Liikenneinfran hinta

Antero Alku · 19 Lokakuu 2010

Otso Kivekäs sanoi:
Katurakentamisen ja ylläpidon kulujen suhteen tuo 4m on tosiaan riittävä minimi. Mutta tilankäytön suhteen sillä laskeminen olisi vähän huijausta, koska taloja ei voi (tai pidä) rakentaa noin lähelle toisiaan. Tilankäytlön osalta minimitaso on siksi jonkin verran suurempi, esimerkiksi talojen korkeuden verran seinästä seinään (45 asteen sääntö, jota käsittääkseni Helsingissä harrastetaan). Nykyinen autoliikennesuunnittelu vie toki paljon enemmän tilaa parkkipaikkoineen, liittymineen ja melualueineen.

Tuo katukuilun leveyssääntö on juuri kuten kirjoitit. Mutta kun lasketaan liikenneinfran kustannusta, niin siihen ei katukuilun leveys vaikuta, koska ei koko katukuilun leveyttä tarvitse rakentaa kaduksi. Helsingissäkin on ollut ja paikoin on vieläkin rakennustapa, jossa ajoradan ja jalkakäytävän sekä rakennuksen välissä on viherkaista. Siis mitta seinästä seinään on enemmän kuin katualueen leveys. Perinteisten bulevardien ja esplanadien idea on sama. Esteettisistä syistä rakennusten välimatkasta tehdään suuri ja väliin jäävästä alueesta vain osa osoitetaan liikenteelle.

Antero

Otso Kivekäs · 22 Lokakuu 2010

Antero Alku sanoi:
Tuo katukuilun leveyssääntö on juuri kuten kirjoitit. Mutta kun lasketaan liikenneinfran kustannusta, niin siihen ei katukuilun leveys vaikuta, koska ei koko katukuilun leveyttä tarvitse rakentaa kaduksi. Helsingissäkin on ollut ja paikoin on vieläkin rakennustapa, jossa ajoradan ja jalkakäytävän sekä rakennuksen välissä on viherkaista. Siis mitta seinästä seinään on enemmän kuin katualueen leveys. Perinteisten bulevardien ja esplanadien idea on sama. Esteettisistä syistä rakennusten välimatkasta tehdään suuri ja väliin jäävästä alueesta vain osa osoitetaan liikenteelle.

Se mitä yritin sanoa on oikeastaan (paremmin mutoiltuna), että tuolla tavoin suunnittelussa "vapautunut" tila ei kuitenkaan ole vapaasti käytettävissä samaan tapaan kuin parkkikenttien tai motariliittymien tila, johon voi rakentaa taloja, puistoja tai vaikka kokonaisen kaupunginosan (Lahdentien ja Kehä I:n liittymä + melualueet on suunnilleen Herttoniemenrannan kokoinen).

Pientaloalueilla rakennusten väliin voi 4m kadun lisäksi laittaa etupihat, ja vastaavasti vähentää takapihan osuutta, eli alueesta saadaan aidosti tiiviimpi tonttikokoon koskematta. Tällöin laskelma menee juuri kuten sanoit.

Mutta korttelikaupunkia rakennettaessa se rakennusten välinen tila on silti aina katutilaa. Paljon nykyistä parempaa katutilaa monessa mielessä epäilemättä, mutta silti katutilaa. Jos ei sitä halua laskea liikennealaksi, niin täytyy keksiä sille sitten jokin toinen kategoria tyyliin "kaupunkilaisten yhteinen olohuone"

Tietysti kerrostaloillekin voisi piirrellä etupihoja, mutta niistä on viihtyisyydelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Tiiviissä kaupungissa kuuluu olla yhteistä katualuetta, ja sitten rajattuja pihoja talojen sulkemina. Epämääräiset välitilat eivät vaan ole toimivaa kaupunkia.