- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Metrolla on tiettyä tunnearvoa, sekin pitää ottaa lukuun, kun Helsingin seudun joukkoliikennettä suunnitellaan. Muistan kyllä itsekin matkat Helsinkiin lapsena, raitiovaunut ja metro olivat ja ovat yhä keskeinen osa koko helsingin olemusta minulle. Tätini tuli aikanaan opiskelemaan taideteolliseen ja Pohjois-Karjalan tyttöjen ensimmäinen harjoitustyö oli tietenkin videoelokuva metrosta. Metro on osa kaupungin kulttuurihistoriaa ja sitä täytyy kohdella sen mukaisesti. Vaikka puhtaasti pikaraitiotiehen perustuva järjestelmä saattaisi olla edullisempi kuin jokin metron sisältävä, niin metroa ei saisi siltikään poistaa. Tämän takia erilaiset kombivaihtoehdot tuntuvatkin houkuttelevilta, suurin osa pikaraitiotien eduista saavutettaisiin, mutta kaupunkilaisten ja vieraiden arvostama metro säilytettäisiin ja ainakin osalla nykyistä linjaa voitaisiin liikennöidä perinteisellä kalustolla. Kuitenkin metron kulttuurinen arvo liittyy ennen kaikkea sen tunneliosuuteen ja reittiin Sörnäisistä Itäkeskukseen. Muuten liikennekonsepti Itä-Helsingissä voitaisiin organisoida kevyempien ratojen varaan.
Mitä minuun itseeni tulee, niin minulla on kokemusta vain Helsingin ja Tukholman metroista, mutta karttafanina olen tutkinut huolella suurkaupunkien metroverkkoja. Ehkäpä jonain päivänä käyn myös katsomassa niitä. Olen kuitenkin huono matkustamaan, minulle riittää tieto, että kaikenlaiset ihmeet ovat olemassa.
Lähestytään asiaa lopuksi vielä analyyttisesti: mitä tarkoitetaan käsitteellä metro. Tekisin aika radikaalin valinnan ja sanoisin, että teknisessä mielessä metro on turha käsite. Meillä on rautatiet, erityisesti kaupunkiradat, raitiotiet ja raitioteiden esikaupunkiradat ja sitten kalustoa, joka voi käyttää jotain tai joitain näistä radoista. Nämä määritelmät ovat selkeitä eikä oikeastaan näiden ulkopuolelle jää mitään teknistä järjestelmää nimeltä metro, kun huomioidaan että kaikki edellä mainitut radat voivat kulkea myös tunnelissa. Sanoisinkin mielummin, että metro on eräs raidepohjainen joukkoliikennejärjestelmä ja liikennöintikonsepti, mikä näyttäytyy metrona nimenomaan matkustajille. Tämän järjestelmän tunnusomaisia piirteitä ovat,
1) järjestelmän junat käyttävät joko kokonaan tai pääsäntöisesti kaupunkiratoja ja esikaupunkiratoja sekä osa näistä radoista kulkee maan alla.
2) Järjestelmän junat liikennöivät tiheästi ja niiden kapasiteetti on suuri. Junien kulku on säännöllistä ja muusta liikenteestä erotettua joko kokonaan tai suurelta osin.
3) Järjestelmän asemat ovat pääsääntöisesti korkeatasoisia, hyvin välityskykyisiä ja erillään muusta kaupunkirakenteesta. Erityisesti laiturit ja junien lattiat ovat samalla tasolla.
4) Ja lopuksi järjestelmä on yleisilmeetään ja ominaisuuksiltaan selvästi tunnistettavissa maailman ensimmäisen maanalaisen, eli Lontoon undergroundin perilliseksi.
Mitä minuun itseeni tulee, niin minulla on kokemusta vain Helsingin ja Tukholman metroista, mutta karttafanina olen tutkinut huolella suurkaupunkien metroverkkoja. Ehkäpä jonain päivänä käyn myös katsomassa niitä. Olen kuitenkin huono matkustamaan, minulle riittää tieto, että kaikenlaiset ihmeet ovat olemassa.
Lähestytään asiaa lopuksi vielä analyyttisesti: mitä tarkoitetaan käsitteellä metro. Tekisin aika radikaalin valinnan ja sanoisin, että teknisessä mielessä metro on turha käsite. Meillä on rautatiet, erityisesti kaupunkiradat, raitiotiet ja raitioteiden esikaupunkiradat ja sitten kalustoa, joka voi käyttää jotain tai joitain näistä radoista. Nämä määritelmät ovat selkeitä eikä oikeastaan näiden ulkopuolelle jää mitään teknistä järjestelmää nimeltä metro, kun huomioidaan että kaikki edellä mainitut radat voivat kulkea myös tunnelissa. Sanoisinkin mielummin, että metro on eräs raidepohjainen joukkoliikennejärjestelmä ja liikennöintikonsepti, mikä näyttäytyy metrona nimenomaan matkustajille. Tämän järjestelmän tunnusomaisia piirteitä ovat,
1) järjestelmän junat käyttävät joko kokonaan tai pääsäntöisesti kaupunkiratoja ja esikaupunkiratoja sekä osa näistä radoista kulkee maan alla.
2) Järjestelmän junat liikennöivät tiheästi ja niiden kapasiteetti on suuri. Junien kulku on säännöllistä ja muusta liikenteestä erotettua joko kokonaan tai suurelta osin.
3) Järjestelmän asemat ovat pääsääntöisesti korkeatasoisia, hyvin välityskykyisiä ja erillään muusta kaupunkirakenteesta. Erityisesti laiturit ja junien lattiat ovat samalla tasolla.
4) Ja lopuksi järjestelmä on yleisilmeetään ja ominaisuuksiltaan selvästi tunnistettavissa maailman ensimmäisen maanalaisen, eli Lontoon undergroundin perilliseksi.
