Mitä länsimetron jälkeen?

Eipä uusia metrolinjoja tai niiden jatkeita ole lähivuosikymmeninä tiedossa, ellei jostain pöytälaatikosta niitä putkahda esiin. Joukkoliikenteen rakentamisrahat menevät katuverkkoon runkolinjabussien järjestelyihin ja ratikkakiskoihin. Espoon kaupunkiratakin taitanee tulla.

Helsingissä ei ole oikein rohkeutta kaavoittaa niin radikaalisti ja tehokkaasti, että metroja kannattaisi vetää mihinkään. Nykyinen rakentamistahti ja -tehokkuus tuo liikennetarvetta ratikoiden kokoluokassa: täydennysrakennetaan pieniä kohteita sinne tänne, missä on tonttia jäljellä. Joutomaata Helsingissä ei enää ole.

Jos kaavoituspuolella tehdään täyskäännös suuren mittakaavan rakentamisen suuntaan ja saadaan aikaiseksi uusia kokonaisten kaupunginosan kokoisia rakennusprojekteja, mielellään keskustan jatkoksi korttelikaupunkia jatkaen, metrotkin kannattaa kaivaa naftaliinista. Sovitetaan reilun puolen kilometrin säteelle kultakin asemalta 20k..30k asukasta niin hulppeatkin liikenneratkaisut ovat asukasta kohti edullisia.
 
Mutta miksi sen pitäisi olla noin? Vain yhdellä lisäyksiköllä voisi ajaa jokaisen vuoron satamaan asti, kun vuoroväli on 7.5 minuuttia tai enemmän.

Ainakaan nykyisten bussien 90 ja 818 matkustajamäärien perusteella ei ole välttämättä perusteltua ajaa satamaan 7 1/2 min välein. Toisaalta kustannus jokaisen vuoron ajamisesta satamaan ei ole kovin korkea ja voisi ajatella yksinkertaisesta liikennöintimallista olevan markkinoinnillista hyötyä.
 
Missä tuota Espoonlahdesta Kauklahteen vievää pintarataa on tutkittu, kun ei ole osunut silmään missään? Ja millainen linjaus sille tulisi? Ja onko sen saaminen Sammalvuoren ohi käytännössä miten helppoa eritasoliittymänä? Ja sitten yhtenä kysymyksenä se, onko Espoo valmis tuollaisen rakentamisen aiheuttamaan liikennekatkoon metrossa, joka lienee aika väistämätön? En toki tiedä olisiko katko hurjan pitkä vai ei, mutta eiköhän joku katko väistämättä tulisi. Mahtaisiko tämä haara käytännössä tarvita myös oman yhteyden Sammalvuoren varikolle, jotta kalustoa voitaisiin siirtää varikolle molemmilta linjoilta?

No niin eli pintarataa on tutkittu seuraavannimisessä selvityksessä: "Metron kapasiteetin nosto, osaselvitys 4" (tietääkseni julkaistu 2018). En tiedä mistä kyseinen selvitys löytyy, mutta Metron kapasiteetin nosto -hankkeen osaselvityksessä 13 mainitaan tuo aikaisempi osaselvitys ja päivitetään reitin liikenne-ennusteita. Tässä linkki osaselvitykseen 13. Maininnat löytyvät sivuilta 29 ja 75-76.

Liikennekatkon osalta luulisi, että metroliikenteen katkaiseminen Espoonlahteen riittää, ja muistaakseni uudessa linjastosuunnitelmassa ei ole yhtäkään liityntälinjaa, joka kulkisi Kivenlahden kautta mutta ei Espoonlahden kautta, joten Kivenlahden aseman tilapäisellä sulkemisella ei pitäisi olla suurta haittavaikutusta.

Ainakaan nykyisten bussien 90 ja 818 matkustajamäärien perusteella ei ole välttämättä perusteltua ajaa satamaan 7 1/2 min välein. Toisaalta kustannus jokaisen vuoron ajamisesta satamaan ei ole kovin korkea ja voisi ajatella yksinkertaisesta liikennöintimallista olevan markkinoinnillista hyötyä.

Tämä perustuukin uuteen rakentamiseen (työpaikka-alueena) ja mahdolliseen matkustajasatamaan. 30 minuutinkin vuoroväli voisi olla aika vaikea perustella nykyisillä matkustajamäärillä.
 
