Linja 16 Pirkkala-Leinola

janihyvarinen · 3 Elokuu 2012

Eppu sanoi:
Mutta vaikka näin olisikin, niin mitä helkkarin väliä sillä on? Suomi ja Tampere ovat Euroopan periferiaa, ei täällä tarvii alkaa leikkiä mitään metropolileikkejä. (Nyt ollaan jo menty tässä suhteessa liian pitkälle, kun ollaan tekemässä tunnelia ja keskusareenaa - joista varsinkin jälkimmäinen on täyttä suuruudenhulluutta ja turhuutta, joka kaatuu aivan satavarmasti veronmaksajien maksettavaksi pitkässä juoksussa.)

Mainitsemistasi hankkeista bussilinjojen numerointi on äärettömästi halvempi kuin nuo muut. Ja se selkeyttää olennaisesti joukkoliikennepalvelua. Jos minä olisin matkalla Koilliskeskukseen, en tietäisi Ultrixin mainitsemasta 16+18 -porratuksesta mitään, kun siitä ei kerrota aktiivisesti. On yksinkertaisesti typerää tuottaa laatua, mutta pitää se salaisuutena. Tämän rinnalla se että vakimatkustajat opettelevat uuden linjanumeron on hyvin pieni vaiva.

Pidän omituisena asenteena, jos bussilinjojen uudelleennumerointia pidetään metropolileikkinä. Sitäpaitsi vaikka asuisi periferiassa niin pitääkö ajatusmaailmankin olla periferiasta? Minä en ainakaan halua asua missään henkisessä periferiassa, jossa kaikki uudistukset ovat pahasta. Varmaan omnibussikin on itse paholaisesta ja hevonen se ainoa oikea kulkupeli?

ultrix · 3 Elokuu 2012

Eppu sanoi:
Mutta vaikka näin olisikin, niin mitä helkkarin väliä sillä on? Suomi ja Tampere ovat Euroopan periferiaa, ei täällä tarvii alkaa leikkiä mitään metropolileikkejä. (Nyt ollaan jo menty tässä suhteessa liian pitkälle, kun ollaan tekemässä tunnelia ja keskusareenaa - joista varsinkin jälkimmäinen on täyttä suuruudenhulluutta ja turhuutta, joka kaatuu aivan satavarmasti veronmaksajien maksettavaksi pitkässä juoksussa.)

Minä en ainakaan koe että kotilinjani 16 olisi millään tavalla mikään viidakkolinja, enkä suostu uskomaan että kukaan muukaan kokee. Eikä se tietääkseni nytkään kulje "miten, minne ja milloin sattuu". Täällä ehdoteltu numeroiden sotkemisleikki on aivan turhaa puuhaa tällaisessa pikkukylässä, mielummin sitä voisi kehittää vähitellen maltillisesti - eli siten että tavallinenkin joukkoliikenteen käyttäjä ei suotta hämmenny liikaa.

Totta kai 16 on sen varressa asuvalle tai sitä muuten säännöllisesti käyttävälle selvä runkolinja, ja 25 nauttinee edelleen kalevalaisten mummojen keskuudessa menneisyyden runkolinjastatuksestaan. Mutta jos haluttaisiin tehdä Tampereen linjastosta kartta, jossa on eritelty runkolinjat kukin omalle värilleen ja peruslinjasto yhdelle värille, niin kovastipa näyttää erikoiselta se runkolinjojen numerointi.

Kunnollinen runkolinjastohan on huomattavasti helpompi esittää skemaattisella linjastokaaviolla (standardi ympäri Euroopan) kuin spagettimainen kasa kaikenlaisia linjoja.

Kaksvitosta lukuunottamattahan Sammonkadulla (ja myös Takahuhdintiellä) on aachenilaistyyppinen runkolinjanumerointi: linjanumeron yhteinen loppuosa kertoo, että kyseessä on Sammonkatua käyttävä linja (7 on poikkeus sääntöön ja sotkee), ensimmäinen numero kertoo haaran, minne linja lopulta kääntyy. Kun tätä käytetään säännönmukaisesti, se voi toimia oikein hyvin.

