Malmin lentoaseman merkitys seudulle

Sitä päivää kuitenkin odoteltaneen vielä pitkään, että a) löydetään jokin kunta, joka kentän ottaa ja b) että valtio suostuu suunnitellun kokoluokan kentän rakentamaan.

Taitaahan siinä niin käydä, että Malmin lentokenttä on nykypaikallaan vielä reilut parikymmentä vuotta eli vuokrasopimuksen loppuun vuoteen 2034.

Uusi paikka lentokentälle pitää siis olla rakennettavissa viimeistään vuonna 2030.
 
Yksi huomioonotettava tekijä on myös se, että Helsinki-Malmi soveltuu nykyisellään huonosti lentoliikenteelle. Kunnollisella ison kaupungin kakkoskentällä pitäisi olla minimissään 1500 metrin kiitotie ja mielellään pitempi. Ja myös kentän käytön pitäisi olla varsin riippumatonta muista kentistä.

Tällä hetkellä Malmin lentoasema ei palvele kunnolla Helsingon seutua ja siitäkin syystä kenttä on syytä korvata.
 
Taitaahan siinä niin käydä, että Malmin lentokenttä on nykypaikallaan vielä reilut parikymmentä vuotta eli vuokrasopimuksen loppuun vuoteen 2034.

Uusi paikka lentokentälle pitää siis olla rakennettavissa viimeistään vuonna 2030.

Nykyinen vuokrasopimus on voimassa tuohon asti, mutta jo Lipposen hallituksen aikaan Helsinki ja hallitus sopivat, että vuokrasopimus voidaan purkaa aikaisemminkin, jos a) Malmin kenttä osoitetaan asumiskäyttöön ja b) korvaava kenttä löytyy. A-kohtaa on ainakin yritetty, joskin yleiskaava meneekin uusiksi. B-kohta ei ole vielä täyttynyt, mutta jos täyttyy, Malmin kenttä voidaan periaatteessa siirtää heti eikä vasta 25 vuoden päästä.

Vuokrasopimus voidaan myös uusia molemminpuolisella suostumuksella vuonna 2034 tai valtio voi pakkolunastaa maan sitä ennen Helsingiltä. Typerää koko asiassa vain on, ettei toiminnan kehittäminenkään ole mahdollista, koska Malmilla on ollut rakennuskielto jo 8 vuotta. Toimintaa voitaisiin siis hyvin kehittää pääkaupunkiseudun taloudelle merkityksellisempäänkin suuntaan, kuten Brommassa on tapahtunut, jos tämä jahkaus mahdollisen siirron kanssa voitaisiin lopettaa. Pahin skenaario siis on, että vitkutellaan vielä 10 vuotta lisää ja tapetaan sitten kituuttelevat yritykset hajasijoituksella. Siitä ei hyödy Helsinki eikä ilmailijat.
 
Kunnollisella ison kaupungin kakkoskentällä pitäisi olla minimissään 1500 metrin kiitotie ja mielellään pitempi. Ja myös kentän käytön pitäisi olla varsin riippumatonta muista kentistä.

Kiitotien pituuteen en osaa vastata, mutta kummasti alan yrittäjät pitävät tärkeämpänä sijaita Malmilla kuin saada Porvooseen 2 km kiitotie.

Jos tarkoitat "riippumattomuudella" sitä, että kentän läheisyys häiritsee Helsinki-Vantaan toimintaa ja että lähestymisreitit leikkaavat, se asia on ratkaistavissa ihan teknisesti, eikä ole mitenkään epätavallista maailmallakaan. Esimerkiksi Le Bourget ja Charles de Gaulle ovat todella lähellä toisiaan ja kiitotiet vähän huonosti suunnattuja. Silti Le Bourgetistakin on saatu toimiva city-kenttä. Ei asia tietysti toivottavakaan ole, muttei varsinaisesti syy järeille toimenpiteillekään. ILS-laitteiston asentaminen Malmille auttaisi jo paljon.
 
Typerää koko asiassa vain on, ettei toiminnan kehittäminenkään ole mahdollista, koska Malmilla on ollut rakennuskielto jo 8 vuotta. Toimintaa voitaisiin siis hyvin kehittää pääkaupunkiseudun taloudelle merkityksellisempäänkin suuntaan, kuten Brommassa on tapahtunut, jos tämä jahkaus mahdollisen siirron kanssa voitaisiin lopettaa. Pahin skenaario siis on, että vitkutellaan vielä 10 vuotta lisää ja tapetaan sitten kituuttelevat yritykset hajasijoituksella. Siitä ei hyödy Helsinki eikä ilmailijat.

