Brommassa on 1668 metrin kiitorata, jota voidaan käyttää Arlandasta riippumatta. Helsinki-Malmin kiitorata on lyhyt (1340m) ja sen käyttö on hyvin rajoitettua Helsinki-Vantaan läheisyyden vuoksi.
Kuten jo aikaisemminkin sanoin, läheisyys ja kiitotien suunta ei ole ongelma. Jos olisi, Le Bourget ei olisi Euroopan vilkkain liikelentokenttä. Helsinki-Vantaan pääsuunta on joka tapauksessa Malmista riiippumaton. Malmin kiitotien 18 lähestyminen ei pitäisi olla suuri ongelma nykynavigointitekniikalla.
Käytännössä business jetit ja muu pieni henkilöliikennne (esim. Airbus A318 ja embraer 170/190) vaatii vähintään 1500 metriä kiitorataa.
Myönnetään, että liikesuihkuliikenne vaatisi kiitotien pidentämisen. Ei välttämättä kääntämistä, mutta se lienee kannattavaa tehdä joka tapauksessa pidennyksen kanssa.
Ja tuskin Jakomäen, Hakunilan, Malmin ja Pukinmåen asukkaat ilahtuvat, jos Malmilla alkaa suihkuaika.
Alkaa Malmilla suihkuaika siinäkin tapauksessa, että kenttä lopetetaan, koska Helsinki-Vantaan koneet alkavat suhata alueen yli. Liikesuihkarit eivät nykyisiä mäntämoottorikoneita merkittävästi äänekkäämpiä ole.
Maanvuokraan vielä palatakseni: Et varmaankaan ole lukenut linkkaamaani raporttia, koska siellä on laskettu jo valmiiksi, kuinka paljon alueen hyödynnettäviä kerrosneliömetrejä olisi. Koska noin hanakasti Malmia olet lopettamassa, kehottaisin vahvasti edes lukemaan tuon raportin.
Mutta raporttia lukiessasi olisit varmaan huomannut myös kappaleen ulkoisvaikutuksista, joista jo puhuin. Lisäksi siellä aivan oikeutetusti sanotaan, että markkinahinta ei ole vaihtoehtoiskustannus, koska siitä pitää vähentää kunnallistekniikan rakentamisen kustannus. Ei ole vaikea uskoa, jos infran rakentaminen maksaisi vähintäänkin laskennallisen maan arvon verran, koska alue on suota (juuri siksi kenttä sinne alun perin rakennettiin!) ja vaatii lisäksi runsaan puhdistusoperaation. Taitaa siellä olla vanhaa kaatopaikkaakin. Olen kuullut myös sanottaneen, että Falkullassakin omakotitalojen kulmat painuvat.