- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
En sanoisi virhettä 'lieväksi', kun Kööpenhaminan metro on lähes täsmälleen samankokoinen ja samanlainen yksi haarautuva linja kuin Helsingissä, samaten lähijunaliikenne on linjaston monimutkaisuuden puolesta lähes vastaavaa. Kuvan olisi yhtä hyvin voinut piirtää Kööpenhaminan 'eduksi', tosin en kyllä ole idean toimivuudestakaan vakuuttunut.
Niinpä. Tässäkin on kyse siitä miten aineisto valitaan ja esitetään. Ei kai mainoksessa yleensäkään kyse ole faktojen tinkimättömästä esittelystä? Ei kai meidän VW jäädy ja ympärille ilmesty kauniita ihmisiä, jos syön Jenkki-purkkaa tai juon Hartwallin Jaffaa? Kyseessä on viesti, joka toimii yleisemmällä tasolla kuin sitä tukemaan valitut faktat tai mielikuvat.
Kuka valitsee matkakohteensa kohteen metrolinjaston perusteella? Alan harrastajat ehkä, mutta tällä porukalla ei matkailua kohenneta.
Tästä ei ole kyse. Metro esitetään symbolina jollekin tärkeämmälle. Lainaten käytettyä sanontaa, sille onko kaupungissa "pörinää". Samalla keinolla esim. Helsinki voitaisiin esittää metropolina (sisällyttää ratikat) ja vaikka Mumbai tuppukylänä.
Tekisi mieli piirtää mainoksesta oma versio ja pistää vertailuun Los Angeles. Sopivasti tarkoitushakuisella metron määritelmällä siitä saisi samanlaisen rauhan ja yksinkertaisuuden tyyssijan kuin Helsingistä.
Suosittelen kokeilemaan, siitä voi tulla hauska viritys. Tosin Los Angeles nimenä luo erilaisia mielikuvia kuin Helsinki, joten kenties et onnistu viestimään että LA on rauhan tyyssija vaan ehkä kuinka huono joukkoliikenne siellä on.
Ei kannata suhtautua liian ryppyotsaisesti tällaisiin leikittelyihin symboleilla. Parhaimmillaan näin tavoitetaan todellisuudesta jotain mitä muuten on vaikea viestittää. Ja vähintäänkin saadaan lukija ajattelemaan vaihtoehtoisia tulkintatapoja. Itseironian taju on jotain mikä tekee kenestä tahansa ihmisestä tai mistä tahansa paikkakunnasta vastustamattoman viehättävän. Se on kerrassaan aseistariisuvaa.
---------- Viesti lisätty kello 13:48 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:04 ----------
Muuten, itseironiasta maiden ja paikkakuntien kannalta: englantilaisille ja lontoolaisille paikallinen sateinen, harmaa ja ikävä sää on kestovalituksen ja itseironian aihe. Viittauksia siihen löytyy postikorteistakin. Vaan eipä se ole heikentänyt kiinnostusta Lontoota kohtaan, päinvastoin. Objektiivisesti joku voisi kysyä kuka valitsee matkakohteensa sään perusteella. Oikeasti taas kyse on siitä, että tällä itseironialla tavoitetaan jotain vaikeasti tavoitettavaa mentaliteetista ja kulttuurista, mikä herättää mielenkiintoa. Sekä aivan oikein suuntaa mielenkiinnon muualle kuin aurinkoisen ilmaston etsimiseen.
Suomessa itseironiaan olen törmännyt lähinnä Oulussa, jossa se yhdistyy terveeseen itsetuntoon ja tiettyyn komeuden / näyttävyyden tavoitteluun (joka ei valitettavasti ole edennyt niin kunnolla kaupunkikuvaan asti kuin voisi toivoa). Tampereella ei mistään tehdä numeroa, jotta jaksettaisiin olla edes itseironisia (tämä numeroatekemättömyys tuntuu yleensä ihan terveeltä asenteelta, mutta toisinaan käy jopa rasittavaksi kun sen varjolla jämähdetään paikalleen). Helsingissä taas vanha helsinkiläisyys yhtäällä ja muuttoliikkeen tuoma juurettomuus toisaalla saavat aikaan sen, että ei ole oikein yhtä identiteettiä eikä näin lähtökohtia itseironialle.