Latvian matkustajaliikenne

Vs: Latvian matkustajaliikenteen tilanne

Latvian rautateillä on vuoteen 2020 ulottuva suunnitelma, joka käsittelee muun muassa tuota itä-länsi -yhteyttä. Kyse on nimenomaan Latvian rautateitten ja satamien kilpailukyvyn ylläpitämisestä. Ratojen välityskykyä lisätään lisäraitein ja kohtauspaikkoja pidentämällä.

Matkustajaliikenteessä ei ole uudistuksia luvassa. Kalustoa toki uusitaan, asemia korjataan ja informaatiojärjestelmiä parannetaan. Kuitenkaan mistään mullistavasta ei ole kyse. Rail Baltica on mukana, rahoituksen takia sitä ei voi unohtaa. Mitään merkittävää ei ole tulossa silläkään saralla.

Riiassa vierailleen Valko-Venäjän rautateitten delegaation kanssa sovittiin pyrkimyksestä palauttaa yhteys Riian ja Minskin välille. Juna mitä luultavimmin kulkisi öiseen aikaan itäkautta, joten Baltian sisäisiin yhteyksiin sillä ei olisi vaikutusta.

Latvian liikenneministeriö kertoo Euroopan Komission käsittelyyn viedystä hankkeesta "Riian lähiliikenteen matkustajien kuljetuksen uudistaminen ja liikkuvan kaluston uusiminen", jolla aiottaisiin saada 100 miljoonaa latia EU:n rahoitusta. Tarkoitus on hankkia 34 kolmivaunuista sähköjunaa korvaamaan kaikki vanhat sähköjunat ja 7 kolmivaunuista dieseljunaa. Ilmeisesti laitureiden korottaminen saattaa kuulua tuohon projektiin, muuten kyse lienee ensi sijassa uusista junista.

Onpa spekuloitu, että kuuluisa Riian vaunutehdas saattaisi palata markkinoille noin mittavan paikallisen hankinnan myötä.
 
Vs: Latvian matkustajaliikenteen tilanne

Uutisia Latvian liikenneministeriöstä: http://www.sam.gov.lv/?cat=8&art_id=1724

15.2. alkaen junaliikenne reitillä Riika-Ventspils lakkautetaan. Liepājan ja Gulbenen junat muuttuvat jokapäiväisistä viikonloppupalveluksi, siis lähdöt kahdesti viikossa Riiasta. Reņģen junaliikenne lakkaa viikkoa myöhemmin.

Näillä reiteillä tappiot olivat niin suuret, että liikenteen hoitaminen linja-autoin katsotaan järkevämmäksi. Toisaalla sitten linja-autoliikennettä on karsittu, jotta juniin riittäisi matkustajia.
 
Vs: Latvian matkustajaliikenteen tilanne

LateZ sanoi:
Uutisia Latvian liikenneministeriöstä: http://www.sam.gov.lv/?cat=8&art_id=1724

15.2. alkaen junaliikenne reitillä Riika-Ventspils lakkautetaan. Liepājan ja Gulbenen junat muuttuvat jokapäiväisistä viikonloppupalveluksi, siis lähdöt kahdesti viikossa Riiasta. Reņģen junaliikenne lakkaa viikkoa myöhemmin.

Näillä reiteillä tappiot olivat niin suuret, että liikenteen hoitaminen linja-autoin katsotaan järkevämmäksi. Toisaalla sitten linja-autoliikennettä on karsittu, jotta juniin riittäisi matkustajia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ilmeisesti se bussi on kuitenkin nopeampi kuin juna? Eli palvelun taso on sillätasolla, että ei voida puhua tuolla välillä mistän modernista junaliikenteestä?

Nuo pitäisi kaikki reitit saada sille palvelu ja nopeustasolle, että on huomattavasti parempia kun bussit-> jokseenkin niin kuin esim. suomessa.
 
