisäksi siihen mennessä, kun verkko laajenee Vaaralaan, saattaa suurjännitelinjat Vantaanportissa olla jo kaivettuna maan alle ja ajojohditon osuus saanut johtimet.
- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 158
Komppaan Makke93:n ajatuksia, mutta koska ehdin jo ennen hänen viestiään aloittaa omien ajatusteni kirjoittamisen, lisään viestini tähän joka tapauksessa. Itse hahmotan väritysasian siis seuraavasti:
Linja 15 on turkoosi, koska värityksellä haluttiin tehdä pesäeroa kantakaupungin hitaampaan raitiotieliikenteeseen. Jotkut varmaan jaksavat vääntää loputtomasti kättä siitä, onko pikaraitiotielinja 15 pika vai ei, mutta on kiistatonta, että kyseisen linjan keskinopeus on tällä hetkellä tunnissa vähintään 5 ellei 10 kilometriä korkeampi kuin kantakaupungin linjojen. Ero on joka tapauksessa merkittävä, ja siksi pidän ymmärrettävänä, että linjasta 15 haluttiin selkeästi oma tuotteensa, vähän samoin kuin bussilinjasta 550 aikanaan. Uskoakseni kyse on markkinoinnista ja mielikuvista: pyrittiin välttämään sellaista vaikutelmaa, että raitiovaunujen myötä Jokeri-linjan nopeus ja sujuvuus putoaisi kantakaupungin tasolle.
Eri linjoilla on erilaiset palvelualueet ja siten erilainen tehtävä seudullisessa joukkoliikennejärjestelmässä. Kantakaupungin raitiotiet on tarkoitettu kantakaupungin sisäiseen liikkumiseen, linja 15 taas poikkittaissuuntaiseen liikkumiseen siten, että reitti risteää useiden keskeisten bussi-, juna- ja metroasemien kanssa tarjoten näin keskimääräistä enemmän vaihtoyhteyksiä. Kantakaupungin sisäistä jakeluliikennettä hoitavan raitiotien rooli on eri kuin kantakaupungista esikaupunkiin kuljettavan tai esikaupungin eri osien välistä liikennettä palvelevan raitiotien. Esimerkiksi suurempi liikennöintinopeus ja pidemmät pysäkinvälit ovat tarkoituksenmukaisempia pidemmillä matkoilla, paikallisempaa liikkumista palvelevilla linjoilla taas pysäkkejä on usein tarpeen olla tiheämmässä, ja niin edelleen.
Kun tarkastelee asiaa tätä taustaa vasten, on mielestäni selvää, että kantakaupungin raitiotielinjat 1-10 ja 13 ovat eri tuote kuin pikaraitiotielinjat 11, 12 ja 15. Linjan suunta (säteittäinen/poikittainen) ei minusta sekään ole määrittävin tekijä vaan sijoittuminen kaupunkirakenteeseen. Siksi olisi loogisinta, että linjoilla 1-10 ja 13 on yhtenevä väritys, josta linjojen 11, 12 ja 15 väritys voi hyvin poiketa. Tällainen jako on siis hieman vastaava kuin bussiliikenteessä, jossa oranssit runkolinjabussit palvelevat erilaisia tarpeita kuin siniset.
Jos pyrkimyksenä olisi suojella kantakaupungissa liikkuvien silmiä turkooseilta raitiovaunuilta, olisi mielestäni parempi ratkaisu maalata koko kalusto keltavihreäksi (myös linjalla 15) kuin ajaa esikaupunkialueiden raitiotieliikennettä toisaalla turkoisella ja toisaalla keltavihreällä kalustolla - joka väritystä lukuun ottamatta olisi täysin samaa X54-mallia.
Mitä busseihin tulee, niin jako oranssien ja sinisten bussien välillä ei sekään tietenkään ole täysin looginen. Osalla sinisistä linjoista on runkolinjamaisia piirteitä, ja runkolinjojen keskustaosuudet eivät merkittävästi eroa samoja katuja ajavien sinisten bussien osuuksista. Myös raitiolinjoilla 4, 10 ja 13 on vastaavia nopeampia osuuksia kuin pikaraitiotielinjoilla, ja muuhunkin kantakaupungin raitiotieinfraan on omaksuttu pikaraitiotiemäisiä parannuksia liikenteen sujuvoittamiseksi.
Lopuksi on todettava, että vedenpitävää logiikkaa ei värityksiin taida saada muuten kuin niin, että kullakin kalustotyypillä olisi oma värinsä eikä linjojen välillä tehtäisi mitään eroja: bussit olisivat sinisiä, metrot oransseja, lähijunat violetteja ja raitiovaunut keltavihreitä. Joku voisi nimittäin sanoa, ettei joukkoliikenteen linjoja tarvitsisi brändätä yhtään mitenkään kunhan ne kuljettavat matkustajia paikasta A paikkaan B.
