Luulenpa, että Töölön metro olisi rakennettu. Nimittäin siten, että itämetro olisi taitettu Töölön suuntaan. Metro päättyisi Munkan kieppeille, ja tapeltaisiin siitä, jatketaanko sitä joskus Espooseen vai Pitäjänmäen ja Martinlaakson suuntaan.
Mutta Vuosaaren metro on jäänyt tekemättä, koska rahat käytettiin Töölön rataan. Töölön suunta olisi ollut jonkinlainen ”pakko”, koska ratikoiden lopettaminen jumitti Mannerheimintien täysin ja Töölö-seura nosti niin pahan älämölön Topeliuksenkadun ja Runskin naftakäryistä, että HKL myönsi Vuosaaren kannattamattomuuden liityntäbusseihin verrattuna.
Kehä 1 on koko pituudeltaan 8-kaistainen. Kantakaupungin asukasmäärä on selvästi alempi kuin nyt ja asunnot halvempia. Nykyistä suurempi osa ihmisiä asuu hajautuneessa rakenteessa esikaupunkivyöhykkeellä ja sen ulkopuolella, koska kantakaupunki ei ole kovinkaan houkutteleva. Aleksi on näivettynyt, pimeä ja tunkkainen katu, jonka varrella on basaarityyppistä liiketoimintaa. Kaupallinen keskusta on selkeästi Kampissa, jonka ytimen muodostaa Uusi Stockmann, jonka liiketilat alkavat suoraan metroaseman laitureiden viereltä. Vanha Stockmann on myyty Kaubmajalle, jolla on remontoimattomassa rakennuksessa Lidl-tyyppinen halpistavaratalo.
Helsingillä ei ole ollut varaa keskustatunneliin, koska Töölön metro, jonka hinta päätettäessä oli noin 300 miljoonaa, maksoikin 1,2 miljardia. Autoilua on yritetty avittaa kuitenkin lyhyillä ali- ja ylikuluilla. Mittavin ylikulku on Rautatiekadun jatke yli ratapihan Kaisaniemen pohjoispuolelta Sörnäisten rantatielle. Pitkän sillan paikalla on eritasoliittymä kuten Mannerheimintielläkin. Kasvitieteellinen puutarha säästettiin, mutta Töölönlahdelle on vain osittain katettu kanava. Alikulku löytyy oopperan vierestä kuin myös Nordenskjöldin ja Manskun risteyksestä. Mannerheimintie on yksisuuntainen pohjoiseen ja Topeliuksenkatu-Runeberginkatu etelään.
Kantakaupungin reuna-alueilla on vyöhyke, jolla on osittain tyhjiä ja hylättyjä rakennuksia. Vain Etelä-Helsinki on pitänyt arvonsa, sillä alue on säästynyt mittavalta läpiajoliikenteeltä, joka on riesana kaikkialla muualla. Ruoholahti on epämääräisen teollisuuden aluetta, jonka läpi kulkee Länsiväylä yhdistettynä Rautatiekaduille sekä Lauttasaaren liikenne rinnakkaista 6-kaistaista katua, joka haarautuu Mechelininkadulle ja Yrjönkaudulle, jonka päässä oleva silta ylittää satamaradan. Radan liikenne tosin on lakannut, koska satama siirtyi Inkooseen. Kamppi kun ei ollut käypää kauppatavaraa Inkoon satamahankkeen taustavoimille, koska Kampin valtasi Stockmann. Se halusi pois Kolmelta sepältä raitioliikenteen lopettamisesta alkaneen asiakaskadon vuoksi, ja ainoa tarjolla ollut raideliikenne oli Kampin metroasema.
Käytännössä joutomaana olevalle Jätkäsaarelle maalaillaan tulevaisuutta Helsingin Docklandsina. Alueelle pohditaan myös vanhoja ratapenkkoja ja satamaradan kuilua käyttävää automaattista kevytmetroa. Sillä olisi kumipyörät ja se kiertäisi pisaran muotoista lenkkiä Postitalolta Jätkään, sieltä hernesaaren puolelle ja rautatieuraa takaisin Postitalolle. Hankken työnimenä on Pisara.
Jatkakaapas tästä!
Antero
PS: Jos joku havaitsi yhtäläisyyksiä Brysselin, Köpiksen, Tukholman, Lontoon tai Budapestin kanssa, mikään niistä ajatuksista ei ollut sattuma.