Tampere on sentään 350 000 asukkaan kaupunki kahden tunnin lentomatkan päässä Saksasta – ei tietenkään mikään metropoli, mutta eipä ole Salzburg eikä Malmökään. Tampereen kokoluokan tai sitä isommista kaupungeista ei tahdo löytyä Euroopasta kovin montaa esimerkkiä, missä olisi pelkästään bussilinjoja, ja ratikkakaupungeissa ratikat ovat säännönmukaisesti joko aakkostettuna tai ykkösestä alkaen numeroitu.

Runkolinjanumeroinnin 1-10 ideana on nimenomaan palvelulupaus: vain tietyt kriteerit täyttävä linja pääsee runkolinjaksi, sopiva kriteeri voisi olla vähintään vartin vuoroväli sekä ruuhkassa että muuten arkisin ja lauantaisin, sunnuntaisin 20 min.

339-DF · 3 Elokuu 2012

Ymmärrän numerointiasiassa molempia näkökantoja. Kaikki on kiinni tiedotuksesta: jos numeroiden symboliikasta tiedotetaan samalla tavoin kuin HSL tiedottaa pk-seudulla linjastomuutoksista, niin ei niitä numeroita silloin kannata muutella, se vaan sotkee eikä kukaan ymmärrä niiden uusien numeroiden ideaa. Mutta jos tiedotus pelaa ja saadaan sekä vakituiset käyttäjät että satunnaisemmatkin joukkoliikennematkustajat, parhaimmillaan jopa matkailijat, tajuamaan, että yksinumeroiset bussit sisältävät tietyn palvelulupauksen, niin silloin se muutos kannattaa ehdottomasti tehdä.

En kovin äkkiä löytänyt netistä, mutta Dallasissa sain sikäläistä joukkoliikennettä esittelevän esitteen, jossa oli selkeästi kerrottu bussilinjojen numerointiperiaate ja värikoodit. Niiden avulla tiesi turistikin heti, että tuo linja vie keskustaan, tuo on ratikan liityntälinja ja tuo joku muu hömppälinja.

hezec · 3 Elokuu 2012

Metropolileikkejä länsinaapurista: Luulaja, taajaman väkiluku 47 000. Kaupungin asukkaat ovat tutkitusti tyytyväisempiä joukkoliikenteeseensä kuin missään muualla Ruotsissa.

Rasbelin · 1 Syyskuu 2012

ultrix sanoi:
Valoetuudet toimivat nähdäkseni varsin hyvin lukuunottamatta Suvantokadun ja Vuolteenkadun pullonkaulaa.

Kyllä, Hatanpään valtatien IJ2010-liikennevaloetuudet toimivat hyvin, pl. tuo yksi kohta.

Eppu sanoi:
Mutta vaikka näin olisikin, niin mitä helkkarin väliä sillä on? Suomi ja Tampere ovat Euroopan periferiaa, ei täällä tarvii alkaa leikkiä mitään metropolileikkejä. (Nyt ollaan jo menty tässä suhteessa liian pitkälle, kun ollaan tekemässä tunnelia ja keskusareenaa - joista varsinkin jälkimmäinen on täyttä suuruudenhulluutta ja turhuutta, joka kaatuu aivan satavarmasti veronmaksajien maksettavaksi pitkässä juoksussa.)

Minusta tässä tulee esille hyvin relevantti mielipide ja olen itsekin asian ytimen osalta samaa mieltä. En tosin näe, että tämä on periferiaa. Kehityksen kannalta periferiaa on paljon enemmän Romaniassa ja Bulgariassa, jos EU:sta puhutaan. Nurkkakuntaisia emme siis ole. Mutta suuruudenhulluus uhkaa kyllä kunnallistalouttamme pitkällä aikavälillä, vaikka se ei olisi taattua Guggenheim-laatua. Kaupunkikehitys on tervettä, mutta ainoa todellinen metropoli tulee Suomessa olemaan Helsinki. Älkäämme siis ryhtykö paukuttamaan henkseleitä liian suurieleisesti.