Linja 15 on turkoosi, koska värityksellä haluttiin tehdä pesäeroa kantakaupungin hitaampaan raitiotieliikenteeseen. Jotkut varmaan jaksavat vääntää loputtomasti kättä siitä, onko pikaraitiotielinja 15 pika vai ei, mutta on kiistatonta, että kyseisen linjan keskinopeus on tällä hetkellä tunnissa vähintään 5 ellei 10 kilometriä korkeampi kuin kantakaupungin linjojen. Ero on joka tapauksessa merkittävä, ja siksi pidän ymmärrettävänä, että linjasta 15 haluttiin selkeästi oma tuotteensa, vähän samoin kuin bussilinjasta 550 aikanaan. Uskoakseni kyse on markkinoinnista ja mielikuvista: pyrittiin välttämään sellaista vaikutelmaa, että raitiovaunujen myötä Jokeri-linjan nopeus ja sujuvuus putoaisi kantakaupungin tasolle.
Eri linjoilla on erilaiset palvelualueet ja siten erilainen tehtävä seudullisessa joukkoliikennejärjestelmässä. Kantakaupungin raitiotiet on tarkoitettu kantakaupungin sisäiseen liikkumiseen, linja 15 taas poikkittaissuuntaiseen liikkumiseen siten, että reitti risteää useiden keskeisten bussi-, juna- ja metroasemien kanssa tarjoten näin keskimääräistä enemmän vaihtoyhteyksiä. Kantakaupungin sisäistä jakeluliikennettä hoitavan raitiotien rooli on eri kuin kantakaupungista esikaupunkiin kuljettavan tai esikaupungin eri osien välistä liikennettä palvelevan raitiotien. Esimerkiksi suurempi liikennöintinopeus ja pidemmät pysäkinvälit ovat tarkoituksenmukaisempia pidemmillä matkoilla, paikallisempaa liikkumista palvelevilla linjoilla taas pysäkkejä on usein tarpeen olla tiheämmässä, ja niin edelleen.
Kun tarkastelee asiaa tätä taustaa vasten, on mielestäni selvää, että kantakaupungin raitiotielinjat 1-10 ja 13 ovat eri tuote kuin pikaraitiotielinjat 11, 12 ja 15. Linjan suunta (säteittäinen/poikittainen) ei minusta sekään ole määrittävin tekijä vaan sijoittuminen kaupunkirakenteeseen. Siksi olisi loogisinta, että linjoilla 1-10 ja 13 on yhtenevä väritys, josta linjojen 11, 12 ja 15 väritys voi hyvin poiketa. Tällainen jako on siis hieman vastaava kuin bussiliikenteessä, jossa oranssit runkolinjabussit palvelevat erilaisia tarpeita kuin siniset.
Jos pyrkimyksenä olisi suojella kantakaupungissa liikkuvien silmiä turkooseilta raitiovaunuilta, olisi mielestäni parempi ratkaisu maalata koko kalusto keltavihreäksi (myös linjalla 15) kuin ajaa esikaupunkialueiden raitiotieliikennettä toisaalla turkoisella ja toisaalla keltavihreällä kalustolla - joka väritystä lukuun ottamatta olisi täysin samaa X54-mallia.
Mitä busseihin tulee, niin jako oranssien ja sinisten bussien välillä ei sekään tietenkään ole täysin looginen. Osalla sinisistä linjoista on runkolinjamaisia piirteitä, ja runkolinjojen keskustaosuudet eivät merkittävästi eroa samoja katuja ajavien sinisten bussien osuuksista. Myös raitiolinjoilla 4, 10 ja 13 on vastaavia nopeampia osuuksia kuin pikaraitiotielinjoilla, ja muuhunkin kantakaupungin raitiotieinfraan on omaksuttu pikaraitiotiemäisiä parannuksia liikenteen sujuvoittamiseksi.
Lopuksi on todettava, että vedenpitävää logiikkaa ei värityksiin taida saada muuten kuin niin, että kullakin kalustotyypillä olisi oma värinsä eikä linjojen välillä tehtäisi mitään eroja: bussit olisivat sinisiä, metrot oransseja, lähijunat violetteja ja raitiovaunut keltavihreitä. Joku voisi nimittäin sanoa, ettei joukkoliikenteen linjoja tarvitsisi brändätä yhtään mitenkään kunhan ne kuljettavat matkustajia paikasta A paikkaan B.
Viimeksi muokattu:
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,556
Katsotaan nyt, tuleeko.
Väritysero johtuu kai ensisijaisesti siitä, että HSL ei ole halunnut laskea raitiolinjoja runkolinjoiksi, vaikka käytännössä esimerkiksi nelonen on (vakioreitillään) runkolinjamaisempi kuin bussilinja 20. Mielestäni kaikki raitiolinjat voisi laskea runkolinjoiksi, jolloin värityseroja ei tarvittaisi. Lisäksi pitäisi tiedottaa, että raitiolinja 15 (ja mahdollisesti jotkin muut linjat) pysähtyvät kaikilla pysäkeillä.