Brommassa on 1668 metrin kiitorata, jota voidaan käyttää Arlandasta riippumatta. Helsinki-Malmin kiitorata on lyhyt (1340m) ja sen käyttö on hyvin rajoitettua Helsinki-Vantaan läheisyyden vuoksi. Käytännössä business jetit ja muu pieni henkilöliikennne (esim. Airbus A318 ja embraer 170/190) vaatii vähintään 1500 metriä kiitorataa.

Toki Malmin kiitoradan kääntämisestä ja pidentämisestä on suunnitelma olemassa, mutta se vaatii paljon rakennusten purkamista ja vastaa kustannuksiltaan lähes uuden kentän rakentamista korpeen.. Ja tuskin Jakomäen, Hakunilan, Malmin ja Pukinmåen asukkaat ilahtuvat, jos Malmilla alkaa suihkuaika. Olisi todellakin syytä siirtää kenttä pikaisesti parempaan paikkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Brommassa on 1668 metrin kiitorata, jota voidaan käyttää Arlandasta riippumatta. Helsinki-Malmin kiitorata on lyhyt (1340m) ja sen käyttö on hyvin rajoitettua Helsinki-Vantaan läheisyyden vuoksi.

Kuten jo aikaisemminkin sanoin, läheisyys ja kiitotien suunta ei ole ongelma. Jos olisi, Le Bourget ei olisi Euroopan vilkkain liikelentokenttä. Helsinki-Vantaan pääsuunta on joka tapauksessa Malmista riiippumaton. Malmin kiitotien 18 lähestyminen ei pitäisi olla suuri ongelma nykynavigointitekniikalla.

Käytännössä business jetit ja muu pieni henkilöliikennne (esim. Airbus A318 ja embraer 170/190) vaatii vähintään 1500 metriä kiitorataa.

Myönnetään, että liikesuihkuliikenne vaatisi kiitotien pidentämisen. Ei välttämättä kääntämistä, mutta se lienee kannattavaa tehdä joka tapauksessa pidennyksen kanssa.

Ja tuskin Jakomäen, Hakunilan, Malmin ja Pukinmåen asukkaat ilahtuvat, jos Malmilla alkaa suihkuaika.

Alkaa Malmilla suihkuaika siinäkin tapauksessa, että kenttä lopetetaan, koska Helsinki-Vantaan koneet alkavat suhata alueen yli. Liikesuihkarit eivät nykyisiä mäntämoottorikoneita merkittävästi äänekkäämpiä ole.

Maanvuokraan vielä palatakseni: Et varmaankaan ole lukenut linkkaamaani raporttia, koska siellä on laskettu jo valmiiksi, kuinka paljon alueen hyödynnettäviä kerrosneliömetrejä olisi. Koska noin hanakasti Malmia olet lopettamassa, kehottaisin vahvasti edes lukemaan tuon raportin.

Mutta raporttia lukiessasi olisit varmaan huomannut myös kappaleen ulkoisvaikutuksista, joista jo puhuin. Lisäksi siellä aivan oikeutetusti sanotaan, että markkinahinta ei ole vaihtoehtoiskustannus, koska siitä pitää vähentää kunnallistekniikan rakentamisen kustannus. Ei ole vaikea uskoa, jos infran rakentaminen maksaisi vähintäänkin laskennallisen maan arvon verran, koska alue on suota (juuri siksi kenttä sinne alun perin rakennettiin!) ja vaatii lisäksi runsaan puhdistusoperaation. Taitaa siellä olla vanhaa kaatopaikkaakin. Olen kuullut myös sanottaneen, että Falkullassakin omakotitalojen kulmat painuvat.
 
Kuten jo aikaisemminkin sanoin, läheisyys ja kiitotien suunta ei ole ongelma. Jos olisi, Le Bourget ei olisi Euroopan vilkkain liikelentokenttä. Helsinki-Vantaan pääsuunta on joka tapauksessa Malmista riiippumaton. Malmin kiitotien 18 lähestyminen ei pitäisi olla suuri ongelma nykynavigointitekniikalla.

Le Bourgetin kolmesta kiitoradasta kaksi on lähes samansuuntaisia Pariisin Charles de Gaullen neljän kiitotien kanssa. Siksi homma toimii. Malmilla on erilainen tilanne, kun kumpikaan kiitorata ei ole Helsinki-Vantaan pääkiitoteiden kanssa samansuuntainen.

