Latvian matkustajaliikenne

27.5. alkaen yhdistetään matkustajunat Riiasta Minskiin ja Pietariin. Tähän asti Riiasta ja Vilnasta Pietariin menevät yöjunat on yhdistetty Rēzeknessä, jonne Riiasta on ajettu oma juna. Jatkossa vaunujen vaihto junasta toiseen tapahtuu Daugavpilsissä. Lähtöaika Riiasta 18:30 ja tulo Pietariin 10:25. Tuntuu hieman hitaalta, kun matkaa on 600 km suorinta tietä.

Linkki uutiseen: http://www.ldz.lv/?object_id=4923

Pointtina tuossa on tuo sana "Minskiin", jonka ohitit olankohautuksella.
Aiemmin Reezekneen tuli junat kahdesta suunnasta ja eteenpäin jatkoi yksi juna.
Nyt tulee junia kahdesta suunnasta Daugavpilsiin ja eteenpäin jatkaa kaksi junaa: Toinen Minskiin ja toinen Pietariin.

Tämän ansiosta lopetusuhan alla ollut juna Riika-Minsk saadaan, ei ainoastaan säilytettyä, vaan jokapäiväistettyä. Valko-Venäjän alueella juna on kulkenut kohtuullisen täynnä, mutta väli Riiasta Valko-Venäjän rajalle on kuljettu kannattamattomana. Nyt, kun Minskin vaunut saadaan kulkemaan Daugavpilsiin asti tavallaan ilmaiseksi, Minskin runko joutuu ajamaan Latvian alueella yksinään vain lyhyen pyrähdyksen Daugavpilsistä rajalle.
Samalla tämä käytäntö laskee Riika-Pietari -välin kuluja, kun "tyhjästä ilmestyneet" Minskin vaunut ovat osaltaan tasaamassa niitä. Tämän ansiosta Riika-Pietari -välin lipunhintoja on voitu laskea aika merkittävästikin.

Ja sitten lopuksi kaksi "vahingossa" ilmennyttä lisähyötyä:
1) Rajatarkastus Latvian ja Venäjän välillä tapahtuu hieman aiempaa inhimillisempään aikaan
2) Junahörhöjen matkustaminen Riiasta Vilnaan tulee mukavammaksi, koska Riiasta tulevalla junalla voi jatkaa ensin hieman Daugavpilsin ohi viimeiselle latvialaisasemalle asti ja sitten kääntyä vastakkaiseen suuntaan kohti Vilnaa. Näin odotusaika junien välillä jää pariin tuntiin ja yön aikana ehtii nukkuakin melkein kohtuullisesti :)
Koska Vilnasta ja Riiasta Pietariin kulkevilla junilla on näin keskenään sama aikataulu ja Pietarista Vilnaan ja Riikaan kulkevilla junilla on keskenään sama aikataulu, sama reitti toimii tietysti molempiin suuntiin :)

Joka tapauksessa, kun yöjunassa nyt ei lopulta ole mihinkään kiire, tällainen kustannuksia merkittävästi alentava ratkaisu on oikein järkevä.
 
Latvian PV on päättänyt lisensoida käyttöönsä Stadler Flirt AC sähköjunia. Junat ovat uutta Flirt 3 sukupolvea ja vastaavaa mallia mitä toimitettu Norjaan -> Huippunopeus 200km/h
http://en.wikipedia.org/wiki/Stadler_FLIRT#Norway

Siirtymäajan DC:stä AC:n liikennöidään parhaillaan modernisoitavien diesel junien voimin. Modernisoitavat dieseljunat tulevat käyttämään Stadlerin diesen junien komponentteja.

Latvian rautateiden AC infra projekti

Junien komponettivalmistus, kokoaminen ja huolto suoritetaan Latvia - Valko-Venäjä yritysten koalitiona: RVR & Daugavpils Lokomotivu Remonta Rupnica & A/S "VRC Zasulauks" & Belkommunmash.


