Siinä suojatien kohdalla on raitiovaunulle oma valo, joka yleensä vaihtuu nuolelle ennen autokaistojen vihreää. Sitä ei ole helppo havaita ensimmäisestä autosta, koska sijaitsee pääopastintolpan ylimpänä. Siksi vaunut lipuvat Sturenkadun risteykseen, jossa oleva raitiovaunun valo-opastin ohjaa taas itse risteystä. Eli jos katsot etäällä olevan opastimen olevan S:llä vaunun ajaessa suojatien yli, ei se ohjaa suojatien ylitystä.
Liikennevalo-opastimia täytyy tietenkin noudattaa, mutta kommenttina sanon, ettei rautapyörillä kulkeva raskas raitiovaunu pysähdy viidenkympin nopeudesta punaiseksi vaihtuvaan valoon samalla tavalla kuin henkilö-auto. Voi olla turvallisempaa ja matkustajaystävällisempää ajaa läpi kuin tehdä erittäin voimakas jarrutus valotolpalle viimeisen 20 metrin matkalla. Kuljettajan pitää toki arvioida, että tämän voi tehdä aiheuttamatta erityistä vaaraa. Esimerkiksi aiemmin kuvaillussa Haukilahdenkadun risteyksen tapauksessa vaikutti jo selostuksen perusteella, että mitään riskiä ei ollut. Tietenkin sivistyneissä raitiotiekaupungeissa valo-ohjaus on sen verran fiksua, ettei valot vaihdu ratikan keulan edestä punaiselle.