Juurikin näin. On aivan eri asia puhua jostain suurten kaupunkien satojen linjojen bussispagetista kuin Tampereen seudun muutamasta linjasta. Muutokset pikkuhiljaa tarpeen mukaan ovat Tampereella huomattavasti toimivampi ratkaisu kuin yrittää väkisin vääntää numerointia johonkin loogiseen sapluunaan, johonka väkisinkin jää epäloogisuuskukkasia.
Mitä nämä epäloogisuuskukkaset ovat, jos runkolinjasto on esim. ratikan ekan linjan myötä n. 2020 (keskipitkän aikavälin tavoite):
- Kalkku–Pere
- Hermia–Lukonmäki–Nekala–Tammela–Rauhaniemi
- Särkänniemi–Keskustori–Petsamo–TAYS–Prismakeskus
- Ylöjärvi–Tesoma–TAYS
- Keskustori–Vuores–Hervanta–TAYS
- Pirkkala–TAYS–Vatiala
- Sammonkadulta Kalevantie–Takojankadulle siirrettävät linjat: nyk. 17 = 7A, nyk. 27 = 7B ja nyk. 37 = 7C, yhteisaikataulussa aikatauluminuutin perässä haaran kirjain; perinteinen 25 lakkautettu idässä, koska Jankaa palvelee rautatieseisake puolen tunnin vuorovälein (eikä tämä ole haihattelua!)
- Haukiluoma–Atala
- Hallila–Koskipuisto–Takahuhti–Linnainmaa
- Insinöörinkatu–Länsi-Hervanta
Näistähän nelonen vapautuisi ensimmäisenä, kun ratikkalinja avattaisiin, mistä päästäänkin seuraavaan kysymykseen:
Ainoa noin vähän isompi juttu mikä pitäisi tehdä on numeroiden 1-10 raivaaminen ratikalle.
Makuasia, mutta minusta bussilinjasto jääköön numeroille ja ratikat ottakoon kirjaimet. Take the A tram to Herwood!
Uskallan väittää, että 16 on isommalle osalle nimenomaan TAYS:lle ja Teiskontielle kulkeva linja, vaikka onkin kulkenut nykyistä reittiään "vasta" 10 vuotta. Väite perustuu empiirisiin kokemuksiin, jossa vaikkapa 16 ja 28 saapuvat yhtaikaa Koskipuiston pysäkille aamuruuhkan aikoihin. 16 tulee yleensä tupaten täyteen, 28:n jäädessä puolityhjäksi. Tämä riippumatta siitä, kummin päin autot pysäkille saapuvat. Olkoonkin, että heilurin länsipää on ollut huomattavasti pidempään käytössä.
Mulla on empiiristä kokemusta linjan 29 matkustajana, että TAYS:llä keskustaan mennessä 29 tuli sardiinipurkkikuormaan, vaikka Teiskontiellä oli jonossa puolityhjiä busseja, ja usein vaihdoinkin Takahuhdintiellä asuessani 29:stä Teiskontietä tuleviin TAYS:llä, jotta saa olla väljemmässä.
Jos samalla logiikalla aletaan numeroita muuttamaan, eikö myös 18 pitäisi numeroida tuolloin uudelleen? Nyt syksyllä reitti oikaistaan kulkemaan Haukiluomaan Tesoman kautta, ja tuolloin 16:n reittimuutoksen jälkeen reitti kulkisi Piettasenkadun kautta. Yhtälailla 18 tulee olemaan etenkin länsipäästään vahva runkolinja, vaikka se kulkeekin vain "tylsästi" Tampereen sisällä.
Jos multa kysytään, niin olisi pitänyt toteuttaa jo, ja sekä linjan 18, että 19+29:n osalta (8 ja 9). Toki on ymmärrettävää, että nämä linjat muuttuvat niin marginaalisesti, että linjat haluttiin pitää ennallaan.
Numero 16 sisältää (ylläri, ylläri
) myös Pirkkalan linjanumeron 61, joten tämänkään puolesta ei uutta numeroa tarvitse linjalle kehittää. Nattarissa asuvat myös osaavat jo luonnostaan käyttää 16:tta, jos se sinne puolelle rajaa päädytään vetämään.
Eittämättä!
Kutonen oli lähinnä argumentti sen puolesta, miksi se, eikä kasi tai ysi.
Ei tuossa ole mitään erityisen rikkikään. Vertaapa vaikka HSL-liikenteeseen, jossa espoon sisäisten linjojen 35 ja 43 numerot muutetaan hurjan helposti muistettaviksi numeroiksi 533 ja 553 ensi vuoden alusta. Tähän verrattuna Tampereen seudun joukkoliikenteen numerointi ei voisi olla enää juuri nykyistä selkeämpi.
Mikä siinä on rikki? Numeron suuruudella ei oikeasti ole mitään merkitystä noissa asioissa, vaan sillä, minne sen mielletään kulkevan. 30 on kulkenut koko olemassaolon aikansa suurinpiirtein samoja latuja Hervannassa, ainoastaan päätettä on siirrelty eri paikkoihin. Särkänniemi taas puolestaan tarvitsee kesäaikaan apulinjan; nelosen harventamisen seurauksena 16:n vaunut ovat nykyisin päiväsaikaankin seisomakuormissa jatkuvasti tuolla välillä, ja rahastamiseen Hämeenkadun pysäkeillä menevä aika syö muutenkin jo naftia tunnin ajoaikaa entisestään.
Oja ja (a)allikko. HSL:n linjastonmuutos on perusteltu siksi, että yhtenäisellä liikennealueella ei pitäisi olla montaa samannimistä linjaa. Toisen ketjun Vantaankoski-M-juna ja Vuosaari/Mellunmäki-M-juna on klassinen case-esimerkki.