Käännös 1

Käännös 2

Käännös 3

Käännös 4
 
Viimeksi muokattu:
Junat ovat uutta Flirt 3 sukupolvea ja vastaavaa mallia mitä toimitettu Norjaan -> Huippunopeus 200km/h

Onko sinulla jotain lähdettä tuolle "Flirt 3 -sukupolvi" määrittelle? Käsittääkseni Stadlerin FLIRT-junayksikön kehitys ei ole vielä mennyt niin pitkälle, että voitaisiin puhua edes "toisesta" sukupolvesta. Meidän kotoiset JKOY:n flirtitkin käsittääkseni kykenevät rakenteellisesti 200 km/h nopeuteen maltillisen suuruisella telipäivityksellä - voimansiirrollisesti ja sähköteknisesti ne kykenisivät siihen jo nyt.
 
Vihdoinkin tämäkin ratkesi. Vai nuolaistaanko taas ennen kuin tipahtaa?

Itse en ole vielä nähnyt muualla lähdettä sille, että junien huippunopeus olisi 200 km/h. Latvia ei tuota nopeutta tarvitse näiden junien käyttötarkoituksessa. Tiheästi pysähtyvään liikenteeseen jo sata kilometriä tunnissa olisi riittävä nopeus. Toisaalta Flirt3 ei tarkoita sitä, että junan nopeus olisi 200 km/h.

Tieto siitä, että dieseljunien korjauksessa käytettäisiin Stadlerin komponentteja, on myös ihan uutta. Tähän en mielelläni uskoisi, sillä junien uudistaminenhan on aloitettu jo ennen kuin tämä kauppa julkistettiin.

Vain 18 sähköjunaa tilataan. Voidaanko tällä hoitaa koko Latvian sähköjunaliikenne? Sähköjunaliikenne varmasti laajenee, jos 25 kV:n sähköistys oikeasti joskus tulee käyttöön. Jääkö joku sähkörata vielä 3 kV:n RVR-junille?

Onko sinulla jotain lähdettä tuolle "Flirt 3 -sukupolvi" määrittelle? Käsittääkseni Stadlerin FLIRT-junayksikön kehitys ei ole vielä mennyt niin pitkälle, että voitaisiin puhua edes "toisesta" sukupolvesta.
Stadlerin sivuilla mainitaan tuote nimeltä Flirt 3. Minulle ei ole selvinnyt, mikä ero sillä on tuotteeseen ilman tuota kolmosta nimessään. Toisaalta en tiedä, onko tällä nimellä mitään tekemistä sukupolvien kanssa.
 
Stadlerin sivuilla mainitaan tuote nimeltä Flirt 3. Minulle ei ole selvinnyt, mikä ero sillä on tuotteeseen ilman tuota kolmosta nimessään. Toisaalta en tiedä, onko tällä nimellä mitään tekemistä sukupolvien kanssa.

Näyttäisi tuo Flirt 3 olevan jonkinlainen päivitetty versio, törmäyskestävyyttä on ilmeisesti ainakin lisätty. Voisi ehkä puhua evoluutiomallista. :)
 
Flirt 3:sta on myös diesel- ja hybridiversiot, joita perheeseen ei aiemmin kuulunut.

Viron Diesel-Flirtit ovat "vanhempaa" evoluutiota: samaa kuin Suomen Sm5:t. Taitavat tosin olla ainoat, mitä nyt nopeasti Stadlerin sivuilta referenssejä katsoin.
 
Flirt 3:sta on myös diesel- ja hybridiversiot, joita perheeseen ei aiemmin kuulunut.
Koko sen ajan, kun Flirt on ollut Stadlerin kotisivuilla esiteltynä, on siellä ollut maininta dieselversiosta. Mistään uutuudesta ei ole kyse. Diesel-Flirtiä ei ole tilattu eikä toimitettu muualle kuin Viroon.

RailJournal juuri ilmoitti, että junia tulee 45 kpl ja ne syövät 25 kV:n jännitettä. Tämän perusteella Latvian rautateiden sähköjärjestelmän muuttaminen on oikeasti käynnissä eikä enää pelkkää haaveilua. Nyt voidaankin miettiä muutoksia junaliikenteeseen.