Vs: Latvian matkustajaliikenteen tilanne

TimppaTT sanoi:
Ilmeisesti se bussi on kuitenkin nopeampi kuin juna? Eli palvelun taso on sillätasolla, että ei voida puhua tuolla välillä mistän modernista junaliikenteestä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Matka-ajat junalla, suluissa lähinnä vastaavien bussien ajoaikoja.
Riiasta Ventspilsiin 2:43 (3-4 tuntia), Liepājaan 3:05 (3:30-4 t), Reņģeen 2:21 (3 t), Gulbeneen 4:11 (3-4 tuntia)

Parhaiten bussit toki korvaavat Riian junayhteyden lakkauttamisen. Sen sijaan muita junan tarjoamia yhteyksiä pienempien asemien välillä ei välttämättä niinkään korvata millään.

Eivät junat Latviassa mitenkään mahdottoman hitaita ole. Lisäksi etuna on se, että pääkaupungin keskustaan pääsee sujuvasti ruuhkitta. Lakkautettavilla ja supistettavilla reiteillä tuen osuus suhteessa lipputuloihin on suurimmasta päästä. Lisäksi reitit on kohtuudella korvattavissa bussiliikenteellä, jota sitäkin on viime aikoina supistettu voimakkaasti. Osaltaan junien lakkauttaminen lisää sitten taas bussiliikenteen kannattavuutta.

Gulbenen tilanne on sikäli hauskakin, että aseman ensimmäiseltä raiteelta lähtee useampi kapearaiteinen juna päivässä, mutta leveäraiteinen liikenne Riikaan on ollut jo iät ajat yhden junavuoron välissä. Nyt tilanne muuttuu vielä enemmän kapean radan eduksi, kun leveäraiteinen juna alkaa käydä asemalla vain kahdesti viikossa.
 
Vs: Latvian matkustajaliikenteen tilanne

LateZ sanoi:
Gulbenen tilanne on sikäli hauskakin, että aseman ensimmäiseltä raiteelta lähtee useampi kapearaiteinen juna päivässä, mutta leveäraiteinen liikenne Riikaan on ollut jo iät ajat yhden junavuoron välissä. Nyt tilanne muuttuu vielä enemmän kapean radan eduksi, kun leveäraiteinen juna alkaa käydä asemalla vain kahdesti viikossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Gulbenen tilanne on todella erikoinen, sillä asemarakennus on liikenteen määrään nähden hillittömän ylimitoitettu. Varsinainen palatsi, jonka edestä lähtee kaksi kapearaiteista junavuoroa Alūksneen ja kaksi kertaa viikossa leveäraiteinen dieselmoottorijuna Riikaan. Kotisivujen mukaan aikataulut ovat muuttuneet 1.2., eli ovatkohan junavuorot vähentyneet tuolloin myös Gulbene-Alūksne-radalla? Tavaraliikennettäkään ei juuri ole, silloin tällöin M62 käy hakemassa muutaman vaunun. Radat itään ja länteen on purettu, vain etelään ja Alūksneen pääsee enää.
 
Vs: Latvian matkustajaliikenteen tilanne

TEP70 sanoi:
Kotisivujen mukaan aikataulut ovat muuttuneet 1.2., eli ovatkohan junavuorot vähentyneet tuolloin myös Gulbene-Alūksne-radalla?
Klikkaa laajentaaksesi...

Aamun junapari Gulbene-Alūksne-Gulbene lakkautettiin. Toistaiseksi liikennettä ei ole korvattu millään ja ainakin paikallisissa lehtiuutisissa tilannetta pidetään varsin ikävänä. Kaupunkien välillä kulkee linja-auto vain kerran päivässä sekä toista reittiä maanantaisin ja perjantaisin. Monet valtion virastot, lääkärit ym. sijaitsevat Gulbenessa ja nyt ilman autoa ei aamupäivän puolella Alūksnesta niihin pääse. Matkustajia aamun junissa on ollut kourallinen, mutta heille palvelu on ollut tärkeä. Tilannetta on luvattu selvitellä, mutta korvaavan bussin saaminen reitille vie ainakin kuukauden.

Kapearaiteinen rautatie muuttuu pikkuhiljaa normaalista joukkoliikennevälineestä matkailukohteeksi. Varhain aamulla turisteja ei liiku, joten matkustajamäärät jäävät alhaisiksi. Turistihinnoittelukin kertoo kehityksestä - kertalippu maksaa 2,40 latia (3,40 €) kun taas yksi matka viiden tai kymmenen matkan lipulla ainoastaan 0,85 (1,20 €). Puolentoista tunnin junamatka on silti varsin maltillisesti hinnoiteltu, vaikka paikalliset kertalippua pitävätkin kalliina.
 