Vaikka Le bourgetin kenttä on kyllä hyvä esimerkki toimivasta yleisilmailukentästä. Kentällä on kolme kiitorataa(3000m, 2655m ja 1845m), joista kaksi on lähes samansuuntaisia, joten kentälle voidaan lentää monenlaisella kalustolla.

Kaupallinen lentotoiminta lähti aikoinaan Malmilta, koska se kasvoi kentälle liian suureksi. Nyt Malmi alkaa jo olla yleisilmailukentäksikin liian pieni. Helsinki-Malmille ei kiitorata käännettynäkään saada hyvää kiitoratapituutta ja kehitettynäkin Malmin lentoasema on alimitoitettu tulevaisuuden tarpeisiin. Myös Helsingin seudulle tarvitaan Malmia nykyaikaisempi yleisilmailukenttä, jonne Helsinki-Vantaalta voidaan siirtää kevyempää lentotoimintaa. Ilmailun harrastajien olisi menneisyyteen takertumisen sijasta jo syytä alkaa lobbaamaan kunnollista kenttää.

Alkaa Malmilla suihkuaika siinäkin tapauksessa, että kenttä lopetetaan, koska Helsinki-Vantaan koneet alkavat suhata alueen yli. Liikesuihkarit eivät nykyisiä mäntämoottorikoneita merkittävästi äänekkäämpiä ole.

Tuskin Helsinki-Vantaan käyttö paljon muuttuu kun Malmin lentokenttä lopetetaan. Maksimikapasiteetin saamiseksi käyttöön tarvitaan kahden samansuuntaisen kiitoradan käyttöä. Mitä enemmän liikennettä Helsinki-Vantaalla on sitä vähemmän poikittaista kiitotietä käytetään.
 
Viimeksi muokattu:
Le Bourgetin kolmesta kiitoradasta kaksi on lähes samansuuntaisia Pariisin Charles de Gaullen neljän kiitotien kanssa. Siksi homma toimii. Malmilla on erilainen tilanne, kun kumpikaan kiitorata ei ole Helsinki-Vantaan pääkiitoteiden kanssa samansuuntainen.

No eipä ainakaan toinen näistä lähes samansuuntaisista kiitoteistä eli 07-25 yhtään tilannetta helpota, kun 25:n jatke osuu suoraan Charles de Gaullen päälle. Eikä lasku 07:n päästä auta hirveästi, kun ylösvetotilaakin pitää olla. En siis näe Le Bourgetin operointia millään muotoa ainakaan helpompana kuin Malmin.

Ja lisäksi nykytekniikalla ainakaan lähestyminen 18:lle ei oikeasti ole edes mainitsemisen arvoinen ongelma, koska GPS-lähestymisellä pystyy aivan helposti kaartamaan niin, ettei 04-22:n operointi häiriinny.

Kaupallinen lentotoiminta lähti aikoinaan Malmilta, koska se kasvoi kentälle liian suureksi. Nyt Malmi alkaa jo olla yleisilmailukentäksikin liian pieni.

Millä muilla tavoin liian pieni kuin kiitoteitten pituuden osalta?

Ilmailun harrastajien olisi menneisyyteen takertumisen sijasta jo syytä alkaa lobbaamaan kunnollista kenttää.

Jos uusi kenttä olisi mahdollista saada järkevän etäisyyden ja liikenneyhteyksien päähän, varmasti kannattaisikin. Mutta sellainen skenaario ei ole uskottava.

Maksimikapasiteetin saamiseksi käyttöön tarvitaan kahden samansuuntaisen kiitoradan käyttöä. Mitä enemmän liikennettä Helsinki-Vantaalla on sitä vähemmän poikittaista kiitotietä käytetään.

Totta kai, mutta tuulen suunta on silti se määräävä tekijä.
 
Millä muilla tavoin liian pieni kuin kiitoteitten pituuden osalta?

Malmin ongelma on nimenomaan kiitoteiden pituudessa. Helsinki-Malmista ei saa nykyaikaista yleisilmailukenttää 2-3 kilometrin kiitoratapituuksilla. Toki kiitoradan pidennys 1500 metriin laajentaa käyttömahdollisuuksia, muttei ratkaise perusongelmaa.

Jos uusi kenttä olisi mahdollista saada järkevän etäisyyden ja liikenneyhteyksien päähän, varmasti kannattaisikin. Mutta sellainen skenaario ei ole uskottava.

Backas ei ole mitenkään kauhean syrjässä.

Totta kai, mutta tuulen suunta on silti se määräävä tekijä.

Ei nykyaikaisilla isoilla liikennelentokoneilla tarvitse Suomen ilmastossa käytännössä tuulesta välittää. Tuuli pitää ottaa huomioon vain pikkukoneilla.
 
Viimeksi muokattu:
Ei nykyaikaisilla isoilla liikennelentokoneilla tarvitse Suomen ilmastossa käytännössä tuulesta välittää. Tuuli pitää ottaa huomioon vain pikkukoneilla.

Ei liikennelentokoneiden suurin sallittu myötätuulikomponentti ole kummoinen. Käytännössä myötätuuleen ei laskeuduta, jos muualta voidaan. Varsin säännöllisesti tuuliolosuhteet ovat sellaset, että laskeudutaan mahdollisimman suoraan vastatuuleen, isoillakin koneilla.
 
Hmm, kirjoitetaas tähän ketjuun kun en muuta sopivaa löytänyt.

Jos Malmin lentokenttää ei siirretä Sipooseen metron/HELIn varrelle, toinen sijoituspaikka olisi Lahden oikoradan varrella - ja eikös maakuntakaavassa ole tällaista ainakin jossain vaiheessa suunniteltu..


Lentokenttä sijaitsisi Mäntsälän länsipuolella.

Malmin lentokenttäpläntin paikalle saisi sitten rakennettua ne kaavaillut asunnot 11 600 asukkaalle. Ja Viikin pikaraitiokin olisi varmempi kuin koskaan aikaisemmin.

Mäntsälä sijoituspaikkana Sipooseen verrattuna etuina on se, että Mäntsälään on jo raideyhteys, kun taas Sipooseen ei ole metroa eikä HELIäkään.

Myös Santahaminan varuskunnan voisi siirtää Keravan pohjoispuolelle, heti Haarajoen etelä- tai pohjoispuolelle, Lahden oikoradan vaikutusalueelle. Helsinkiin ja useisiin saariin jäisi silti laajaa maanpuolustustoimintaa. Ja huomioitakoon, että Upinniemen varuskunta on Suomenlahden meripuolustusalueen päätukikohta, ei Santahamina. Upinniemen ja Keravan pohjoisen varuskunnan lisäksi Uudenmaan lähiympäristössä on useita varuskuntia, kuten Kotka-Hamina, Riihimäki, Lahti, sekä Hämeenlinnan panssariprikaati, Dragsvik yhdistetään Upinniemeen. Että ei Helsingillä ja pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla / läheisyydestä ainakaan varuskuntia puutu. Santahaminalle ei ole mitään perusteita. Upinniemi on jo nyt Suomenlahden meripuolustuksen päätukikohta, ei Santahamina. Kaupunkijääkäröintiä voi harrastaa myös Keravan pohjoispuolelta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Hmm, kirjoitetaas tähän ketjuun kun en muuta sopivaa löytänyt.

Jos Malmin lentokenttää ei siirretä Sipooseen metron/HELIn varrelle, toinen sijoituspaikka olisi Lahden oikoradan varrella - ja eikös maakuntakaavassa ole tällaista ainakin jossain vaiheessa suunniteltu..

- - -

Mäntsälä sijoituspaikkana Sipooseen verrattuna etuina on se, että Mäntsälään on jo raideyhteys, kun taas Sipooseen ei ole metroa eikä HELIäkään.

Maakuntavaltuuston muutama viikko sitten hyväksymässä maakuntakaavassa tai missään voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole varausta Malmin korvaavalle lentokentälle Mäntsälässä tai missään muuallakaan. Joitain heittoja Mäntsälän kentästä on kyllä ollut julkisuudessa, mutta avain samalla tavalla on ollut Sipoon, Inkoon, Porvoon ym. sijaintivaihtoehdoistakin. Paperi, josta Mäntsälän kenttä löytyy on KUUMA kehityskuva, jolla ei ole minkäänlaista juridista merkitystä, mutta onhan sekin silti KUUMA kuntien tahdonilmaisu tulevaisuuden kehityssuunnista.

Mäntsälän raideyhteyden merkitys lentokentän kannalta on myös kyseenalainen, kun se ei kuitenkaan tule lähellekään mahdollista kenttää. Jos syöttöliikenne täytyy kuitenkin järjestää, niin lähes samalla vaivalla sitä ajaa vähän kauempaakin.
 
Jonnekin Malmi olisi purettava piakkoin (miinus suojellut rakennukset(rakennus)).
 
Osa Malmin toiminnoista, esim raskaimmat koneet, voisi siirtää Vantaalle, osa Nummelaan, osa Hvinkäälle ja kopterit esim Sandikseen.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös