Nivelbussilla oli ja on kiva ajaa
Enpä arvannut juttuni kirvoittavan näin laajaa keskustelua, mutta itse asiassa tuo vriston mainitsema nivelen rillukan kiipeäminen pysäkille oli hyvinkin yleistä, kas kun kuljettajille ei opetettu enää vuosiin näitä sen erikoisominaisuuksia.
Esim. Ateneumin pysäkille pääsi hyvin suoraan ajamaan ja yhdistelmän sai reunaan, niin ei tarvinnut neljänneskierrosta ratista kääntää, niin johan takaosa oli pyrkimässä taidenäyttelyyn.
Järjestyksessä mennessä seuraava pahapaikka oli Kaisaniemen mutka (silloin ei ollut kavennusta eikä sitä kaidetta, ei ole muuten enää sitä valomainostakaan) ja sen jälkeen Unioninkadun Liisankadun risti. Siinä moni kuljettaja yllättyi jos sattui katsomaan peiliin, että mikä sieltä pyrkii rinnalle n. 2,5 - 3 metrin leveydeltä.
Meillä oli myös hetken aikaa täysmatalanivel (taisi niitä olla kaksikin). Se oli minusta hauska ja mukava auto ajaa ollessaan hiljainen, kun moottori oli takana, mutta eihän pojat oppineet sillä koskaan ajamaan. Sehän puski kuin härkä suoraa eteenpäin märällä ja liukkailla. Sillä piti siten aivan toisella tapaa ajaa kuin tavallista letkua, mutta hieno linja-autoksi se minusta oli.
Minä olisin ottanut sen vaikka nimikoksi, mutta mikä lie piti auton kuukausikaupalla Ruhan aidan vieressä, ja sitten se raukka hävitettiin jonnekin.