Koska Gulbenen juna 620 kulkee vain perjantaisin ja sunnuntaisin Gulbeneen päin ja juna 619 maanantaisin sekä lauantaisin paluusuuntaan, kulkee muina viikonpäivinä uusi juna 624, joka lähtee Riiasta samalla aikataululla kuin Gulbenen juna, mutta jatkaa Plavinasista Krustpilsiin. Samoin aamulla lähtee tiistaista perjantaihin ja sunnuntaisin uusi paluujuna 623 Krustpilsistä Riikaan.

En ole vertaillut aikatauluja viimeisen päälle, mutta ainakin maanantaista perjantaihin kulkenut aamun ruuhkajuna Olainesta Riikaan näyttäisi puuttuvan uusista aikatauluista. Valmieraan oli mielestäni päiväjunapari Riiasta, mutta nyt se jää Cesisiin. Skulten suunnalla pari junaa kääntyy takaisin Carnikavassa.
 
Moi,

Latvia on näköjään aloittanut uusien junien kilpailutuksen. Ja lähtöviivalla on seuraavat firmat:

Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles SA (CAF) (Spain)

Pojazdy Szynowe PESA Bydgoszcz Spółka Akcyjna Holding (Poland)

Bombardier Transport France SAS (France)

Stadler Bussnang AG (Switzerland)

KONČAR-ELEKTRIČNA VOZILA DD (Croatia)

Passenger trains to Latvia wants to produce five foreigners, 2010th gada 1. On 1st marts 08:23 March 08:23


Category: Business
Added: 2010-03-02 12:18:59
Latvia: Five bids submitted in a tender for new trains for Pasazieru vilciens
A total of five bids were submitted in a tender for delivery of 37 EMUs and 7 DMUs to the Latvian passenger operator Pasazieru vilciens.

The companies, which placed their offers are: Spanish CAF, Polish PESA Bydgoszcz, Candaian Bombardier Transportation, Swiss Stadler and Croatian Koncar.
(source: RvBagratuni on press reports, 2 March 2010)

A / s "Passenger Train" opening a closed tender for the purchase of electric and diesel trains.

Tietääkö joku muuten seuraavat asiat: JOS Viro ja Latvia hankkisi myös Stadler junia niin olisiko Suomella, Virolla ja Latvialla mahdollista keskittää A.) huoltoa ja B.) Varaosia. Suomessahan on jo Stadlerin toimittamia Flirt junia.

Maathan ovat lähekkäin ja kulkuyhteydetkin toimivat erittäin hyvin.

Eikö moisesta keskittämisestä syntyisi säätöjä, voitaisiin pitää isompaa varaosa varastoa yllä koska kattaisisuuren määrän laitteita yms. keskittämisetuja?

Ja miten muuten nykyisellään huolto ja varaosat on hoidettu Suomessa, Virossa ja Latviassa? Käsittääkseni ainakin osoittain on samaakin kalustoa käytössä. Onko keskittämistä tehty nykyisellään?
 
Viimeksi muokattu:
TimppaTT sanoi:
Ja miten muuten nykyisellään huolto ja varaosat on hoidettu Suomessa, Virossa ja Latviassa? Käsittääkseni ainakin osoittain on samaakin kalustoa käytössä. Onko keskittämistä tehty nykyisellään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Joka maa hoitaa oman leiviskänsä. En kyllä keksi muuta samaa kalustoa kuin Suomeen itärajan takaa tulevat tavaravaunut, joita korjataan pakottavissa tilanteissa satunnaisesti tarpeen mukaan. Eipä tuosta vielä mitään kovin häikäiseviä keskittämisetuja ole luvassa.

Ajatus samasta kalustosta olisi kieltämättä kiehtova (vaikkapa muutama TEP70 Suomessakin :) ), mutta sen kylkiäisenä tuleva yhteinen lähihistoria ei. Tulevaisuuden hankinnat ovat tietysti eri asia.