Rataosalla Riiasta Jurmalan kautta Tukumsiin on minimaalisesti tavaraliikennettä. Rataosa on Slokaan saakka kaksiraiteinen, joten kapasiteetista ei ole puutetta. Nyt junia ajetaan epätasaisin välein noin kaksi tunnissa Dubultiin tai Slokaan ja siitä eteenpäin Tukumsiin noin 1,5 tunnin välein. Saadaankohan Uuden Juna-Ajan myötä tasaväliset aikataulut? Ja saako haaveilla Flirt-liikenteestä Ventspilsiin? (Rataosan Riika-Tukums tavaraliikenne: reilu viikko sitten Priedainen ja Slokan ratapihoilla oli viljavaunuja, mutta en keksi kummastakaan paikasta teollisuutta, joka vaunuja tarvitsisi. Muilla asemilla en poikennut enkä tajunnut katsoa ikkunasta ulos. Vetureita en nähnyt kummallakaan asemalla.)

Matalalattiainen Flirt mahdollistaa pysähdysaikojen lyhentämisen. Junan hyvä kiihtyvyys mahdollistaa ajoaikojen lyhentämisen. Jos radoilta poistettaisiin pistemäiset nopeusrajoitukset (esim. silloista johtuvat), voitaisiin ajoaikoja lyhentää. Näin kalliin kaluston käyttö tehostuisi.

Entä sähköistyksen laajentaminen? Latvia ei vaihda sähköistystä vaihtojännitteeseen vain siksi, että saisi ajaa uusilla Flirteillä. Vaihdon taustalla on tavaraliikenteen sähköistäminen. Rataosat Jelgavasta Krustpilsin kautta Väinänlinnaan ja Rezekneen sähköistetään. Miten käy nykyisen idän suunnan sähköistyksen? Vaihdetaanko se seuraavassa vaiheessa vaihtojännitteksi ja puuttuva osuus sähköistetään? Jos näin käy, saadaanko Flirtejä myös Väinänlinnan juniin? Vaan riittääkö junien määrä? Pitääkö uusia junia ostaa enemmän? En osaa sanoa, onko nyt suunnitelmia aivan koko sähköistyksen muuttamiseksi, mutta mielestäni Latvian ei kannata ikuisuuksia pitää kahta eri sähköjärjestelmää.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on EU:n rahoittama sähköistyskartta.
EU:n rahoittama kartta. Kenen rahoittama sähköistys? Kestää varmaan aika kauan, että kaikki nuo osuudet saadaan sähköistettyä. Alkuvaiheessahan esim. Aizkrauklen ja Skulten sähköistystä ei muuteta.

Flirtit tulevat huristamaan kaikilla AC sähköistetyillä alueilla. ts. Flirtin sivuilla esitellyt pitkänmatkan junatkin voivat olla mahdollisia Latviaan.
Tätä en usko. Matkustajaliikennettä ei varmasti palauteta osuuksille Jelgava-Tukums tai Jelgava-Krustpils. Näillä osuuksilla ratakapasiteetti on täydessä käytössä hitailla tavarajunilla ja toisaalta matkustajamääräkin jäisi alhaiseksi.
 
Koko sen ajan, kun Flirt on ollut Stadlerin kotisivuilla esiteltynä, on siellä ollut maininta dieselversiosta. Mistään uutuudesta ei ole kyse. Diesel-Flirtiä ei ole tilattu eikä toimitettu muualle kuin Viroon.

Onko? En nopeasti löydä moista mainintaa Flirtin sivulta. Flirt3:n sivulla sen sijaan lukee "For operations in non-electrified lines is now also a very powerful diesel version (Power Module) available, respectively the resulting possible hybrid versions." eli suomeksi suunnilleen "Sähköistämättömille radoille on nyt saatavilla myös tehokas dieselversio ja vastaava hybridiversio". Saksankielisen sivun muotoilu viittaa vastaavalla tavalla uutuuteen.

Ennen Viron Flirtejä dieselit toimitettiin kevyinä GTW-junina. Tiedossa on kyllä ollut, että Stadler haluaa Flirt-perheeseen myös dieselit. Elronin ja NSB:n Flirtit tulkitsen eräänlaisiksi kehitysversioiksi, joiden pohjalta vakioitiin Flirt3.
 
Elronin ja NSB:n Flirtit tulkitsen eräänlaisiksi kehitysversioiksi, joiden pohjalta vakioitiin Flirt3.