Selvästikin on olemassa joukkoliikennevisionäärejä, jotka maalaavat taivaanrantaa nopeammin kuin mitä edellinen maalikerros edes ehtii kuivua. Heillä on älyä, pontta ja tarmoa kannanotoissaan, mutta he vievät silti usein keskustelun turhan kauaksi oikeasta aiheesta - kuten tässäkin viestiketjussa. Vai miten kirjainten stilisointi liittyikään Suuppaan tai Leinolaan? Ennen kuin itämaiset taikamattonne vallan lähtevät lentoon, niin tullaan taas hetkeksi takaisin alkuperäisen aiheen piiriin.

Näkisin linjan 16 uudellennumeroinnin erittäin tarpeellisena, jotta saadaan kaupunkialueen nopeat bussiliikenteen runkolinjat yhteen numerosarjaan, vaikka sitten 1-9. Joka tapauksessa on selvää, että kunhan seudullinen liikennejärjestelmä saa uuden muotonsa 2010-luvun kuluessa, niin numerointia on pakko systematisoida ja ottaa käyttöön mielellään esim. kolminumeroiset linjatunnukset, jos kaksinumeroisilla ei saada riittävästi selkeyttä. Jos käyttöön otetaan myös numeroita alkaen 100:sta, niin tällöin eri alueille pystytään laajemmin osoittamaan selkeät numeroryppäät. Samalla jää myös riittävästi numeroavaruutta palveluliikenteen ja muun pienkalustoliikenteen liittämiseksi osaksi tätä isompaa JOLILA-kokonaisuutta, sillä seudullinen liikennöintimalli tulee tuomaan tarvetta kehittää pienlinjoja. Pikaratikalle voidaan sitten osoittaa kirjaimia tai numeroita, kunhan varaus on otettu huomioon bussilinjaston numerointikaaviota miettiessä.

Kokonaisuuden kannalta on parempi, että tehdään kerralla todellinen ja pitkäkestoinen muutos, eikä kuluteta voimavaroja sanailuun siitä ovatko tunnukset 1-3 pyhiä lehmiä, joihin ei saa koskea, vai onko linja 16 Lentsua vai Kissanmaata. Lisäksi onhan se fiksumpaa pistää rajalliset markkinointivarat pariin isoon mainokseen printti-Aamulehdessä ja Facebookissa, kuin siihen, että erikseen jokaista linjaa markkinoidaan (esim. "Jack Bauer Tampereella?"). Kun muutos tehdään kerralla loogisesti ja se tiedotetaan hyvin, niin en usko muutoksen olevan liian radikaali. Pikemmin päästään eroon siitä kierteestä, joka on vaivannut tamperelaista linjanumerointia ainakin 30-40 vuotta. Linjoille on vain asetettu numeroita ja sillä sipuli. Nyt kun kokonaiskuva tulee muuttumaan, niin on oivallinen sauma tehdä järjestelmästä selkeä. Eikä tässä vaiheessa kannata vielä mennä siihen millä kirjaisintyypillä jokin kirjoitetaan.

ultrix · 2 Syyskuu 2012

Rasbelin sanoi:
Näkisin linjan 16 uudellennumeroinnin erittäin tarpeellisena, jotta saadaan kaupunkialueen nopeat bussiliikenteen runkolinjat yhteen numerosarjaan, vaikka sitten 1-9. Joka tapauksessa on selvää, että kunhan seudullinen liikennejärjestelmä saa uuden muotonsa 2010-luvun kuluessa, niin numerointia on pakko systematisoida ja ottaa käyttöön mielellään esim. kolminumeroiset linjatunnukset, jos kaksinumeroisilla ei saada riittävästi selkeyttä. Jos käyttöön otetaan myös numeroita alkaen 100:sta, niin tällöin eri alueille pystytään laajemmin osoittamaan selkeät numeroryppäät. Samalla jää myös riittävästi numeroavaruutta palveluliikenteen ja muun pienkalustoliikenteen liittämiseksi osaksi tätä isompaa JOLILA-kokonaisuutta, sillä seudullinen liikennöintimalli tulee tuomaan tarvetta kehittää pienlinjoja. Pikaratikalle voidaan sitten osoittaa kirjaimia tai numeroita, kunhan varaus on otettu huomioon bussilinjaston numerointikaaviota miettiessä.

Puhut täyttä asiaa, mutta pakko kommentoida muutamaa kohtaa.

Näkisin, että ainakin Tampereen seudun kattavassa liikenteessä numeroavaruus 1…99 riittää helposti. Itse asiassa hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, jos 100 linjanumeroa ei riitä tämän kokoisella seudulla – maaseutulinjojen osalta voidaan toki niitä ekstranumeroita tunkea sinne loppuun.

Sori, menee semisti ohi aiheen (Linja 16 Pirkkala-Leinola), mutta menköön:

Jakaisin linjaston numerot esim. seuraavasti:

1–10: runkolinjasto
11–30: kaupunkiliikenteen peruslinjasto
31–39: kaupunkiliikenteen täydentävät linjat
40–49: Ylöjärvi–Kangasala-heiluri
50–59: Nokia–Lempäälä-heiluri
60–69: Pirkkalan kautta kulkevat seutulinjat ja eteläiset, maakunnalliset säteittäislinjat
70–79: Nokian ja Kangasalan kautta kulkevat, maakunnalliset säteittäislinjat
80–89: Ylöjärven kautta kulkevat, maakunnalliset säteittäislinjat
90–99: Aitolahden kautta kulkevat linjat (Teisko ja Ylä-Pirkanmaa)

Vaihtoehtoisesti traditioita kunnioittavassa mallissa seutulinjasto olisi:

40–49: Kangasalan kautta kulkevat, maakunnalliset säteittäislinjat
50–59: Lempäälän (Kuljun) kautta kulkevat, maakunnalliset säteittäislinjat
60–69: Poikittaiset seutulinjat
70–79: Nokia–Lempäälä-heiluri
80–89: Ylöjärvi–Kangasala-heiluri
90–99: Aitolahden kautta kulkevat linjat (Teisko ja Ylä-Pirkanmaa)

Molempien puolesta voi argumentoida ja on lähinnä makuasia, haluaako seudullisen heilurilinjaston numeroiduksi lähelle kaupunkiliikenteen linjoja, vai haluaako painottaa jatkuvuutta, jolloin Pirkkalan ohella ainoastaan Kangasalla pitäisi "opetella uusi kymmenluku", kun linjojen 45, 70, 75 ja 76 tilalle tulisi esim. 80, 81, 82, 85 ja 86. Joka tapauksessa linjanumerot tulevat muuttumaan seudullisen linjaston myötä, kun samalla 70:llä, 71:llä, 80:llä ja 85:llä ei ajetakaan enää lukuisia erilaisia reittivariaatioita vaan yhtä kiinteää linjaa, jolloin lähes jokaisella reitillä on oma linjanumeronsa.

Mitä tulee kutsuliikenteeseen, pitäisin sen varsinaisesta linjastosta erillisenä, koska se on luonteeltaan erillinen. Yksi mahdollisesti luonteva tapa numeroida ne on HSL:n Jouko-tyyppisesti alueen normaalin bussilinjan numeron lainaaminen, esim. Takahuhdin alueelta palveleva linja J27. Tähän en edes halua ottaa kantaa sen enempää, mutta kunhan nyt pidetään kutsuliikenne hajuraon päässä linjapohjaisesta liikenteestä.

Tietysti hankinnoissa pitäisi hyödyntää synergiaetuja niin, että työmatka- ja koululaisliikenteessä ruuhka-aikaan linjoilla 91–92 käytössä oleva kalusto esim. Aitolahti–Teisko-alueella ajelisi päiväsaikaan kutsuliikennettä.

Rasbelin sanoi:
eikä kuluteta voimavaroja sanailuun siitä ovatko tunnukset 1-3 pyhiä lehmiä […] Eikä tässä vaiheessa kannata vielä mennä siihen millä kirjaisintyypillä jokin kirjoitetaan.

No mut hei, 1-3 ovat ainoat keskeytyksettä vähintään 1940-luvulta samoja suuntia (Härmälä, Tammela-Rauhaniemi, Kauppi) palvelleet linjat koko linjastolla!

