Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Vs: Antaa olla.
Kiitos Killerpopia tarkemmasta tiedosta. Killerpopin väite oli nimenomaan "useita vuoroja päivässä", "useita" olisi jo esim 5-10 vuoroakin.
Tässä tullaan hyvin keskeiseen ongelmaan joukkoliikenteen kehittämisessä: riskinottoon.
Jos liikenne on yksityisen yrityksen taloudellisella vastuulla, on palveluiden kehittäminen riippuvaista yrityksen riskinottokyvystä.
Jos liikenne on kuntien ja valtion joukkoliikenneviranomaisen taloudellisella vastuulla, on palveluiden kehittäminen riippuvaista kunnan ja valtion riskinottokyvystä.
Jos kuntien ja valtion tavoite on esimerkiksi kaksinkertaistaa Nokian ja Tampereen välinen joukkoliikenne autoliikenteen kasvun ja sen aiheuttamien ympäristöongelmien takia - kenelle riski kuuluu?
Tampereen ja Nokian välisen joukkoliikenteen käytön kaksinkertatstaminen edellyttää hyvin merkittäviä lisäpanostuksia joukkoliikenteen palvelutasoon. On mahdollista, että lipputulojen lisääntyminen ylittää liikennöinnin lisäkulut, mutta tämä ei ole lainkaan varmaa.
Liikennepolitiikan kannalta vaikein ongelma nykyisessä linjalupajärjestelmässä on juuri se, että yksityisten yritysten ei ole mahdollista ottaa riskejä niin suurista palvelutason lisäyksistä kuin tarvittava joukkoliikenteen käytön lisäys edellyttäisi.
Normaalina arkipäivänä (ei p) Nokian Kirkon ja Tampereen keskustan välillä ajetaan 92 linja-autovuoroa, joisa 31 ajaa Nokia-Tampere välin moottoritietä. Siis 33 % vuoroista ajaa moottoritietä.
Tampere-Nokia suunnassa ajetaan 107 vuoroa, joista 41 ajaa moottoritietä eli 38 %.
Kiitos Killerpopia tarkemmasta tiedosta. Killerpopin väite oli nimenomaan "useita vuoroja päivässä", "useita" olisi jo esim 5-10 vuoroakin.
On mielenkiintoista, että aina uskotaan jopa merkittävien menojen lisäysten tuovan muka merkittävää tulonlisäystä.
Tässä tullaan hyvin keskeiseen ongelmaan joukkoliikenteen kehittämisessä: riskinottoon.
Jos liikenne on yksityisen yrityksen taloudellisella vastuulla, on palveluiden kehittäminen riippuvaista yrityksen riskinottokyvystä.
Jos liikenne on kuntien ja valtion joukkoliikenneviranomaisen taloudellisella vastuulla, on palveluiden kehittäminen riippuvaista kunnan ja valtion riskinottokyvystä.
Jos kuntien ja valtion tavoite on esimerkiksi kaksinkertaistaa Nokian ja Tampereen välinen joukkoliikenne autoliikenteen kasvun ja sen aiheuttamien ympäristöongelmien takia - kenelle riski kuuluu?
Tampereen ja Nokian välisen joukkoliikenteen käytön kaksinkertatstaminen edellyttää hyvin merkittäviä lisäpanostuksia joukkoliikenteen palvelutasoon. On mahdollista, että lipputulojen lisääntyminen ylittää liikennöinnin lisäkulut, mutta tämä ei ole lainkaan varmaa.
Liikennepolitiikan kannalta vaikein ongelma nykyisessä linjalupajärjestelmässä on juuri se, että yksityisten yritysten ei ole mahdollista ottaa riskejä niin suurista palvelutason lisäyksistä kuin tarvittava joukkoliikenteen käytön lisäys edellyttäisi.