Käsittääkseni kuitenkin Viron Diesel-Flirtit ovat dieselkäyttöä lukuunottamatta kuitenkin identtisiä paikallisten sähköflirttien kanssa, jotka taasen ovat lähes identtisiä kotimaisten Sm5:ien kanssa. Flirt 3:ssa taas on muutakin kehitetty, kuten nyt ainakin jo mainittu parannettu törmäyskestävyys (ja uusi keulan design).
 
Latvian rautateiden AC- sähköistyksen ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut:

http://www.vpvb.gov.lv./lv/ivn/projekti/?status=3&id=1689

http://www.ldz.lv/lv/latvijas-dzelz...ietekmes-uz-vidi-novērtējuma-ziņojums-2sējums

http://www.ldz.lv/lv/paziņojums-par...s-uz-vidi-novērtējuma-sabiedrisko-apspriešanu


Mielenkiintoinen projekti sillä tällä on varmasti vaikutusta toteutuuko Rail Baltica Latviassa muuallakin kuin paperilla.. + saako maa uusia matkustaja-junia vai ei.

Oletan, että Latviaan rakennetaan ensin AC verkosto jonka jälkeen mietitän junatarpeet infraa palvelevaksi. Aiemmat juna hankinnat eivät huomioineet sähköistystä.
 
Latvian VR, PV on julkistanut juna-hankinnan. Sikäli mielenkiintoista, että tätä samaa hankintaa on veivattu jo liki puoli vuosikymmentä. Samassa sopassa lilluu myös junasähköverkon muutostyöt DC:stä AC:ksi.
Sähköistyksen muutostyöt pitäisi alkaa 2016, ja samoihin aikoihin päättyy junien kilpailutus.

Henk. koht. olen jotenkin kyynistynyt Latvian kyvystä hankkia yhtään mitään. Ensimmäisessä hankinnassa julkistettiin CAF voittajaksi, toisessa Stadler.

Toisen tenderin päätteeksiPV:n CEO Nils Freivalds tuomittiin virkavallan väärinkäytöstä ja nyt ennen kolmannen tenderin alkua Latvian junainfran LDz CEO Ugis Magonis tuomittiin/on tutkinnassa lahjonnasta.

Jos ja kun joskus aletaan Rail Balticaa rakentamaan niin epäilen, että varsinaiseen rakentamiseen kuluu x10 rahaa ja voiteluun vähintään puolet lisää. :/.

Toisaalta voihan olla, että Latvialaiset ovat halunneet ulkomaalaisia toimijoita mukaan omiin juna/huolto kuvioihin. Viiden vuoden aikana RVR on ollut partnershipissä Bombardierin ja CAFin kanssa.

Zalauks ja DLRR taitaa olla tiimissä Stadlerin kanssa.

Kaipa kokonaisuuden kannalta olisi paras, että Stadler voittaisi kilpailutuksen sillä Installed base on olemassa .ko tuotteille. Naapureilla Virolla, ja Valko-Venäjällä on käytössä Stadlereita jo.
Eikös se niin ole, että huollossa ne voitot nykyään luuraa?

Updated- passenger train want to buy electric powered with 400-450 seats 14
LETS, zaneta Hāk a, 2015 September 14 17:00

http://www.microsofttranslator.com/...-elektrovilcienus-ar-400-450-sedvietam-438009


Pasažieru vilciens again tries to buy new trains 15.9.2015 (23)
http://www.microsofttranslator.com/...va-pytaetsya-kupit-novye-poezda.d?id=46459183

Juna radan DC:stä AC:ski muutostöistä:

...In the first phase could electrify the railway line Daugavpils-Krustpils-Riga, as well as electrified network rebuilding of DC to AC power. It is possible that the first stage will be able to implement only the current network alterations...
...it was decided that the first quarter of 2016 LDz could report on what work is planned to carry out the project in the first stage of implementation.


http://www.db.lv/razosana/transport...tadel-so-projektu-istenos-divos-posmos-434120

http://translate.google.fi/translat...jektu-istenos-divos-posmos-434120&prev=search

http://translate.google.fi/translat...mod=1&op=out&id=20630&r=Jekabpils&prev=search

http://translate.google.fi/translat....bns.lv/topic/1533/news/49609852/&prev=search
 
Takaisin
Ylös