Ja jos hyvissä ajoin ei määritetä oikeaa kirjasinlajia on riskinä, että pakkosyötetään jotain Arialia, hyi olkoon.

janihyvarinen · 2 Syyskuu 2012

ultrix sanoi:
Ja jos hyvissä ajoin ei määritetä oikeaa kirjasinlajia on riskinä, että pakkosyötetään jotain Arialia, hyi olkoon.

Graafisen ilmeen määrittely pitää tehdä ensin, koska

1) se on helpoin ja edullisin osa uudistusta
2) se vaikuttaa kaikkeen sen jälkeen tapahtuvaan

Ei ole mitään järkeä odottaa että maailma ympärillä on valmis (ja onko se sitä ikinä?) ja vasta sitten lähteä stailaamaan sitä. Se on väärä ja kallis tapa. Kun lähdetään liikkeelle uusi ilme edellä, se leviää käyttöön ilman erillisiä kustannuksia sitä mukaa kun asioita tapahtuu ympärillä. Samalla saadaan hyötyä positiivisista imagovaikutuksista: suuri yleisö havaitsee että nyt halutaan parantaa palvelua tosissaan, vaikka valmista ei tulisikaan ihan heti.

Jos lähtee kutomaan villapaitaa, ei kannata jättää lankojen värin valintaa viimeiseksi, vaikka olisikin sitä mieltä että paidan pääasiallinen funktio on lämmittäminen. Eri värit maksavat saman verran ennen kuin työ on aloitettu. Sen sijaan valmiin paidan värin vaihtaminen maksaa koko paidan hinnan.

killerpop · 2 Syyskuu 2012

janihyvarinen sanoi:
Graafisen ilmeen määrittely pitää tehdä ensin, koska

1) se on helpoin ja edullisin osa uudistusta
2) se vaikuttaa kaikkeen sen jälkeen tapahtuvaan

Ei ole mitään järkeä odottaa että maailma ympärillä on valmis (ja onko se sitä ikinä?) ja vasta sitten lähteä stailaamaan sitä. Se on väärä ja kallis tapa. Kun lähdetään liikkeelle uusi ilme edellä, se leviää käyttöön ilman erillisiä kustannuksia sitä mukaa kun asioita tapahtuu ympärillä. Samalla saadaan hyötyä positiivisista imagovaikutuksista: suuri yleisö havaitsee että nyt halutaan parantaa palvelua tosissaan, vaikka valmista ei tulisikaan ihan heti.

Tässä olisikin "tuhannen taalan paikka" ottaa linjan autoissa värityksenä käyttöön Pirkkalan identiteettiä nostattava graafinen ilme, esim kunnan vaakunasta tutut punainen ja valkoinen ja kuviointikin tukisi vaakunan ilmettä.
Metsään mennään jo pahasti, jos sinivalkoiset laitosbussit tulevat pilaamaan Paremman Palvelun Pirkkalan liikenneverkkoa.

Rasbelin · 2 Syyskuu 2012

ultrix sanoi:
Mitä tulee kutsuliikenteeseen, pitäisin sen varsinaisesta linjastosta erillisenä, koska se on luonteeltaan erillinen. Yksi mahdollisesti luonteva tapa numeroida ne on HSL:n Jouko-tyyppisesti alueen normaalin bussilinjan numeron lainaaminen, esim. Takahuhdin alueelta palveleva linja J27. Tähän en edes halua ottaa kantaa sen enempää, mutta kunhan nyt pidetään kutsuliikenne hajuraon päässä linjapohjaisesta liikenteestä.

Menen nyt itsekin voimakkaasti ohi aiheen, mutta sovitaan vaikka, että otetaan varsinainen keskustelu tästä rönsystä kun se on ajankohtaisempi, eli vuonna 2014.

Esim. Ruotsin tilaajaorganisaatioista kannattaa ottaa opiksi kun puhutaan pienlinjoista, joista siis itse puhuin (en puhunut kutsuliikenteestä, joka tosin sekin on saatava saman katon alle, pl. Kuohken juitsaroima liikenne).