---------- Viesti lisätty kello 17:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:57 ----------

Laitetaanpa tähän ketjuun myös löytyneitä henkilöliikenteen lakkautuspäiviä:

- Zilupe-Sebezh 31.5.1992 (rajan ylittävä paikallisliikenne)
- Karsava-Pytalovo 7.7.1993 (rajan ylittävä paikallisliikenne)
- Vecumi-Pytalovo 7.7.1993 (lopetettiin kaikki liikenne)
- Indra-Bigosovo 2.6.1996 (rajan ylittävä paikallisliikenne)
- Liepaja-Ventspils 3.7.1996 (lopetettiin kaikki liikenne)
- Rujiena-Ipiki 14.7.1996 (lopetettiin kaikki liikenne)
- Aloja-Rujiena 21.9.1996 (lopetettiin kaikki liikenne)
- Limbazi-Aloja 27.2.1997 (lopetettiin kaikki liikenne)
- Mazeikiai-Renge 1.9.1997 tai 24.5.1998 (rajan ylittävä paikallisliikenne)
- Liepaja-Priekule-Vainode/Kaleti 24.2.1998 tai 24.5.1998 (lopetettiin kaikki liikenne)
- Daugavpils-Obeliai 24.5.1998 (rajan ylittävä paikallisliikenne)
- Jelgava-Tukums II 1.7.1998
- Daugavpils-Rezekne 15.4.1999 (paikallisliikenne)
- Daugavpils-Turmantas 30.5.1999 (rajan ylittävä paikallisliikenne) (kulki uudelleen 2002/2003)
- Ieriki-Gulbene 15.7.1999 (lopetettiin kaikki liikenne)
- Skulte-Limbazi 20.7.1999 (lopetettiin kaikki liikenne)
- Jelgava-Krustpils 21.8.2000
- Lugazi-Valga 4.3.2001 (avattiin uudelleen)
- Gulbene-Vecumi 1.7.2001, kaikki liikenne 1.9.2001
- Gluda-Liepaja 15.8.2001 (avattiin uudelleen)
- Tukums II-Ventspils 15.8.2001 (avattiin uudelleen ja lakkautettiin taas 15.2.2010)
- Daugavpils-Indra 20.4.2002 (paikallisliikenne)
- Riika-Ergli 5.10.2007
 
Laitanpa tähän ketjuun myös Latvian valtion tilastotoimistosta (Latvijas Statistika) löytyneet tiedot vuosittaisista matkustajamääristä ja matkustajakilometrimääristä 1990-2008. Arvioin vuoden 2009 luvut kolmen vuosineljänneksen ja aikaisempien vuosien perusteella.

(vuosi, matkustajamäärä, matkustajakilometrimäärä, luvut tuhansia)

1990 144500 5366000
1991 90700 3930000
1992 83100 3656000
1993 59600 2359000
1994 55600 1794000
1995 42300 1256000
1996 34100 1149000
1997 33000 1154000
1998 30100 1059000
1999 24900 984000
2000 18200 715000
2001 20100 706000
2002 21960 743700
2003 22962 765000
2004 23856 810500
2005 25947 891900
2006 27424 992200
2007 27430 983000
2008 26768 950900
2009 n. 21500 n. 750000

Vuoden 1990 matkustajamäärä on käsittämättömän suuri. Kaksi kertaa Suomen tämän päivän matkustajamäärä ja Suomessa on sentään menty ylöspäin lähes koko sama aika. LDz:n perustietovihkosesta löytyy tieto, että vuoden 1990 145 miljoonasta matkustajasta 130 miljoonaa matkusti lähiliikenteessä. Lähiliikenteen määrittely puuttuu eli onko se pelkkä Riian ympäristön sähköjunaliikenne vai myös dieselmoottorijunaliikenne hieman kauemmaksi (esim. Sigulda-Valmiera ja Krustpils). Vuonna 1990 myös Daugavpilsin ja Rezeknen ympäristössä oli lähiliikennettä.