Viimeksi muokattu:
Hei, mietiskelin tässä, että mikähän tulee olemaan seuraava metroprojekti länsimetron jälkeen. Vaihtoehtojahan on muutama. (1) Pasilan metro ja (2) Östersundomin metro. Kumpi näistä tulee olemaan todennäköisempi rakennusprojekti tulevaisuudessa, ellei joku muu, kokonaan uusi suunnitelma?

Helsingin steroidimetro on konseptina 1960-luvun tuote. En pidä todennäköisenä, että sitä enää laajennetaan. Korkeintaan nykyisiä linjoja saatetaan pidentää hiukan, jos maankäyttö sellaista tukee, mutta ei Östikaan saakka.

Maanalaista joukkoliikennettä saatetaan kyllä saada Helsinginniemelle lisää, jos nyt suunniteltavat pikaratikkahankkeet ottavat tulta. Ensin pitäisi tietysti nähdä, toteutuuko Vihdintien ratikka ja millaisen vastaanoton se saa. Jos sen jälkeen ryhdytään oikeasti toteuttamaan raitiotietä Tuuskin ja Lahdenväylän suuntiin, ja sekä ne että nykyiset keskustaratikat pitäisi saada tuotua ytimeen asti, pitäisin kohtalaisen todennäköisenä, että näille luodaan jonkinlainen maanalainen ratkaisu Vallilan ja keskustan välille.
 
Jos Helsingin väkiluku ei kasva tulevaisuudessakaan, niin suurin osa uusista metro-ja raitiolinjoista jää suunnitelmana paperille.
 
Siksi puhuinkin Kauklahden metrosta Espoonlahdesta Kauklahteen. Kauklahden haara haarautuisi jo Espoonlahden aseman jälkeen jolloin Kauklahteen menevät metrot eivät risteäisi varikkoliikenteen kanssa. Espoonlahdesta kulkisi siis kaksi linjaa ja Kivenlahdesta vain se linja, joka ei mene Kauklahteen.


Tuon perusteella ei varmaan ainakaan tule maanalaista asemaa.


Eipäs, kun Kivenlahdesta. Hesarin kuva aiheesta alla.
https://hs.mediadelivery.fi/img/658/fabb1e2a7bc947198435dcb3b5afc959.jpg.webp

ja itse Hesarin juttu, (vain tilaajat nykyään ) https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002535810.html
 
Eipäs, kun Kivenlahdesta. Hesarin kuva aiheesta alla.
https://hs.mediadelivery.fi/img/658/fabb1e2a7bc947198435dcb3b5afc959.jpg.webp

ja itse Hesarin juttu, (vain tilaajat nykyään ) https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002535810.html

Tuo artikkeli on 10 vuotta vanha, siitä puuttuu väliasemia, ja ingressissä lukee "eikä päätepysäkistä ole selvyyttä". Kaiken lisäksi tuo on Hesarissa, joten on turha odottaa virheetöntä artikkelia, joka liittyisi joukkoliikenteeseen (vai täytyykö muistuttaa esimerkiksi viime kesän linjastomuutoksista?)

Selvitys jonka mainitsin on tehty vuonna 2018 ja siinä tutkitaan sekä tunnelivaihtoehtoa Kivenlahdesta että pintavaihtoehtoa Espoonlahdesta. Nostin pintavaihtoehdon esille lähinnä siksi, että se olisi todennnäköisesti halvempi, ja sen avulla saataisiin kaksi erillistä pääteasema kahdelle eri haaralle. En kiistä Kivenlahden vaihtoehdon olemassaoloa, vaan pointtini on, että Espoonlahden vaihtoehtoakin on tutkittu.
 
Mitenkäs olisi Pisararata, Töölönmetro tai jokin niiden yhdistelmä. Sinänsä Pisararadan suunnittelu on valmis, mutta pohjoispään osalta melkolailla toteuttamiskelvoton. Eteläpään linjaus kulkee kovin syvällä eli metroradan alla ja on kovin kallis sisältäen erilaisia jalankulkukätävähimmeleitä. On vaikea kuvitella valtion rahoittavan molempia. Niiden jonkin asteinen yhdistäminen olisi varmaan edellytys toteutukselle.
Juha
 
Jos Helsingin väkiluku ei kasva tulevaisuudessakaan, niin suurin osa uusista metro-ja raitiolinjoista jää suunnitelmana paperille.

Suurin syy, miksi joku muuttaa pääkaupunkiseudulle muttei Helsinkiin on se, ettei hänellä ole varaa asua Helsingissä. Helsingissä ei ole houkuttelevuusongelmaa, vaan hinnoitteluongelma.

Hinnoitteluongelma on jokseenkin sitkeä, sillä asuntoja omistavat tyypillisesti varakkaat ihmisryhmät ja sijoittajayhteisöt joilla on varaa odottaa asunto tyhjänä että saavat parempia myynti- tai vuokrahintoja. Mutta sitkeyttä ei ole loputtomiin. Sitkeyttä voi koetella erityisesti rakentamalla Helsinkiin lisää asuntoja: sijoittajarahastot erityisesti pitävät kaupunkiseuduista joissa rakennetaan liian vähän, ja asuntojen hinnat pysyvät korkeana. Väkiluku sitten kasvaa humpsahtaen ja yllättäen kun tarjonnan kärsivällisyys ehtyy, asuntojen myynti- ja vuokrahinnat kohtuullistuvat ja yhtäkkiä vuosien patoutuneella väestönkasvulla onkin varaa muuttaa Helsinkiin. Pidemmän päälle helsinkiläinen asunto ei jää ilman asukasta.
 
Jos Helsingin väkiluku ei kasva tulevaisuudessakaan, niin suurin osa uusista metro-ja raitiolinjoista jää suunnitelmana paperille.

Saattavat ne jäädä vain viivoiksi paperille, vaikka väkiluku kasvaisikin. Kysehän on kasvun laadusta, ja se ei viime vuosina ole ollut kovin hyvää. Nettomaksajia muuttaa pois ja tulonsiirroilla itsensä elättäviä muuttaa sisään. Tämä jälkimmäinen ryhmä ei tyypillisesti tarvitse joukkoliikennettä työmatkoihin.
 
Saattavat ne jäädä vain viivoiksi paperille, vaikka väkiluku kasvaisikin. Kysehän on kasvun laadusta, ja se ei viime vuosina ole ollut kovin hyvää. Nettomaksajia muuttaa pois ja tulonsiirroilla itsensä elättäviä muuttaa sisään. Tämä jälkimmäinen ryhmä ei tyypillisesti tarvitse joukkoliikennettä työmatkoihin.

Ylempi luokka käyttää enemmän omaa autoa. Onko raitioliikenne itseisarvo vai halutaanko vaunuhin myös matkustajia. Silloin kannattaa muistaa, että raitiovaunun käyttäjiä on enemmän pieni- ja keskituloisissa.
 
Saattavat ne jäädä vain viivoiksi paperille, vaikka väkiluku kasvaisikin. Kysehän on kasvun laadusta, ja se ei viime vuosina ole ollut kovin hyvää. Nettomaksajia muuttaa pois ja tulonsiirroilla itsensä elättäviä muuttaa sisään. Tämä jälkimmäinen ryhmä ei tyypillisesti tarvitse joukkoliikennettä työmatkoihin.
Ei rikas joukkoliikennettä käytä. Rahamies ajaa keskustaan ja jättää auton sakkopaikalle tietoisesti. 60 eurolla päivässä saa pysäköidä minne huvittaa ;)
 
60 eurolla päivässä saa pysäköidä minne huvittaa ;)

Näinhän se hauska vitsi eiralaispariskunnasta kertoo, mutta se pitää kyllä sanoa ruotsiksi :D

Mun mielestä sekä sä että Salomaa menette nyt toiseen ääripäähän. Rikkaiden rahamiesten ja tulonsiirroilla elävän työssäkäymättömän väliin jää aika iso joukko väkeä, ja juuri se väki on stadilaisen joukkoliikenteen perusta, mutta nyt meillä on tilanne, jossa tämä iso joukko ei muuta Helsinkiin eikä sillä ole oikein varaa asua Helsingissä. Rikkailla on varaa, mutta Munkkaa ja Eiraa lukuunottamatta eivät taida joukkoliikennettä juuri käyttää. Toimeentulotuen varassa jos on, saa tietysti asunnon Helsingistä, mutta ei paljon töihin matkustella, ja lähipalveluihin pääsee ihan jalkaisinkin.
 
Älkää nyt taas aloittako... 🤣

Tarvitseeko foorumi päällepäsmäreitä ja sananvapauden rajoittajia. Jokainen vai valita itselleen mieleiset viestiketjut, joita seuraa.
Esillä olevasta teemasta soitettiin pitkä levy joitakin aikoja sitten. Perustuslaki sekä virkamiesten ja poliittisten ryhmien linjaukset olivat yksiselitteisiä.
 
Takaisin
Ylös