Jotta saadaan selkeitä matkakokonaisuuksia sellaisille väleille kuin esim. Niihama-Pispala, Hirviniemi-Hervanta, Rämsöö-Keskustori tai Karhe-Kyttälä, yhdistetään kaikki suunnittelu yhteen ydinosaamisorganisaatioon, luodaan yhtenäinen ja helppotajuinen joukkoliikenneverkko, niin tarvitaan ehdottomasti selkeyttä nykyiseen ja tulevaan pienkalustolla ajettavaan verkostoon. Aihe sivuutetaan lähes aina alan piireissä kaluston ja linjojen nykyisen imagon vuoksi, mutta tosiseikka vaan on se, että jatkossa tämä tulee olemaan yksi yllättävänkin huomattava osa kokonaisverkostoa, jotta kaikkialla saadaan vähintään minimiyhteys toteutettua. Muistuttaisin, että jo nyt asia on tuotu esille viimeisimmässä seutuliikenneselvityksessä.

janihyvarinen · 2 Syyskuu 2012

killerpop sanoi:
Tässä olisikin "tuhannen taalan paikka" ottaa linjan autoissa värityksenä käyttöön Pirkkalan identiteettiä nostattava graafinen ilme, esim kunnan vaakunasta tutut punainen ja valkoinen ja kuviointikin tukisi vaakunan ilmettä.
Metsään mennään jo pahasti, jos sinivalkoiset laitosbussit tulevat pilaamaan Paremman Palvelun Pirkkalan liikenneverkkoa.

Ja rajalla ne bussit sitten vaihtaisivat värinsä tamperelaisväritykseen vai? Kun kyseessä eivät ole mitkään Pirkkalan omat linjat vaan varsinkin linjan 16 osalta yksi Tampereen keskeisistä (seudullisista) runkolinjoista.

Ei väritys bussilinjaa pahenna, joten siinä mielessä tulkitsen että tämä nyt on taas tätä paunuhenkistä kitinää siitä kun monopoli menee.

Mutta siitä olen kyllä samaa mieltä, että sinivalkoiseen väritykseen pitäytyminen on tyhmää. Ei se ole edes historiallisesti perusteltua, koska muistini mukaan n. 80-luvun alkuun asti bussit olivat kokosinisiä, sen jälkeen muutaman vuoden sinikeltaisia, jonka jälkeen tämä Helsingistä apinoitu sinivalkoinen tuli käyttöön. Eikä missään päin ole hirttäydytty historialliseen väritykseen, kun on haluttu uudistaa joukkoliikennejärjestelmän imagoa paremmaksi ja nykyaikaisemmaksi. No, Lontoon punaiset bussit ovat poikkeus, mutta esim. Pariisin busseissa ilme on muuttunut totaalisesti vaikka vihreä värielementti hieman vihjaakin menneeseen. Tampereella olisi pitänyt panostaa uuden, nykyaikaisemman tilaajavärityksen kehittämiseen. Samoin ratikan kanssa. Oma mieliajatukseni olisi hyödyntää soveltuvin osin Ferrarin-punaista hopearaidalla ja syvänsinistä kultaisella raidalla - ja kaikki nämä metalliväreinä. En ota kantaa miten värit pitäisi jakaa ratikan ja bussien kesken.

Myönnän tosin että Pirkkalan linjasto on lentoaseman palvelun osalta erityisroolissa koko kaupunkiseudulla. Lentoasemaa palvelevat bussit pitäisi olla kokonaan omassa värikuosissaan. Näin siitäkin huolimatta vaikka nämä olisivat osa normaalia Suuppaa palvelevaa linjastoa ja tavallistenkin matkustajien käytössä. Kyseessä olisi näin edes jonkinlainen "köyhän miehen lentoasemaexpress". Luonnollisesti lentoaseman palvelutaso tulisi nostaa vähintään 20 min vuoroväliin aikana 04.00 - 02.00 (ottaen huomioon että ensimmäisen lennot lähtevät klo 06 jälkeen ja viimeiset lennot saapuvat klo 01 maissa, ja vuorotyöntekijöidenkin pitää voida käyttää joukkoliikennettä).