Hiukan epäilyttää tuo 145 miljoonaa. Lähiliikenteestä olisi hävinnyt alle 10 vuodessa yli 100 miljoonaa (!) matkustajaa, jos luvut pitävät paikkansa. Toki Riian sähkömoottorijunaliikenteessä oli vuonna 1990 vuoroja paljon enemmän kuin nyt ja junat olivat luultavasti 10-vaunuisia, kun ne tänä päivänä ovat 4- tai 6-vaunuisia. Voiko tämä edes selittyä pakkokäyttäjien suurella määrällä (ei ollut juuri henkilöautoja)?

Luku voi tietysti selittyä silläkin, minkä valtion tilastotieteilijät sen tuottivat. :)
 
Terve,

Osaako joku sanoa, että miksi VR ei ole jättänyt rakennustarjousta tästä Latvian 52km Skrīveri-Krustpils

Raiteet tuplaksi remontista.

Oliko Viron projekti Tarto-Valga jo liikaa vai mistä kiikastaa?

Eikö VR aiokaan tehdä "hesburgereita" ja olla isompi tekijä koko Baltiassa?

Sikäli mikäli olen oikein ymmärtänyt niin tämmöisiä vastaavia remppoja on tulossa lisääkin Baltiassa esim. Tallinna- Tarto remontti joka alkaa ??2011 alkuvaiheesta?

Competition for the second phase of construction of the track Skrīveri Krustpils-two candidates (2010.03.17)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Latvian Railways (LDZ) received two applications: from business associations - Skonto construction BMGS, ACB and Binders ", as well as the" TVA Constructions "and the Russian company ООО" Кредо " March 17, held after the opening of tenders announced VAS Latvian Railway Development Planning and Project Management Department Aija Poca.


EDIT: Juuri tässä muistin, että Latviassa on tämä kriisi vielä pahempi kun täällä.. eli kai työt Latviassa menee nyt pääsääntöisesti Latvialaisille?
 
Latvijas dzelzceļš sanoi:
Feasibility study on railway electrification launched

On 8 April Latvijas dzelzceļš (LDz) launched a feasibility study on electrification of Latvian railway lines.

Within the framework of the study it is planned to assess economic justification of Latvian railway system electrification – costs, potential economic benefits. There will be also determined, in which lines this process should be done primarily and what technical solutions could there be – either to develop existing 3.3 kV DC system or to convert systems according to the most progressive 25 kV AC that is widely used in Europe.

The study is commissioned by the Ministry of Transport of the Republic of Latvia, which selected in a tender a consolidation of companies ETC Transport Consultants & COWI Latvia/GRE as a study performer.

“Certainly electrification of lines is the most suitable development scenario in the long term – electric traction is more high-powered, and more economical and environmentally friendly regarding fuel costs. However, these are huge investments, which will justify in a relatively long period of time; therefore we need to consider very carefully whether potential benefits are commensurable with costs,” said LDz Chairman of the Board Uģis Magonis.

Already this summer the consultants will report on the state of infrastructure and within six months it will be reported on one of the most suitable electrification options – DC system improvement, application of a new AC system or coexistence of both systems (keeping old DC system and applying new system). Full report on electrification options will be available within 15 months.

Aija Poča, Head of Development Planning and Project Management Division, said that this report is necessary for technical development strategy elaboration on LDz development in the future: “LDz lines electrification is a complex arrangement and it does not involve only railway lines reconstruction, but also purchase of new electric traction and rolling stock. On the basis of this study we will be able to include in the strategy our plans regarding further railway development stages and reconstruction issues.”

Concern Latvijas dzelzce ļš comprises the holding company SJSC Latvijas dzelzceļš and four subsidiaries – LDz Cargo Ltd., a rail freight carrier; LDz infrastruktūra Ltd., a company providing infrastructure construction and maintenance works; LDz ritošā sastāva serviss Ltd., a company providing rolling stock repairs and maintenance works, and LDz Apsardze Ltd., a security company.
Klikkaa laajentaaksesi...

http://www.ldz.lv/?object_id=4385
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
TimppaTT sanoi:
Uutista miettien voi arvella, että Latviaan ei Stadler tule toimittamaan uusia junia...
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten tämä tieto vaikuttaa järjestettävään tarjouskilpailuun ja sen tuloksiin? Miksi Stadler ei voisi voittaa, jos se jättää parhaan tarjouksen?
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös