Vs: Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
Ei kyse ole samasta asiasta, vaan toriparkki edistää näkemystä, että autoilulle ei ole vaihtoehtona muita liikennemuotoja. Ja tällöin valinnat keskustan liikkeiden tai reuna-alueen markettien välillä tehdään autoilun näkökulmasta ja häviäjänä on keskusta, vaikka sinne jokunen paikka tehtäisiinkin. Jos sinne pääsisi laadukkaalla joukkoliikenteellä (eli erilaisella kuin Mikkelissä nykyään), keskustalla olisi enemmän vetovoimatekijöitä.
Toriparkki Oy:n kokonaisinvestointi on n. 12,5 M€. (http://www.mikkelintoriparkki.fi/info.html)
Entäpä jos oltaisiin tehty investointi kahteen tai kolmeen "kunnolliseen" bussilinjaan, jotka hieman mutkitellen kattaisivat suurimman osan kaupunkitaajamasta ja liikennöisivät klo 6-24 parhaimmillaan 10-15 minuutin välein, sunnuntaisinkin 20-30 minuutin välein? Vuotuiset kustannukset eivät olisi toriparkin kaltaisiin investointeihin verrattuna mielettömät, olisihan korkean palvelutason linjoja vain 2-3. Mutta merkittävä osa Mikkelin kaupunkitaajaman asukkaista (34 000) pääsisi keskustaan laadukkaalla joukkoliikenteellä, ja vähemmät autopaikat riittäisivät sivukylistä ja joukkoliikenteen ulottumattomiin jäävistä kaupunginosista tuleville. Eikös tällainen ratkaisu voisi toimia? Esteenä tämänkaltaiselle ratkaisulle lienee ainakin näin maallikon näkökulmasta se, että yhteiskunnan rahat ovat niin monimutkaisissa laareissa, joista autoilun vaatimiin kertainvestointeihin löytyy rahaa aina, kun taas pitkäjänteiseen ratkaisuun eli joukkoliikenteen tukemiseen ei ole koskaan varaa, kun liikennepalettia ei kyetä näkemään kokonaisuutena. Vaikka kokonaisuus voisi tulla pikkukaupungissakin halvemmaksi, jos siellä olisi 2-3 "todellista" bussilinjaa.
Mutta juuri näin käy, kun tuetaan autoilua. Ruuhkattomassa kaupungissa parkkihallien rakentaminen on juuri se signaali autoilijoille, että ovat tervetulleita keskustaan. Keskustassa viestin pitäisi olla se, että ollaan tervetulleita kävelemään kävelykaduille (näin jouluvalojen aikaan lumisessa keskustassa olisi kaunista), kauppojen ovien eteen joukkoliikenteellä ja kesällä ruokatorille kahville ilman pakokaasuja ja meteliä.
Noinhan juuri Mikkelin toriparkki toimii. Autot laitetaan maan alle ja lisää muuttuu kävelykaduiksi. Ilman parkkitiloja ei vaan ole kävelijöitä. katutasossa on hyvin vähän liiketila, joten lisää rakennetaan kauppakeskustyyppisesti.
Ei kyse ole samasta asiasta, vaan toriparkki edistää näkemystä, että autoilulle ei ole vaihtoehtona muita liikennemuotoja. Ja tällöin valinnat keskustan liikkeiden tai reuna-alueen markettien välillä tehdään autoilun näkökulmasta ja häviäjänä on keskusta, vaikka sinne jokunen paikka tehtäisiinkin. Jos sinne pääsisi laadukkaalla joukkoliikenteellä (eli erilaisella kuin Mikkelissä nykyään), keskustalla olisi enemmän vetovoimatekijöitä.
Toriparkki Oy:n kokonaisinvestointi on n. 12,5 M€. (http://www.mikkelintoriparkki.fi/info.html)
Entäpä jos oltaisiin tehty investointi kahteen tai kolmeen "kunnolliseen" bussilinjaan, jotka hieman mutkitellen kattaisivat suurimman osan kaupunkitaajamasta ja liikennöisivät klo 6-24 parhaimmillaan 10-15 minuutin välein, sunnuntaisinkin 20-30 minuutin välein? Vuotuiset kustannukset eivät olisi toriparkin kaltaisiin investointeihin verrattuna mielettömät, olisihan korkean palvelutason linjoja vain 2-3. Mutta merkittävä osa Mikkelin kaupunkitaajaman asukkaista (34 000) pääsisi keskustaan laadukkaalla joukkoliikenteellä, ja vähemmät autopaikat riittäisivät sivukylistä ja joukkoliikenteen ulottumattomiin jäävistä kaupunginosista tuleville. Eikös tällainen ratkaisu voisi toimia? Esteenä tämänkaltaiselle ratkaisulle lienee ainakin näin maallikon näkökulmasta se, että yhteiskunnan rahat ovat niin monimutkaisissa laareissa, joista autoilun vaatimiin kertainvestointeihin löytyy rahaa aina, kun taas pitkäjänteiseen ratkaisuun eli joukkoliikenteen tukemiseen ei ole koskaan varaa, kun liikennepalettia ei kyetä näkemään kokonaisuutena. Vaikka kokonaisuus voisi tulla pikkukaupungissakin halvemmaksi, jos siellä olisi 2-3 "todellista" bussilinjaa.