Mäkelänkatukin on infraltaan pikaraitiotietasoinen, muttei vastaa samaa liikennevaloetuuksiltaan, mutta niitä on jonkin verran parannettukin viime aikoina ja toivottavasti lisää. Uusia raitioteitä kutsutaan yleensä pikaraitioteiksi ja vanhoja raitioteiksi, vaikka esimerkiksi Göteborgin raitiotiet ovat toimineet esikuvana monille uudemmille pikaraitioteille. Tampereella (hieman yllättäen) puhutaan virallisesti raitiotiestä, ja siellähän suurin osa osuuksista on pikaraitiotietasoisia, kun taas Hämeenkadun rataa ei voisi pikaraitiotieksi kutsua.
- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 158
Minusta väritys viestii linjan liikennöintitavasta matkustajalle, ja siksi olisi mielestäni sekava tilanne, jos matkustajan pitäisi muistaa, mikä samanvärisistä linjoista pysähtyy kaikilla pysäkeillä ja mikä ei. Nykytilanne on mielestäni tältä osin selkeä; turkoosit ratikat ovat pikaratikoita, jotka pysähtyvät kaikilla pysäkeillä. Olen samaa mieltä siitä, että jotkut kantakaupungin raitiotielinjat (esimerkiksi 4, 10 ja 13, ehkä myös 8) ovat luonteeltaan runkolinjamaisia, mutta toisaalta esimerkiksi kolmosta ei oikein sellaiseksi voi kutsua.
Meinasin jo kirjoittaa tuosta pikaraitiotie-termistä edelliseen viestiini, mutta jätin sen sitten pois kun asiaa oli muutenkin. Pikaraitiotie ei tosiaan ole mikään yksiselitteisesti määritelty käsite, mutta sen sanan tarkoituksena on ymmärtääkseni ollut juuri tuo, että on haluttu tehdä eroa vanhoihin, 1800/1900-lukujen taitteesta periytyviin raitiotiejärjestelmiin. Siitä syystä ei ole mitenkään kummallista, että ns. "vanhoilla raitioteillä" on nykyään pikaraitiotietasoisia osuuksia (tai itse asiassa on ollut jo pidempäänkin, Suomessa jopa jo Turun raitiolinjalla 2), ja että toisaalta moderneilla raitioteillä (kutsutaan niitä sitten pikaratikoiksi tai ei) on hitaampiakin osuuksia - eihän Tampereen Hämeenkadun läpi voi vetää mitään pikarataa, jos kadun haluaa pysyvän turvallisena jalankulkupainotteisena ympäristönä.
Ymmärtääkseni Tampereella ei puhuta pikaraitiotiestä siitä syystä, että nykyistä järjestelmää suunniteltaessa haluttiin erottua jostakin 1990-luvun pikaraitiotiesuunnitelmasta. Tämä juuri osoittaa sen, että nimissä on lopulta (matkustajan kannalta) kysymys mielikuvista, vaikka eroja on tietenkin infrassa ja rakentamistavassakin. Väritys sen sijaan on keino viestiä matkustajille moniakin asioita, esimerkiksi sitä, että oransseissa busseissa saa kulkea sisään myös keskiovesta, ja että niissä on avorahastus. Siksi ratikoiden väriä ei mielestäni voi miettiä pelkästään kaupunkikuvallisena kysymyksenä.
Itse toivon ja uskon, että keltavihreät raitiovaunut säilyvät Helsingin keskustassa tulevaisuudessakin, mutta en pidä lainkaan huonona asiana, jos niiden rinnalle tulee muutakin kalustoa - sikäli, kun värityserolla on jokin ymmärrettävä ja tarpeellinen syy.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,556
Miksi matkustajan pitää tällaisia muistaa tai ajatella? Jokerin vaunuissa on painonapit, painelee niitä jos ei muista ja näyttää pysäkillä pysähtymismerkkiä kuskille. Ei sillä ole väliä, jos ne tulee tehtyä turhaan. Veikkaan, että siellä jokerilla on nytkin matkustajia, jotka eivät ole tulleet koskaan edes ajatelleeksi, että se tosiaan pysähtyy pysäkille silloinkin, kun ketään ei nouse kyytiin tai jää kyydistä.
- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 158
No lähinnä siksi, jos joka pysäkillä pysähtyvät linjat alkavat yleistyä, ja sitten matkustaakin sellaisessa, joka ei automaattisesti pysähdy, ja haluaa vieläpä tietyllä pysäkillä ulos.
Noin yleisesti olen samaa mieltä siitä, että pysähtymiskäytäntö ei välttämättä lopulta ole kovin iso asia - pysähtyväthän kantakaupunginkin ratikat lähtökohtaisesti joka pysäkille, jos siellä odottaa matkustajia. Mutta samalla olen sitä mieltä, että käytäntöjen olisi oltava mahdollisimman yhdenmukaiset samalla tavoin brändätyissä kulkumuodoissa, jotta joukkoliikenteen käyttäminen olisi mahdollisimman selkeää.
Viimeksi muokattu: