Kontulassa oleva juna lännen suunnasta torstaina joutui tekemään todella kovan jarrutuksen siten että se (sillä hetkellä tuntui ainakin) että rymisi ja heilui. Jarrutuksen keskivaiheilla oli pieni kevennys ja koko homma kesti vain muutaman sekunnin. Minkä tyyppinen jarrutustapahtuma tässä on ollut kyseessä?
Kuulostaisi siltä, että kiskojarru on ollut jarrutusta tehostamassa. Tuntemasi kevennys taas lie ollut kiskojarrutuksen lopettaminen.
Pysähdyksen syy lie ollut poikkeusliikenteen ajaksi asennetun väliaikaisen tutkanopeudenvalvojan laukaisema pakkojarru. Pakkopysäytyslaite pysäyttää junan täysivoimaisella levyjarrutuksella sekä kiskojarrulla, joka kuitenkin loppunykäisyn välttämiseksi kytkeytyy pois vähän ennen pysähdystä. Nuo poikkeusliikenteen aikaiset nopeudenvalvojat ennen vaihteita eivät siis ole asetinlaitteeseen kytkettyjä, kiskoihin asennettuihin pyörän tunnistavien antureiden perusteella toimivia, vaan tosiaankin väliaikaisratkaisu, jossa nopeus mitataan ihan tieliikennekäyttöön tarkoitetulla tutkalla. Mikäli tutka ei jostain syystä saa mitattua kelvollista ja sallittua lukemaa, pakkopysäytysmagneetti pysyy aktiivisena ja aiheuttaa pakkojarrun. Kyseessä ei siis välttämättä ole ollut ylinopeus.
Kontulan asemalla oli toinen juna idän suunnasta kun tämä lännestä tuleva juna sinne lopulta saapui. Kysymykseni siis on, että odottaako tämä Kontulasta tuleva metro tätä lännen suunnasta tulevaa siellä asemalla
Jos junat ovat aikataulussaan, odotusta ei tule. Lännestä tuleva juna on jo tekemässä lähtöä Kontulasta Mellunmäkeen päin kun Mellunmäestä lähtenyt juna jarruttelee Kontulaan. Jos keskustasta tulija on myöhässä, joutuu länteen päin menevä juna odottamaan Kontulan asemalla. Ja nythän keskustasta tulijalla siis tuhraantui aikaa pakkojarruun ja sen tilanteen hoitamiseen.
ja stä ennen yrittää varata itselleen kulkutien seuraavalle asemalle tai opastinvälille aiheuttaen punaisen opasteen lännestä tulevalle?
Ei. Normaalisti käytönohjauksen automatiikka kyllä pyytää lähtökulkutietä asemalta eteenpäin silloin kun juna varaa asemalaiturin raidevirtapiiriosuuden. Tässä poikkeusliikennöinnissä on kuitenkin käytössä yhdenraiteen ajon automatiikka, joka ajattaa junat suunta kerrallaan. Automaattiikka ei siis hae vastapalloon kulkutietä.
Jos nyt kuitenkin jostain syystä, vaikkapa liikenteenohjaajan käsin asettamana olisi tämä kulkutie asetettu Kontula 2:sta länteen päin, sen asettuminen edellyttäisi toki, ettei lännestä olevalle junalle olisi vielä kulkutietä turvattuna MP-KL välillä, eikä sellaista tietysti sitten taas enää saataisi turvattuakaan tuon jälkeen, eli lännestä tuleva ei pääsisi Myllypurosta lähtemään itään päin. (En nyt muista ulkoa ohiajovarojen pituuksia tuossa, eli pääsisiköhän lännestä tuleva edes saapumaan edes MP asemalle asti. Varmuudella ei ainakaan siitä eteenpäin.)
Olisiko niin että tämä länteen osoittava opastin keskustan suunnan raiteella olisi yleensä keltasella jolloin lännestä tuleva pääsisi hitaasti ajaen pysähtymättä palamaan omalle raiteelleen
Ei, keltaista opastekäsitetä ei käytetä tällaisessa tarkoituksessa. Se on ns. kytkentäopaste, joka tarkoittaa ajoa (mahdollisesti) varatulle tai päättyvälle raiteelle jolloin nopeusrajoitus on 20 km/h.
MP-KL välillä on yksi opastin siinä vähän Kehä 1:n siltojen itäpuolella, ja kyllä siinä tällä hetkellä siis käytännössä aina junan sitä lähestyessä on ajon salliva keltavihreä; mitään liikenteellistä syytä ei ole, ettei kulkutietä siitä eteenpäin olisi valmiina. Muistaakseni yhdenraiteenajon automatiikka hakee tuon kulkutien jo samalla kun lähtökulkutien Myllypurostakin tai jos ei, niin ainakin heti MP:stä lähdön jäkeen.
mutta koska Kontulaan saapuu juna niin se varaisi kulkutien ja keltainen vaihtuisi punaiseksi lännestä tukevalle jolloin sille tulee pysähdys?
Ei, kuten tätä Kontulan lähtökulkutien hakua tuossa ylempänä jo tulikin selitettyä. Ylipäätään silloin on aina jossain mielessä jotain pielessä, jos ajon salliva opaste muuttuu yks kaks punaiseksi. Toki liikenteenohjaaja voi asettaa opastimen seis-asentoon koska tahansa ja asetinlaite tekee niin jos mikä tahansa kulkutien turvaamiseen tai siihen liittyvien laitteiden valvontaan liittyvä ehto ei enää täyty. Kulkuteitäkin saa purettua, mutta nämä ovat sitten jo aikaviiveiden avulla turvattuja astinlaitetoimintoja.
Perjantaina kanssa lännestä tuleva sama juna (eli kanssa hieman ennen klo 14.30 Kontulassa oleva) pysähtyi hallitummin samassa kohdin ja taas Kontulassa oli juna odottamassa.
Tässä taisi olla kyse siitä, että tutkanäyttö on käyttäytynyt jollain tavalla siten, että kuljettaja on epäillyt mittauksen toimivuutta ja pysäyttänyt junan itse välttääkseen turhan pakkojarrun. Niissä on muutamia kertoja ilmennyt ongelmia, ja mahdollisesti esimerkiksi kova sade voi aiheuttaa häiriötä. Näissä tilanteissa liikenteenohjaaja voi antaa luvan ohittaa nopeudenvalvojan pakkopysäytysmagneetin seis-opasteen ohitustoimintoa käyttäen, jolloin aktiivinen pakkojarrumagneetti ei laukaise pakkojarrua.
Se juna ei yleensä ole ollut aiemmin siellä Kontulan asemalla odottamassa siinä vaiheessa
Jep, ei olekaan silloin kun junat ovat aikataulussaan. Nyt se tosiaan ehti sinne, koska pysähdysmanöövereihin meni ylimääräistä aikaa. Ne olivat siis syy, ei seuraus.
aiheuttaen punaisen opasteen lännestä tulevalle? Entä tapahtuuko tässä sitten poikkeusluvalla tehtävä punaisen opasteen ohitus? Vaihdehan mistä se palaa omalle raiteelleen on vaan jonkun 400-500m päässä Kontulan asemasta eli kaksi junaa ovat kohtuu lähellä toisiaan samalla raiteella ajaen toisiaan vastaan. Lienee vaatii aikas tarkkaa ajotusta että homma menee sujuvasti?
Punaista päin ajetaan luvalla vain silloin kun mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Liikenteen sujuvoittamiseksi ei koskaan. Punaista päin ajetaan lisäksi vain silloin, jos poikkeusopastettakaan (punavalkoinen, sn35 "kuljettajan vastuulla") ei saada annettua. Poikkeusopasteella voidaan ajattaa varatulle (useimmiten esim. teknisesti varatuksi jääneelle osuudelle) ja muutamien muidenkin kulkutie-ehtojen täyttymättä jäädessä. Poikkeusopastekin vaatii kuitenkin pohjalleen (tietyiltä ehdoiltaan siis mahdollisesti vaillinaisen) kulkutien, eikä poikkeusopasteellakaan voida ajattaa osuudelle, jossa on asetettuna toinen eri suuntainen kulkutie.
Entäs se vaihde? Onko se kokoajan käännettynä osoittamaan idän eli Mellunmmäen suunnan raiteelle ja idän suunnasta keskustaan menevä vain ajaa sen auki, vai vaihdetaanko senkin asento siinä välissä?
Metrossa ei käytetä aukiajettavia vaihteita. Siis sellaisia, joita tarkoituksella voisi ajaa auki. Eikä tietysti kovin hevillä vahingossakaan ainakaan niin kauan kun liikennöidään täysimääräisin kulkutein, kuten matkustajajunien kanssa normaalisti täysin tehdään. Vaihteen kääntyminen ja lukitseminen tapahtuu osana kulkutien asettamista. Eli kun automatiikka (tai liikenteenohjaaja) asettaa kulkutietä, vaihteet asettuvat ja lukittuvat sen mukaisesti ja nämäkin ovat eräitä ehtoja niiden joukossa, että ajon salliva opaste voi tolppaan pätkähtää. Vaihteita voi toki kääntää myös erillisin komennoin, mutta liikenteen ohjaamisessa ei niin ole normaalisti tarpeen tehdä.