Rester · 9 Syyskuu 2012

Rasbelin sanoi:
Pikemmin päästään eroon siitä kierteestä, joka on vaivannut tamperelaista linjanumerointia ainakin 30-40 vuotta. Linjoille on vain asetettu numeroita ja sillä sipuli. Nyt kun kokonaiskuva tulee muuttumaan, niin on oivallinen sauma tehdä järjestelmästä selkeä. Eikä tässä vaiheessa kannata vielä mennä siihen millä kirjaisintyypillä jokin kirjoitetaan.

Ei tuo nykyinen linjanumerointi nyt aivan tuulesta temmattu ole. Esim. ennen tämän syksyn linjastoremonttia linja 19 toimi apulinjana linjalle 18 Atalassa sekä 29:lle Kissanmaalla (viimeisinä vuosina myös Pappilassa). Eli 18/19, 19/29. Tuskin myöskään linjan 1 apulinja 11 on numeroinniltaan täysin hatusta vedetty ole.

Eli pitäydyn edelleen kannassa, että linjanumerointia tulee muuttaa "luonnostaan" sitä mukaa kun tarvetta tulee, eikä alkaa tehdä täysin nollasta uutta linjastonumerointia, semminkin kun Jolin tiedotuksessa on kokemuksen perusteella todella paljon vielä parannettavaa. Miksi esimerkiksi nykyistä "Koilliskeskuksen superlinjaa" (kuten joku sen täällä nimesi) voisi mainostaa nykyisellä 16/18 -numeroparilla? Muutos pelkän muutoksen ilosta ei mielestäni ole järkevää.

Ja lisättäköön nyt, että en ole paljasjalkanen tamperelainen (tai edes hämäläinen), eli minulla ei ole mitään henkisiä sidoksia tähän "perinnenumerointiin".

janihyvarinen sanoi:
Tampereella olisi pitänyt panostaa uuden, nykyaikaisemman tilaajavärityksen kehittämiseen. Samoin ratikan kanssa. Oma mieliajatukseni olisi hyödyntää soveltuvin osin Ferrarin-punaista hopearaidalla ja syvänsinistä kultaisella raidalla - ja kaikki nämä metalliväreinä. En ota kantaa miten värit pitäisi jakaa ratikan ja bussien kesken.

Myönnän tosin että Pirkkalan linjasto on lentoaseman palvelun osalta erityisroolissa koko kaupunkiseudulla. Lentoasemaa palvelevat bussit pitäisi olla kokonaan omassa värikuosissaan. Näin siitäkin huolimatta vaikka nämä olisivat osa normaalia Suuppaa palvelevaa linjastoa ja tavallistenkin matkustajien käytössä.

Seutuliikenteelle pitäisi ehdottomasti saada oma värityksensä. Nykyisen sinivalkoisen kanssa noita voisi yhdistää niin, että Tampereelle suuntaavat bussit olisivat tällä perinteisellä tilaajavärityksellä varustettuja, kun taas puhtaasti seudulliset linjat, jotka eivät Tampereen kautta kulje, varustettaisiin tällä uudella värityksellä. Lentokenttälinjalla toki voisi olla oma värityksensä, mutta tämä todennäköisesti nostaisi aika lailla tarjousten hintaa kilpailutuksessa, ko. kalustoa kun ei voisi käyttää kovinkaan tehokkaasti muussa liikenteessä (jos moista sallitaan ollenkaan).

Multsun poika · 9 Syyskuu 2012

Vastaan ultrixille:

Tampere ei ole 350 000 asukkaan kaupunki, ainakaan siinä mielessä kuin Saksan kaupungit tai Ruotsin Malmö.

Tampereella saa (onneksi) mennä melko kauaksi keskustasta ennekuin löytyy tuo 350 000. lähin asukas Keskustorilta. Veikkaan Kurun takamaita tai Jäminkipohjaa.. Joka tapauksessa niin kaukana, että sinne matkalla unohtaa Tampereen

Saksassa sama etäisyys on 10 km.

En ymmärrä, mikä suuruudenhulluus suomalaisiin kaupunkeihin on iskenyt. Oulu muka 180 000 asukasta, Jyväskylä 150 000.

Samanlaisia kaupunkeja nuo ovat kuin ennenkin. Ei kaupungin koko tule kunta-alueesta eikä edes talousalueesta. Pori tuntuu isommalta kuin Kuopio, samoin Lahti isommalta kuin Oulu.

Ja Malmö on isomman kaupungin keskus kuin Tampere. Helsinki taas tuntuu pienemmältä kuin Tukholma, mutta isommalta kuin Oslo tai Tallinna. Tai Hannover.

janihyvarinen · 9 Syyskuu 2012

Rester sanoi:
Ja lisättäköön nyt, että en ole paljasjalkanen tamperelainen (tai edes hämäläinen), eli minulla ei ole mitään henkisiä sidoksia tähän "perinnenumerointiin".

Minä puolestani lisään sen, että olen syntyperäinen, välillä tosin muualla opiskelemassa käynyt ja sitten takaisin muuttanut. Ja silti kannatan täysremonttia, kun ei tuo linjasto minullekaan niin hirveän selkeä ole, vaikka nykyään ei autoa enää olekaan ja bussi on pääasiallinen kulkuneuvoni. :smile:

ultrix · 10 Syyskuu 2012

Rester sanoi:
puhtaasti seudulliset linjat, jotka eivät Tampereen kautta kulje, varustettaisiin tällä uudella värityksellä.

Näitä olivat: ___ ?

Multsun poika sanoi:
Tampere ei ole 350 000 asukkaan kaupunki, ainakaan siinä mielessä kuin Saksan kaupungit tai Ruotsin Malmö.

Määrittele kaupunki. Tampereen keskustaajama on Malmöä väkirikkaampi, joskin toki kolme kertaa laajemmalle alueelle levittäynynyt.

Multsun poika sanoi:
Tampereella saa (onneksi) mennä melko kauaksi keskustasta ennekuin löytyy tuo 350 000. lähin asukas Keskustorilta. Veikkaan Kurun takamaita tai Jäminkipohjaa.. Joka tapauksessa niin kaukana, että sinne matkalla unohtaa Tampereen

Maaseutu on niin harvaan asuttua Suomessa, että sieltä ei juuri asukkaita saa. Tampereen kaupunkiseudun kunnissa asuu 360 000 asukasta, ja jos maaseutualueet jätetään pois niin päädytään tuohon ylemmän linkin 290 000 asukkaaseen.

Multsun poika sanoi:
En ymmärrä, mikä suuruudenhulluus suomalaisiin kaupunkeihin on iskenyt. Oulu muka 180 000 asukasta, Jyväskylä 150 000.

Samanlaisia kaupunkeja nuo ovat kuin ennenkin. Ei kaupungin koko tule kunta-alueesta eikä edes talousalueesta. Pori tuntuu isommalta kuin Kuopio, samoin Lahti isommalta kuin Oulu.

Ihan siitä, että kaupunki kasvaa kuntarajojen yli, ja kuntarajan tarkistuksen jälkeen liitetään kaupungistuneet alueet kuntaan, niin kuin aina ennenkin on toimittu.

Jos Tampereen rajat olisivat samat kuin ennen 1937, niin Tampere olisi Messukylää ja Nokiaa pienempi kaupunki.

Multsun poika sanoi:
Ja Malmö on isomman kaupungin keskus kuin Tampere.

Lasketko Malmöhön myös Lundin, Helsingborgin yms. Skoonen kunnat? Ne ovat erillisiä taajamia, vaikka niistä pendelöidäänkin Pågatågien ansiosta pitkälti ristiin. Ja tietysti myös alueen isoimpaan keskukseen, Köpikseen.

sub · 10 Syyskuu 2012

ultrix sanoi:
Määrittele kaupunki. Tampereen keskustaajama on Malmöä väkirikkaampi, joskin toki kolme kertaa laajemmalle alueelle levittäynynyt.

Määritelmiä on niin lukuisia, että erilaisia tarkoitusperiä varten löytyy varmasti sopivat attribuutit. Se johtaako tämä kovinkaan todenperäiseen kuvaan asioista on sitten hieman kyseenalaista. Joukkoliikenteen kannalta väestömäärää parempi mittari on varmasti väestötiheys, joskaan sekään yksin käytettynä kunta- tai aluetasolla ei mittarina ole kovinkaan pätevä.